Avainsana-arkisto: verkkopalvelut

Mistä oikein puhumme, kun puhumme intrasta?

By Kategoriassa organisaatiokulttuuri, työkalut, työtavat, verkkopalvelut Avainsanat , , , Jätä kommentti

Mikä se intra oikein on? Useimmiten se tuntuu olevan organisaation sylkykyppi ja kaatopaikka. Se on se perinteinen rämeikkö, jonne viestintä tuottaa sisällön paikkoihin, joista niitä ei löydetä. Sähköinen työpöytäkö – huutonaurua.

Ambientian ja Sinisen meteorittin järjestämässä intranet-seminaarissa #intranetworkissa haluttiin päästä pidemmälle kuin perinteiseen ”sivustoon”: Intranet = sisältö, ohjeet ja menetelmät, dokumentit & prosessit, palvelut, BI, työkalut, mobiili, kollaboraatio & co-creation (@akipekka) sekä —kaikki sisäisestä digiviestinnästä kollaboratiivisiin ohjelmiin (@jannemyl). Naulan kantaan osui mielestäni @juhavitikka: Intranet on terminä yleiskäsite. Joillekin viestintäkanava, toisille työtila tai keskustelupalsta. Määriteltävä aina erikseen.”

Perinteinen näkemys verkkopalvelujen oikeasta rakentamisesta on se, että määritellään käyttötarpeet ja -tilanteet oikeista käyttäjistä lähtien ja valitaan työkalut sen mukaisesti. (Eri asia on, kuinka monessa organisaatiossa näin tapahtuu.) @perttutolvanen kehottikin rakentamaan intran niin, että ensin tehdään alustavalinta tärkeimpien painotusten mukaan ja sitten lähdetään miettimään sen optimaalisinta käyttöä eli ns. suunnitellaan intra. Perttu Tolvasella oli hyvä kaaviokuva valinnan lähtökohdaksi: onko kyse dokumenteista ja työtiloista, puhelinluettelosta, toiminnanohjauksesta, projektin- tai resurssienhallinnasta vai jostain muusta? Tarpeen pitäisi sanella alustavalinta. (Alustuksen video).

Intran konseptoinnin ja suunnittelun yhtenä syntinä pidettiin toimistokeskeisyyttä (ja syntipukkeina viestintää ja tietohallintoa). @juhapihlaja demosi legoukkojen avulla, miten intra rakennetaan niin tietotyöläiselle kuin trukkikuskille. Sosiaalinen intranet on perinteisestä poiketen raamit käyttäjien tuottamalle dynaamiselle sisällölle. Kun intran päätarkoitus ei ole sisältöjen esittäminen vaan keskustelun mahdollistaminen, jokainen käyttäjä voi osallistua oman tarpeensa, tapansa ja taitonsa mukaan yhteiseen organisaation työkulttuuriin.

Mistä me puhumme, kun puhumme työstä? Kenellekään ei makseta palkkaa ”intranetin käyttämisestä” vaan intran pitäisi olla —kokoelma palveluita, joita ihminen tarvitsee voidakseen viestiä ja työskennellä työyhteisössään–  (@markosuomi) Jokainen työyhteisö rakentaakin intranetistä omannäköisensä. Mikä rooli intralla on arjessa, miten sillä johdetaan muutosta, millainen alusta se on viestinnälle, joka on työnteon edellytys?

Mihin sun työpaikallasi ihmiset intraa käyttävät?

Digin takana on ihminen

By Kategoriassa organisaatioviestintä, sosiaalinen media, verkkopalvelut Avainsanat , , Jätä kommentti

Mynewsdesk on julkaissut oman ennusteensa digimarkkinoinnin trendeistä tälle vuodelle. Lähtökohtana on usko digitalisoitumisen kasvun jatkumiseen.

Postauksessa on eroteltu neljän trendiä:

  1. oman verkkomedian merkitys,
  2. verkon vaikuttajien vaikuttaminen,
  3. sisältöjen elämyksellisyys ja
  4. teknisen ymmärryksen tarve.

Mynewsdesk sanoo, että ”parhaat tulokset saadaan oman verkkomedian kehittämisestä ja ihmisten sitouttamisesta brändin omaan kanavaan”. Samanaikaisesti pitää ”löytää—mielipidevaikuttajat ja saada heidät seuramaan ja jakamaan oman brändin viestejä”. Haaste on aikamoinen: miten saada oikeat ihmiset omaan verkkopalveluun ’oikealla’ tavalla esitettyjen viestien luo – ja samaan aikaan viestit leviämään ’oikealla’ tavalla myös somevaikuttajien verkostojen kautta? Läsnäolo, kuuntelu, keskustelu ja tulevan ennkoiminen eli oikeanlainen osallistuminen on ihmisen työtä.

