Perinteisesti organisaatioviestinnän ajatellaan toimivan kuin mankeli: se silottaa sisällön, tasottaa rypyt ja antaa likaahylkivän pinnan. Tiedottaja syöttää koneeseen ryppyisen lakanan, joka näyttää käsittelyn jäljiltä paremmalta ja mahtuu mainiosti pinoon.

Uuden toimintatavan vertaus voisi olla linko. Se pyörittää ja liikuttaa ja saa satsin taatusti sekaisin – mutta myös siihen tilaan, jossa sen halutaan olevan. Vaikka pussilakana on imaissut puolet pyykistä sisäänsä ja sukkahousut ovat kietoutuneet viiteen muuhun vaatteeseen, linkous on välttämätön myllerrys ennen seuraavaa vaihetta.

Näyttelijä Niina Nurminen puhui työnsä kautta luovuudesta Viesti ry:n Visiona verkko -seminaarissa. Hänen alustuksensa oli otsikoitu ’Latistuksen mankelista luova vaikuttaja’.

Näyttelijän työ on tunteen herättäminen. Sama resepti käy viestintään: herätä tunne, jolloin ihmiselle syntyy tahto toimia. Jos näin ei tapahdu, viestintä on yhdentekevää. Jos viestinnällä ei ole vaikutusta, sillä ei ole merkitystä.

Mankeloinnin aika on ohi, liike saadaan linkouksella.

(Linkouksella saadaan irti myös paras mehu, mutta se on toinen juttu.)