Nettipreesens = Olen läsnä nyt.
Netti-imperfekti = Kävin Facessa viime kuussa ja Twitteriin perustin profiilin muistaakseni toissa vuonna.
Nettiperfekti = Olen käyttänyt kaikkia somepalveluita niiden alusta saakka ja teen kaiken täydellisesti.
Nettipluskvamperfekti = Olin ollut IRCissä jo 80-luvulla, mutta ei se silloinkaan ollut toiminut.
Nettifutuuri = Meinaan kyllä mennä sinne, mutta en ole vielä ehtinyt.
Saa kuulemma viedä lentokoneeseen ylipainoa, jos se on kirjoja. Minä ottaisin halvemman lipun, sillä minulla on tabletti.
E-kirjat on ihana keksintö, ja ihmettelen, että olen löytänyt ne vasta pari vuotta sitten. E-kirjojen ansiosta olen taas alkanut lukea kotimaisia tekijöitä: kirjan lataaminen ja maksaminen ja lukeminen on niin vaivatonta, että ei ole edes tekosyitä olla lukematta. Kätevää on myös se, että lukemisen jälkeen kirjaa ei tarvitse säilyttää kirjahyllyssä tai koettaa kierrättää jollekulle (saati hävittää), vaan tiedoston voi poistaa laitteesta ja ottaa digihyllystä uuden. Juuri aloitin Antero-trilogian, ja ilta kuluu nopeasti kassulla.
E-kirjan ainoa huono puoli on heikko käytettävyys aurinkoisella hiekkarannalla.
Toisista kirjoista tykkään ihan fyysisinä esineinäkin. Kirjahyllyyn jätän sellaiset kirjat, joita oikeasti haluan pitää käsissä ja katsella ja lukea uudestaan. Tänä kesänä olen makaillut kuistin sohvalla ja esim. pyykkikoneen pyöriessä lukenut pätkän Naisten töitä – säilyy perspektiivi asioihin myös digiaikana.
Valkuaisfoorumi on hanke, joka rakentaa yhteistyöverkostoa yrittäjien, tutkijoiden, opettajien, tuottajien, kauppiaiden ja käyttäjien välille. Hankkeen www-sivustolla on kolme päätehtävää:
Sivuston ytimenä on HAMKin palvelimelle rakennettu www-paketti, joka kertoo taustat ja tulevat, säilyttää aineiston ja kokoaa toiminnan. Sivuston kylkeen on rakennettu täysin avoin Facebook-sivusto, jonka päärooli on aktivoida keskusteluun. Twitterin kautta hanke jakaa tiivistä tietoa ja ohjaa tarkemman infon lähteille. Flickrin albumeihin tallennetaan sivustoa tukeva kuva-aineisto, jotta valokuvia olisi helppoa varastoida, ryhmitellä, jakaa ja käyttää. Blogissa puolestaan pidetään asiantuntijatreffit, joilla kysyjät ja vastaajat kohtaavat.
Sivustoa päivittää projektipäällikkö Katariina Manni oman työnsä ja muilta saamansa aineiston pohjalta: – Kaikki sisältö tulee hankkeen toiminnasta eli tässä ei ole ylimääräistä tuotantokierrosta tai viestien väkisin vääntämistä! Näen niin, että asioiden näkyväksi tekeminen on osa projektipäällikön jokapäiväistä työtä: se on palveluamme käyttäjille – ja asioiden jäsentämistä ja dokumentoimista myös itselle. Minusta sivustoa on kivaa työstää, ja sen hyödynnettävyys paranee säännöllisten päivitysten myötä jatkuvasti. Somekanavilla onkin useampia päivittäjiä, joten yksin en tätä työtä tee. Kokonaisuudesta on tullut kiittävää palautetta: aihe on näkyvissä, työmme löydettävissä ja tulokset hyödynnettävissä.
Työkaluja valkuaisomavaraisuuden edistämiseen. Kuva: Valkuaisfoorumi.
