Lounaslistasta tavoitteellisen toiminnan tukemiseen – intranetien tulevaisuus

Vielä jokin aika sitten organisaatioiden sisäinen viestintä oli yksisuuntaista tiedottamista, jolla pyrittiin valuttamaan kaikki operatiivisen toiminnan kannalta tärkeä asia johdolta alas yrityksen sisäisille sidosryhmille eli käytännössä työntekijöille. Intranet piti usein sisällään kattavat uutistoiminnot, mutta tietoa tallennettiin eri muodossa ja sitä luettiin vaihtelevasti.

Asiantuntijaorganisaatioiden tärkein voimavara – tieto – täytyy olla yhä paremmin ja nopeammin saatavilla, jotta kaikki organisaatioiden toiminnot voivat sitä mahdollisimman nopeasti hyödyntää. Tätä varten myös organisaatioiden sisäinen viestintä on joutunut muuttamaan toimintamallejaan tiedon tallentamisesta tiedon jakamiseen ja sen hyödyntämiseen. On tullut aika osallistaa joka ikinen sisäinen ja ulkoinen sidosryhmä tekemään liiketoiminnasta ja organisaatioiden toiminnasta kannattavampaa ja kilpailukykykyisempää. Työpaikan pitäisi olla yksi iso tiedonjakoyhteisö, joka laajenee myös oman organisaation ulkopuolelle.

Tuloksia voidaan saavuttaa, kun keskitetään tietovirrat paikkoihin, joissa niiden saatavuus on

  • päätelaiteriippumatonta (pilvessä)
  • intuitiivista (pohjautuen esim. vapaa-ajalta tuttuihin some-työkaluihin)
  • elävää (esim. videoiden muodossa)
  • läpinäkyvää (esim. bisnesjärjestelmien integraatioilla).

Uudet toimintaideat, järjestelmät ja palvelut mahdollistavat tehokkaan viestinnän ja parantavat yritysten kilpailukykyä. Ne ovat tulevaisuuden intranettien erottamaton osa ja ehdoton ydin. Järjestelmät ovat kuitenkin vain mahdollistajia. Organisaation pitääkin järjestelmäkehityksen jatkoksi ja osana ’intranetin jalkautusta’ muuttaa toimintakulttuuriaan ja johtaa tietotyön tekemistä haluttuihin suuntiin.

Teksti on tiivistelmä VisualWebin pääarkkitehti Jyrki Juutin ja myyntijohtaja Olli Karin kirjoittamasta artikkelista ”Intranet-järjestelmien tulevaisuus”. Artikkeli on osa HAMKin intranet-projektista kertovaa julkaisua ”Kohti yhteisöllistä viestintää SharePointilla ja Yammerilla”.

Pilvipalvelu antaa opiskelijoille työssä tarvittavia taitoja

Työskentely ja siihen tarvittavat valmiudet ovat radikaalisti muuttuneet muutaman vuoden takaisesta tilanteesta: Tarvittava tieto ja siihen liittyvät palvelut ja työkalut ovat aina ja lähes millä päätelaitteella tahansa saatavilla. Yhteisöjä muodostuu ja viestintä tapahtuu erilaisissa pilvi-, mobiili- ja some-palveluissa. Palvelut kehittyvät entistä helppokäyttöisemmiksi ja ihmiset voivat keskittyä välineen tai tekniikan osaamisen sijaan olennaiseen: viestintään, verkostoitumiseen, sisällöntuotantoon, jakamiseen ja yhteisölliseen työskentelyyn.

Pilvipalveluiden rooli on korostunut henkilökohtaisen käytön lisäksi myös työelämässä, sillä töitä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta. Oppilaitosten on pidettävä huolta siitä, että valmistuneet opiskelijat osaavat käyttää ja hyödyntää palveluita siirtyessään työelämään. O365:n suosio on kasvussa suomalaisissa organisaatioissa, joten sen ja vastaavien palvelujen toimintalogiikan hallitseminen vähintään perustasolla on opiskelijoille erittäin tärkeä heidän siirtyessään työelämään. Yhteisöllisyyttä edistävän palvelun omaksuminen jo opiskeluvaiheessa tarjoaa opiskelijoille konkreettisia tapoja toimia tulevissa työyhteisöissään ja samalla luo hyvät pohjat uudelle oppimiselle. Yhteisöillä ja yhteisöllisillä työskentelytavoilla on valtava potentiaali opiskelun ja työn tehokkuuden kehittämiseksi.

