Postikortti peiton alta

Paperisia kortteja on mukava saada. Niitä on mukavaa kirjoittaakin, jos käsillä sattuu olemaan kaunis kortti, kynä, osoitekirja, postimerkkejä ja postilaatikko.

Postilla on puhelimeen saatavilla postikorttipalvelu, jota testasin eilen aamulla ennen nousemista.

  1. Latasin sovelluksen.
  2. Valitsin puhelimesta kauniin kesäkuvan.
  3. Toin puhelimen yhteystiedoista kahden vastaanottajan tiedot.
  4. Kirjoitin korttiin tervehdyksen.
  5. Nousin hakemaan luottokortin käsilaukusta. (Samalla matkalla kävin juomassa lasin vettä.)
  6. Maksoin kortit luottokortilla. (Onneksi pikkusummasta ei tarvittu erillistä verkkopankkivarmennusta.)
  7. Jatkoin unia.

koivu kukkii taustanaan  järvi

Eikö olisi kiva saada tälläinen postikortti ja kutsu kesäkylään?

Kehitysehdotus: jos ostokset voisi vielä saada maksettua puhelinlaskulla, vaiheen 5 voisi jättää pois. Muuten ei huomautettavaa: palvelu oli helppo, nopea ja ennen kaikkea tarpeellinen kaltaiselleni kiireelliselle ajankäyttönsä tarkasti priorisoivalle henkilölle.

Markkinointiehdotus: järjestäkää kauneimman kesä/joulu/pääsiäiskortin kisa äänestyksineen. Osallistun ylläolevalla.

 

 

 

Asiakaspalvelua: Aina

Olen hämeenlinnalaisen Ainacomin asiakas. Vaihdoin taannoin puhelinliittymäni tänne eettisistä syistä eli paikallista elinkeinoelämää tukeakseni. En ole katunut kertaakaan.

Kun jotain asioitavaa tulee, voin soittaa palvelunumeroon, josta vastataan aina alle minuutissa. Jos haluan selvittää jotain kasvotusten, menen keskustan myymälään, jossa ei koskaan ole pitkiä jonoja. Ja olemassa on verkkopalvelukin, josta saa asetuksia nokialaisiin.

Verkkopalvelusta ei kuitenkaan saanut asetuksia HTC-puhelimeen. En viime viikolla saanut uudesta luuristani kotikonstein enkä puhelinpalvelun ohjein multimediaviestejä lähtemään. Liikkeessä Aku pyöritteli luuriani hetken aikaa ja piip piip – uusi viesti saapunut.

Otin sitten sen datapaketinkin takautuvasti käyttöön, kun Aku sitä suositteli yllätyslaskujen välttämiseksi.

Tiettyhän me hyvästä palvelusta maksammekin: meillä on puhelinliittymäni lisäksi Ainan kaapeli ja ohjelmakortti ja laaja laajakaista. Mutta niille rahoille saadaan myös vastiketta: palvelun lisäksi tuote ja prosessi ovat minun tarpeisiini nähden kunnossa.

(Ja kyllähän perinteet velvoittavat: isoäiti oli lähes koko ikänsä Hämeen Puhelimessa töissä.)

Siwa on kiva

Käytiin illalla lasten kanssa lähikaupassa kävellen. Päästiin ovesta sisään, ja nelivuotiaalle tuli vessahätä. Aiemmista kokemuksista monessa liikkeessä oppineena lähestyin myyjää nöyrästi: ”Anteeksi, olisiko mahdollista… Itselleni en tietenkään vaan lapselle… Yleensä kyllä käydään vessassa kotona, mutta…”

Myyjä – taisi olla Teemu nimeltään – totesi, että ”Kyllä meillä autetaan hädän hetkellä aikuistakin. Tätä tietä, olkaa hyvä.” Takahuoneen ovi auki, ohjaus sosiaalitiloihin ja hienovarainen poistuminen paikalta.

Ostettiin sitten enemmänkin kuin se siivousjätski ja saunamakkara, mitä oltiin tultu iltalenkillä hakemaan. Ja tyytyväisyysautomaatista painettiin ehdottomasti vihreintä nappia. Kaksi kertaa.