Tämä voisi olla Uutissirkuksen otsikko, mutta ei ole.
Osallistuin juuri aamulla JATin eli Julkisen alan tiedottajien tilaisuuteen, jossa kerrottiin tuoreesta viestinnän ammattilaiset -tutkimuksesta. Merkittävää on se, että tilaisuuteen pääsi osallistumaan etänä – siitä vielä suuri julkinen kiitos.
Kuulun useampaankin järjestöön, ja suuri osa tapahtumista ja tilaisuuksista pidetään edelleen fyysisinä tapaamisina ja yleensä Helsingissä. Se on ymmärrettävää, sillä suurin osa jäsenistöstä sijaitsee pääkaupunkiseudulla – mutta me rajaseutujen asukkaat voimme tosi harvoin irtautua aamukahville tai tutustumiskäynnille tai pikakoulutukseen. Niinpä oli tosi kivaa, että tämäntyyppiseen tunnin sessioon järjestettiin etäyhteys, jotta pääsi suoraan tiedon lähteille vaikkakaan ei verkostoitumaan tai paikan päälle pullan ääreen.
Etäosallistuminen on nykyaikaa. Se on vastinetta jäsenmaksuille. Se on hyvää palvelua. Se on hyvä syy kuulua järjestöön. Se korvaa ja täydentää fyysistä tapaamista.
Kiitos vielä erikseen @eevapenttila kokouksen hostauksesta ja meidän etäosallistujien hyvästä huomioinnista!
Uudistimme juuri HAMK.fi-etusivua. Kehitys lähti omasta näkemyksestämme: sivusto on tehty pari vuotta sitten, joten julkisivun pieni pintaremontti oli paikallaan. Seuraamme jatkuvasti Kollegani – verkkotoimintojen kehittäjä – seuraa jatkuvasti ja tiiviisti, mitä maailmalla web-rintamalla tapahtuu, joten hänellä oli selkeä näkemys nykyisistä trendeistä.
Ehkä isoin valintamme uudella etusivulla tapahtui perinteisen ja hampurilaismenun välillä. Meistä, jotka tunnemme sivuston läpikotaisin ja käytämme sitä päivittäin, olisi ollut mukavaa jättää valikot veks ja laittaa yletunnisteeseen tarjolle vain #HAMK ja mobiililaitteista tuttu hampurilaismenu. Päätimme kuitenkin kysyä käyttäjiltä mielipidettä.
Yammerin kautta saa pikapalautetta
Yammerin kysely oli tässä tosi näppärä tapa kerätä mielipiteitä. (Eihän tämä mitään A/B-testausta ollut, mutta osviittaa mieltymyksiin kuitenkin.) Teimme kaksi kuvaa: yhden aukiolevan valikon kanssa ja toisen, jossa navigointi oli piilossa. Julkaisimme nämä kuvat opiskelijoiden Yammer-ryhmässä kyselynä: Kumpi vaihtoehto oli opiskelijoiden mielestä parempi? Vastauksia tuli toistasataa, ja pidimme sitä riittävänä otoksena. Tulos oli selvä: yhdeksän kymmenestä opiskelijasta halusi edelleen nähdä navigoinnin suoraan etusivulla, joten se säilytettiin.
Julkaisimme uuden sivun eilen, ja palaute on ollut positiivista. Yksi ihminen tosin on laittanut viestin, että yläkulmassa pitäisi olla logo, joka vie etusivulle – me uskomme toistaiseksi autenttisen sisällön olevan painavampaa asiaa. Mitä mieltä sinä olet uudistuksesta?
HAMKin etusivua on päivitetty. Kyseessä ei ole iso operaatio vaan pikemminkin virkistävä kasvojenkohotus, joka saa sivuston näyttämään ikäistään nuoremmalta ja korostaa parhaita piirteitä.