Aika kivasti mielestäni postauksessa vannotaan sanojen nimiin. Vaikka videon merkitys taitaa olla kiistaton ja kuvat kertovat enemmän kuin tuhat tavua, ”sanat ovat viestimisen tärkeimmät työkalut”. Tähän voi vain lisätä, että sanojen pitäisi olla oikeita eli tilanteen ja tarkoituksen mukaan valittuja. (Eikä siitä oikeakielisyydestäkään ole haittaa missään tekstityypissä.)

Postauksessa muistutetaan, kuinka tärkeää on ymmärtää, miten ”koodi” toimii myös teknisesti. Onkin olennaista virittää järjestelmät toimimaan keskenään, jotta kokonaisuus on asiakkaalle mielekäs ja tuottajalle mahdollinen.

Mielestäni paitsi kanavat keskenään, sisällöt on saatava synkattua tai syötettyä oikealla tavalla oikeisiin palveluihin oikeille ihmisille, ja sen vuoksi organisaatiossa pitää olla jatkuva vuoropuhelu suunnitella asioita tavoitelähtöisesti yhdessä ja myös seurata toiminnan tuloksia konkreettisilla mittareilla. Mitä mitataan, sitä parannetaan.

Koko juttu: Digimarkkinoinnin trendit 2015

Asana auttaa hallitsemaan tehtäviä

By Kategoriassa työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , , , , , 3 kommenttia

Meillä on meneillään verkkopalvelun uudistamishanke. Projektinhallinnassa olemme pyrkineet perinteisestä vesiputousmallista ketterämpiin menetelmiin (joskaan puhdasta scrumia ei täällä synny).

Projekti on organisoitu tyypilliseen tapaan: ohjausryhmä linjaa ja projektiryhmä tekee. Rakennusvaiheessa päätekijät ovat sekä tietohallinnosta että viestinnästä, ja työssä ovat tukena sisäiset asiantuntijat ja ostetut palvelut.

Tehtävien koordinoimiseen ollaan koetettu useita eri menetelmiä. MS Project tuntui turhan massiiviselta järjestelmältä, eikä sitä ei ollut kiinnitetty mihinkään resurssipooliin. Product backlog perustettiinkin Exceliin – se kun on muodoltaan taulukko. Sprintit kirjasimme ensin välilehtiin, mutta tämä työkalu ei ollut kaikkein kätevin. Mietimme tehtävien hallintaa kalenterin avulla, mutta se homma ei meillä toiminut – osin syynä oma huono kalenterikulttuurimme, osin koko kalenteriohjelman vaihtuminen täysin toiseen systeemiin. Aloimmekin etsiä muita vaihtoehtoja.

Verkossa toimivaa Asanaa olemme pyöritelleet nyt parin kuukauden ajan, ja se on mielestämme helpottanut organisointia. Meillä on aliprojektikohtaiset tehtävälistaukset, joita voi pilkkoa ja ryhmitellä tarpeen mukaan. Tehtävillä on omat alitehtävänsä, tekijänsä, määräaikansa ja tunnisteensa, ja niitä pystyy siirtelemään ja kopioimaan osioiden välillä. Tehtäviä voi kommentoida ja niitä voi deletoida.

Palavereissa avaamme yhdessä Asanan ja käymme läpi kunkin projektin ja sprintin ja henkilön tehtävät. Palaverien välissä tietenkin jokainen kuittaa tehtäviään reaaliaikaisesti (tai sitten kun ehtii). Selainpohjainen yhteiskäyttöinen palvelu on auttanut meitä hahmottamaan kokonaisuutta paremmin, ja mielestämme ns. byrokratian pyörittäminen on keventynyt. Riittävä dokumentointi tulee tehtyä helposti kunkin tehtävä kohdalle: valintojen perusteet on helppo kirjata esim. kommentiksi.

Merkitystä on myös sillä, miltä asiat näyttävät: On riemullista, kun tehdyt tehtävät muuttuvat harmaiksi ja siirtyvät muualle. Tehtyjen tehtävien ja alitehtävien listasta myös muistaa, mihin aikansa on käyttänyt. Ja jonain päivänä vielä osoitan tukeni jollekin kollegan tehtävälle merkkaamalla sen kohdalle sydämen. ❤

Käyttöönotto oli tosi helppoa niin kuin hyvissä verkkopalveluissa on: me vain kirjauduimme palveluun ja aloimme tehdä niin kuin loogiselta tuntui. Opettelemista meillä vielä tehokäyttäjiksi on: Eri tehtävien keskinäinen riippuvuus on vielä hakusessa, samoin projektien ja osioiden tehokäyttö. Tageja emme ole ottaneet käyttöön, vaan suunnittelemme niille jonkun systeemin, jotta tunnisteista on oikeasti hyötyä. Siihen saakka keskitytään tehtävien tekemiseen, ei niiden hallinnoimiseen.

