Käytiin illalla lasten kanssa lähikaupassa kävellen. Päästiin ovesta sisään, ja nelivuotiaalle tuli vessahätä. Aiemmista kokemuksista monessa liikkeessä oppineena lähestyin myyjää nöyrästi: ”Anteeksi, olisiko mahdollista… Itselleni en tietenkään vaan lapselle… Yleensä kyllä käydään vessassa kotona, mutta…”

Myyjä – taisi olla Teemu nimeltään – totesi, että ”Kyllä meillä autetaan hädän hetkellä aikuistakin. Tätä tietä, olkaa hyvä.” Takahuoneen ovi auki, ohjaus sosiaalitiloihin ja hienovarainen poistuminen paikalta.

Ostettiin sitten enemmänkin kuin se siivousjätski ja saunamakkara, mitä oltiin tultu iltalenkillä hakemaan. Ja tyytyväisyysautomaatista painettiin ehdottomasti vihreintä nappia. Kaksi kertaa.