Sivu on entistä visuaalisempi, sillä kuvasliderin kokoa on kasvatettu ja tekstin osuutta vähennetty. Etusivulla pyörii nyt myös video (joskaan ei mobiililaitteissa). Myös muita kuva- ja tekstielementtejä on hiottu jonkin verran.
Muutoksessa on näkyvissä mobile first -suuntauksemme. Sivusto on tietysti alunperinkin rakennettu responsiivikseksi, mutta nyt ajattelua aletaan ajaa pikku hiljaa sisällöntuotantoon. (Painotus tässä sanoilla pikku hiljaa, sillä meillä on vielä pitkä matka verkkosisältöön, joka toimii kauniisti niin mobiilisti kuin perinteisellä PC:llä – jostain on aloitettava, ja me aloitimme etusivun isoimmista elementeistä.)
Luovuimme logosta
Suurin sisällöllinen uudistus on someseinän käyttöönotto. Teimme niin radikaalin tempun, että poistimme staattisen tunnuksen (eli kuvamuotoisen logon) vasemmasta yläkulmasta ja korvasimme sen #HAMK-tunnisteella. Tämän takaa aukeaa valituista sosiaalisen median palveluista filtteroitu ja moderoitu meitä koskeva sisältö. Moderointi tarkoittaa lähinnä sellaisen sisällön poistamista, joka ei liity meihin millään tavalla (esim. japanilaista rokkipumppua). Someseinä-palvelu tuli meille kehitysideana omilta opiskelijoilta. Näin vielä julkisesti kiitos aktiivisuudesta!
Toteutus Sharepointilla
Meillä on alustana SharePoint 2013. On-premises -versio mahdollistaa juuri niin paljon räätälöintiä kuin mitä haluamme. Täytyy näin julkisesti kiittää myös kollegoita, joilla on kehitysnäkemystä ja ennen kaikkea toteutusosaamista!
Ääni on jäänyt varsin vähälle huomiolle viestinnän virrassa: monessa organisaatiossa vannotaan videon nimeen, ja jossain toisaalla kirjoitettu teksti on ainoaa oikeaa tiedotusta. Vaan mitä lisäarvoa saa ruudulla puhuvasta päästä? Ja miksi täysi aanelonen olisi parempi kuin täysi ääniminuutti?
Anne Rongas jutteli Mobiilikesäkoulussa mm. podcastien avulla oppimisesta. Totta: kuuloaisti on täysin käytettävissä esim. autonratissa, lenkkipolulla tai mattolaiturilla. Kuuloa voi hyvin hyödyntää myös konttorissa: itse koetan yhdistää podcastit ja jumppakepin. Kiinnostava asiasisältö luurien kautta soimaan ja keppi hartioille keikkumaan, niin jopa on multitaskingia! Samaan aikaan oppii uutta asiaa ja harjoittaa kroppaa vastapainoksi tuolissa röhnöttämiselle ja näppäimien takomiselle. Suosittelen!
Teepä itsellesi yhdistelmä taukojumppaa ja oppihetkeä. Ota vaikka Selkäkanava ja Ted talk ja aloita muutamasta minuutista. Toista joka päivä.
Seuraava sisältö on postuumia – suorastaan vanhaa – projektiraportointia HAMIn julkisten sivujen uudistamisesta. Mutta kuranttia tavaraa edelleen.
Hämeen ammatti-instituutin julkiset verkkosivut uusittiin pari vuotta sitten. Julkaisujärjestelmän, käyttöliittymän ja ilmeen vaihdoksen yhteydessä sisällöt jäsennettiin uudestaan ja niitä myös päivitettiin toimimaan paremmin verkkosivuilla ja responsiivisesti.
Uutena toimintatapana testattiin, miten saadaan vanhasta kokonaisuudesta sisällöt siirrettyä siivoten uusille sivuille ja oikeaan yhteyteen. Väliaikaisia tekstitiedostoja ei tehty monimutkaiseen kansiorakenteeseen vaan sisällöt kirjoitettiin suoraan uusille, tyhjille sivuille, joiden jäsennys oli sovittu jo aikaisemmin ja jotka oli tehty jo valmiiksi sisällöntuotantoa odottamaan.