Old Reader vanhan G:n tilalle

By Kategoriassa työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , , 2 kommenttia

Olen testannut Google Readerin korvaajaksi Old Readeria – kiitos vinkistä, Jussi.

Alku vaikutti tahmealta eikä siirtyminenkään mennyt yhtä nappia painamalla:

  • Ensin jouduin odottamaan rekisteröitymisen vahvistusmeiliä kauemmin kuin sekunnin (eli puoli tuntia). Ei ollut mennyt roskiin, vaan pyyntöni vain oli jonossa muiden G-pakolaisten kanssa.
  • Sitten piti tehdä manuaalisia toimintoja syötteiden tuomiseksi Google Readerista. Piti itse tallentaa Takeout-tiedosto, purkaa se ja tuoda uuteen lukijaan.

Mutta nyt toimii. Pelaa IE:llä, mikä oli yksi alkuperäisistä kriteereistäni. On pääosin mustavalkoinen ja laatikkomainen eli tuo tekstin esiin hyvin. Näyttää samalta kuin entinen lukija ja vaikuttaa toimivankin aivan samalla tavoin.

Huh, ikään kuin muutosta ei olisi tapahtunutkaan! Ja jos en yritäkään etsiä ystäviä tai seurata muiden sisältöjä, voin jatkaa samaan malliin kuin tähän saakka. 🙂

Mitä Google Readerin tilalle?

By Kategoriassa Uncategorized Avainsanat , , , 5 kommenttia

Google Reader lakkautetaan heinäkuun alussa – ja jo nyt on ikävä pitkäaikaista ystävää. Se ei ole ollut kaikkein trendikkäin eikä mediaseksikkäin eikä parhaimman näköinen, mutta on ollut luotettava ja tehnyt tehtävänsä juuri odotusten mukaisesti aina ja kaikkialla.

Seuraan noin sataa sivustoa, ja työrutiineihin kuuluu syötteiden silmäileminen heti sähköpostien jälkeen. Minulle on tärkeätä nähdä otsikot ja ingressit ja pystyä niiden perusteella laajentamaan kiinnostavat postaukset samaan ikkunaan. Haluan pysyä kärryillä omassa mediamaisemassani – yksityiskohtien tarkka tutkiminen tai tyylikäs kyyti eivät ole minulle tärkeitä.

Juuri asensin Feedreader Onlinen, mutta tätä kirjoittaessani se yskii pahasti Googlesta syötteitä tuodessaan. Olen testannut Feedlyä, mutta se ei ole IE-ystävällinen kun taas työpaikkani on. Ehdotuksia?

Kätevästi netistä!

By Kategoriassa työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , , Jätä kommentti
kanootit_rannalla

Tätäkään kuvaa ei koskaan teetetty.

Päätin lauantai-iltana tilata digikuvista valokuvat. Netin kauttahan se onnistuisi kätevästi ilman tilauspussin tilaamista ja rompun polttelua ja varmaan halvemmalla kuin missään liikkeessä, johon pitäisi erikseen mennä.

Kone auki ja selain tunnettuun osoitteeseen. Täällähän tuote tarjolla: valokuvat valmiina kierrevihkosena. Kuvatkin olin jo valinnut valmiiksi, joten ei tarvinnut muuta kuin tehdä tilaus.

Tilauksen tekemisen edellytys oli rekisteröityminen palveluun. Ei ongelmaa, sillä olin jo asiakas ja minulla oli käyttäjätunnus. Syötin käyttäjätunnuksen ja salasanan, mutta palvelu ilmoitti niiden olevan virheelliset. Päätin rekisteröityä uudestaan, jolloin sain ilmoituksen, että tunnus oli jo olemassa. Sain sähköpostiini uuden salasanan, jonka pystyisin palvelussa vaihtamaan. Vasta nyt siis varsinaiseen tilaamiseen.