HAMKissa otettiin O365-palvelu pilottikäyttöön kevään 2014 aikana. Se annettiin tietojenkäsittelyn aloittaville opiskelijoille kahdessa ryhmässä, joissa oli kokopäivä- ja monimuoto-opiskelijoita lähes sata. Palvelu oli opiskelijoiden mielestä erittäin helppokäyttöinen. Eniten huomiota saivat tiedostojen tallentamiseen, työstämiseen ja jakamiseen tarkoitettu OneDrive for Business sekä ryhmien käyttöön perustettavat erilaiset työtilat: niille löytyi heti luonnollinen tarve ja käyttö.

Alkuvaiheessa muutamaa opiskelijaa epäilytti palvelun laajuus, ja käyttö vaikutti sekavalta, mutta heti kun perustoiminnot oli käyty läpi, oli palvelun käyttötarkoitus pääosin kirkastunut. Opiskelijat kokivat hyvänä asiana sen, että koko palvelu ja sen aliosat löytyvät yhden ja saman osoitteen alta yhdellä kirjautumisella ja käyttäjätunnuksella. Palvelun selainpohjainen käyttömahdollisuus vaikka kotoa käsin sai pisteitä varsinkin työn ohessa tutkintoaan tekeviltä opiskelijoilta. OneDrive for Business -palvelun mahdollistama tiedostojen samanaikainen yhteiskäyttö sai ylistystä monen opiskelijan palautteessa. Opiskelijoilta tuli myös kehityskohteita palvelun laajuuteen, nopeuteen ja käyttöön liittyen.

Työelämässä opiskelijoilta odotetaan monipuolisia valmiuksia ja joustavaa toimintakykyä nopeasti muuttuvassa työympäristössä. Tämän päivän opiskelijat saattavatkin olla työpaikoilla juuri muutoksen toteuttajia, koska yhteisöllinen työskentelykulttuuri ei ole vielä vallitse kaikkialla.

Teksti on tiivistelmä web-kehittäjä ja tuntiopettaja Mirlinda Kosova-Alijan kirjoittamasta artikkelista ”Pilvipalvelun yhteisölliset työkalut antavat opiskelijoille työelämässä tarvittavia taitoja”. Artikkeli on osa HAMKin intranet-projektista kertovaa julkaisua ”Kohti yhteisöllistä viestintää SharePointilla ja Yammerilla”.

Tulossa: artikkelikokoelma intran rakentamisesta SharePoint 2013 Onlineen

HAMKissa on rakennettu uutta intraa täydellä teholla viimeiset kuusi kuukautta. Olemme tänään julkaisseet uuden intran kehitysversion 1.1 ja samalla siirtyneet täysin pois vanhalta Oracle-alustalta uuteen intraan, joka on toteutettu SharePoint 2013 Onlinen ja Yammerin yhdistelmänä.

Teen parhaillaan pientä e-julkaisua tähänastisesta taipaleestamme. Jo suunnittelu- ja rakennusprojekti* on ollut mittava, ja olemme oppineet paljon. Julkaisun avulla kokoamme ja dokumentoimme työtämme, ja sen avulla pääsemme myös jakamaan osan kokemuksistamme muille vastaavassa tilanteessa työskenteleville. Toivomme julkaisun myös herättävän keskustelua eli kysymyksiä, vastauksia ja vielä parempia käytäntöjä yhdessä oppimisen kautta.

Emme käsittele uuden intramme teknistä toteutusta vaan julkaisu painottuu viestinnällisiin ja toiminnallisiin näkökulmiin. Artikkelikokoelmassamme käsitellään mm. seuraavia aiheita:

  • strategian toteuttaminen uusilla työvälineillä ja toimintatavoilla
  • organisaation virallisen tiedotuksen rikastaminen sosiaalisella viestinnällä
  • uuden intran rooli opiskelijan arjessa
  • kokemuksia henkilökunnan tiimimäisestä työskentelystä
  • uuden verkkopalvelun toteuttaminen ketteränä projektina
  • uuden intran erilaiset sivustotyypit sekä responsiivinen käyttöliittymä
  • katsaus organisaatiointrojen tulevaisuuteen.

Tavoitteena on saada pdf pyöräytettyä ulos jo ensi viikon aikana. Ilmainen julkaisu löytyy viimeistään maaliskuun lopussa HAMKin julkaisujen verkkokaupasta osoitteessa hamk.fi/julkaisut sekä lyhytosoitteella hamk.fi/O365intra. Ei siis vielä!

* Nythän meillä alkaa toden teolla käyttöönotto. Se onkin sitten kokonaan toinen juttu!

Olemme somessa, koska asiakkaatkin ovat siellä

Sain eilen olla mukana tietoturva-asiantuntijoiden pilvipalvelupaneelissa. HAMKissa järjestettiin korkeakoulujen tietoturvapäivät, ja yhtenä ohjelmakohtana keskusteltiin siitä, miten korkeakoulu voi ottaa toimintaansa pilvipalveluja eli käytännössä somea. Kerroin omassa alustuksessani, miten HAMK käyttää maksuttomia pilvipalveluita osana omaa viestintäänsä.

Me olemme sosiaalisessa mediassa, koska meidän asiakkaamme ovat sosiaalisessa mediassa. Strategiamme painottaa sähköisen, yhteisen työskentelyn merkitystä. Pilvessä nämä tapahtuvat molemmat.

Perustimme oman sivun Facebookiin v. 2008. Vuosien varrella palettiin on otettu uusia palveluita niiden suosion ja oman sekä kohderyhmän käyttötarpeiden perusteella. Meillä on omien verkkosivujemme tukena Facebook, Youtube, Flickr, Twitter, Pinterest ja Instagram (sekä hostattu WordPress-blogi). Tavoitteenamme on käyttää valittuja kanavia suunnitelmallisesti ja resurssoidusti:

  • Me kerromme koulutuksestamme.
  • Me annamme opiskelijoiden kertoa omista kokemuksistaan.
  • Me neuvomme hakijoita.
  • Me jaamme materiaalia.
  • Me tarjoamme verkostoitumisen mahdollisuuksia.
  • Me olemme läsnä, jotta olemme olemassa.
  • Me johdatamme lisätiedon lähteille.

 

Meidän kokemuksemme pilvipalveluista ovat hyviä:

  • voimme palvella ihmisiä heidän omilla ehdoillaan
  • tekemisessä on mukana isompi joukko ihmisiä kuin organisaatioyksikkö
  • meillä on käytössä nopeat työkalut, kunhan omat prosessimme ovat kunnossa
  • saamme tietoa tarpeista ja palautetta toiminnastamme
  • meillä on mahdollisuus hyvään maineeseen verkostojen voimalla.

Olemme myös oppineet paljon matkan varrella:

  • Tavoitteet on määriteltävä ja niitä on mitattava.
  • Resurssi pitää olla kirjattuna toimenkuviin asti.
  • Pitää olla jatkuvasti valppaana uusien ilmiöiden, palvelujen ja käyttötapojen äärellä.
  • On osattava luopua vanhoista toimintatavoista/työkaluista.

Tulisiko listaan lisätä jotain? Onko oma kokemuksesi erilainen?

Verkkoenkeleitä ja datapyöveleitä

Tutustuin tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin Innoparkin luovassa tulevaisuustilassa. Sessiomme teemana oli työnteko tulevaisuuden verkossa.

Yksi setti tulevaisuuden keskeisiä työtaitoja Institute for the Future -organisaation mukaan on

  • merkityksellistäminen
  • sosiaalinen älykkyys
  • luova, uudistava ja sopeutuva ajattelu
  • kulttuurienvälisyys
  • laskennallinen ajattelu ja tietojenkäsittelykyvyt
  • uusmedialukutaito
  • alojenvälisyys
  • design-ajattelu
  • infoähkyn hallinta
  • virtuaalisen yhteistyön taidot.

Harjoittelimme näiden työtaitojen yhdistämistä heikkoihin signaaleihin sekä yhdistelmien viemistä kolmeen netin ilmiöön, web 2.0:aan, web 3.0:aan ja pilvipalveluihin.

Käytännössä:

Otimme isosta pakasta yhden tunnistetun heikon signaalin (esim. verkko-osaamisen mentorointikonseptin) ja yhdistimme siihen mielestämme tärkeän työtaidon (esim. infoähkyn hallinnan). Sitten sijoitimme tämän yhdistelmän teemanamme oleviin netin ilmiöihin ja mietimme, mitä yhdistelmä voisi käytännössä tarkoittaa tulevaisuudessa. Visioimme mm., millaisia palveluita tai ammatteja tulevaisuudessa signaalin vahvistuminen voisi tuoda mukanaan. Somegurujen lisäksi tunnistimme ainakin verkkoenkelit ja datapyövelit!

Uuteen menetelmään tutustuminen materiaalilla, jota ei ole olemassa (siis tulevaisuudella) oli haastavaa ja mielenkiintoista. Työpajaa veti professori Sirkka Heinonen, joka painotti ennakointiosaamisen merkitystä nykypäivän työelämässä: tulevaisuus ei vain tule, vaan se tehdään.