Valitsin haluamani tuotteen ja aloin siirtää kuvia. Tai olisin alkanut, jos olisin osannut. Käyttöliittymässä oli kyllä ohjeet, mutta niiden mukaan ei voinut toimia: ”Valitse lähetä” oli mahdotonta, kun Lähetä-nappia ei ollut koko ruudulla. Onneksi oli mahdollista raahata kuvat toisesta ikkunasta tähän, kunhan ensin asensin koneelleni aktiivisen komponentin, mikä lie ollut. Kuvien latautumisen aikana ehdin selailla kaksi aikakauslehteä.

Kuvat olivat nyt palveluntarjoajan palvelimella, seuraavaksi kokoaisin kuvat kirjaksi. ”Virhe. Sovellus on suljettava.” Samalla meni kiinni koko kone, sillä kello oli puoli yksi yöllä. Jatkaisin huomenna.

Niin kuin jatkoinkin. En kylläkään enää päässyt käyttäjätunnuksellani ja salasanallani palveluun kymmenestä yrityksestä ja tarkistuksesta huolimatta. Pitäkää tunkkinne!

Googletus tuotti muitakin palveluita, joten valitsin niistä sen, jonka tunsin ennestään. Tarjolla oli tuote, jonka halusin, joten etenin palvelussa. Käyttöliittymä vaikutti paremmalta kuin eilinen, ja ainakin se oli aidosti suomenkielinen, ei Suomen kielinen ruotsin kieli oppin kanssa.

Kuvien lataaminen oli aivan yhtä hidasta kuin eilenkin, mikä tietysti kertoo laajakaistayhteydestäni. Kun kuvat olivat palveluntarjoajan palvelimella, pääsin rakentamaan omaa kuvakirjaani vaihe vaiheelta. Harmi vaan, että vaiheita ei ollut kuvattu etukäteen, että olisin voinut suunnitella järkevimmän ja nopeimman etenemisen jo ennen kuin ryhdyin lataamaan ja lajittelemaan kuvia. Käyttöliittymä kun toimi ruutu kerrallaan ja jokainen ”eikun” latasi sivun uudestaan. Pitäkää tämäkin tunkkinne!

 

Tilaa valokuvat kätevästi netistä -projektiini kului kaksi iltaa ja puoli yötä, kolme palvelua, neljä tuntia kuvien latausta, viisi asennuskaljaa – lopputulos nolla tilausta.

Mobiilista mobiilisti

By Kategoriassa mobiili Avainsanat , , , , , Jätä kommentti

Olen saanut olla mukana mobiilikesäkoulun järjestelyissä. Mobiilikesäkoulu on kaksipäiväinen tapahtuma, jossa ollaan liikkeellä ja luonnon helmassa – ja samaan aikaan tutustutaan erilaisiin mobiilisovelluksiin itse tutkien ja tehden.

Meidän pisteemme otsikko on mobiilikonferenssit ja -tiedotus. Tutustumme tunnin aikana kolmeen eri sovellukseen käyttäen ainakin läppäriä, iPhonea ja älypuhelinta ja tuotamme samalla tekstiä ja kuvaa osallistujista, maisemista ja tunnelmista. Kehitystä voi seurata Twitterissä ja Twitpicissä. Twitterin risuaita tilaisuudelle on #mobiilikesakoulu. Tapahtumalla on tämä julkinen blogi, varsinaisen pedagogisen blogin lisäksi.

Tilaisuutta on suunniteltu, valmisteltu ja järjestelty jo pitkään. Taustajoukoissa on ihmisiä ainakin akselilta Oulu-Hyvinkää – ja kertaakaan emme ole tavanneet koko porukalla nokikkain. Tänään pidimme ensimmäisen yhteisen kokoontumisen pääkallopaikalla Mustialassa, ja tähänkin tilaisuuteen osallistui kaksi henkeä mobiilisti (toinen jopa liikkuvasta autosta käsin). Yhteisen briiffauksen lisäksi eri toimipisteet kuivaharjoittelivat oman osuutensa juuri siinä, missä huomennakin ollaan. Me testasimme verkon kantavuutta asuntolan kuistilta pyykkitelineelle ja lehmuksen juurelle saakka: tänään kaikki toimi hyvin. (Peukut pystyyn.)

On hienoa saada olla mukana tällaisessa tapahtumassa, jossa sisältö ja toteutus ovat yhtä. Emme vain puhu mobiilista vaan elämme sitä: harjoittelemme, tutkimme ja opimme yhdessä. Raamit ovat olemassa, mutta toteutuksen tekevät ihmiset.

Tätäkään tekstiä ei muuten ole tehty kirjoituspöytä- vaan puutarhapöytätyönä. Kuva otettu kännykällä – tästä kappaleesta taitaa paikkatieto puuttua!

(Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Avomobiilien blogissa.)