Käytännössä tämä tarkoitti erämaaleiriä: Oppilaitoksen koulutuspäälliköt vetäytyivät omine koneineen vanhaan savottakämppään, jossa oli sähköt saatavilla ja verkot varmistettu. Samanaikaisesti sisällöntuotannon bootcampin kanssa pidettiin tekninen käyttökoulutus, jolloin harjoituscaset olivat aitoja ja tulokset todellisia. Sivuja alettiin täyttää osittain vanhalla tekstillä ja kuvalla, osin uudella materiaalilla ja työtä jaettiin tekemisen edetessä.
Osallistujat olivat tuotantotapaan tyytyväisiä monestakin syystä.
Näin jälkikäteen ajatellen kertausharjoitukset eivät olisi lainkaan huono idea. Voisimme hyvin pitää puolen päivän vetäytymisen aiheen pariin – ovet avattaisiin vasta sitten, kun jokaisen sivun paikkansapitävyys ja kokonaisuuteen sopiminen olisi taas kerran yhdessä varmistettu.
HAMKin intranet on rakennettu Sharepointin ja Yammerin yhdistelmäksi ja se toimii kolmella tavalla:
Suunnittelussa on otettu huomioon intran käyttö erilaisilla laitteilla aina älykännyköistä suurinäyttöisten puhelinten, tablet-laitteiden ja läppäreiden kautta perinteisiin pöytäkoneisiin.
Käyttöä miettiessämme intran sisältöarkkitehtuuri ja tiedon löydettävyys nousivat selkeästi ulkoasua tärkeämmiksi tavoitteiksi. Lisäksi halusimme noudattaa Microsoft-suositusta ja rakentaa palveluun pelkistetyn ulkoasun ja keskittyä hyviin toiminnallisuuksiin sekä palvelevaan sisältöön. Tavoitteena oli hyödyntää mahdollisimman kattavasti SharePoint 2013 Online -tuotteen valmiita vakiomalleja ja toimiviksi todettuja elementtejä. Microsoft tekee pilvipalvelun erityyppiset päivitykset ilman erillisiä ilmoituksia SharePoint Onlinea käyttäville organisaatioille. Automaattiset päivitykset voivat tuoda isojakin haasteita räätälöinneille, sillä ne saattavat rikkoa jotain. Tämän takia on tärkeä, että räätälöinnit on toteutettu mahdollisimman pitkälle vakiotoiminnallisuuksiin nojaten.
Microsoftin vakioteemat eivät kuitenkaan riittäneet meille haluamamme ulkoasun ja toiminnallisuuden saamiseksi. Kävimme erityisen tarkasti läpi räätälöityjen toiminnallisuuksien tarvetta, joista osa oli vanhoissa portaaleissa toimiviksi ja tarpeellisiksi todettuja komponentteja. Suunnittelimme toimittajamme kanssa toiminnallisuudet ja tehtävät räätälöinnit nojaten mahdollisimman paljon palvelun vakio-ominaisuuksiin. Niiden lisäksi tuotiin seuraavia räätälöityjä elementtejä: ylänavigaatio, yhteiset tiedotteet, välilehdet sekä Yammer-upotus.
Responsiivisuudesta on jo kehittymässä web-standardi, ja HAMK kehitti omat julkiset sivunsa toimimaan responsiivisesti vuosien 2012-2013 aikana – nyt oli intran vuoro. SharePoint Online ei ole oletuksena responsiivinen, joten mobiiliystävälliseksi muuttaminen edellytti räätälöintiä. Asemoimme SharePointin sisältöalueita uudelleen CSS-tyylien kautta: responsiivinen toteutuksemme käyttää kaikkia täysversion elementtejä eli sitä varten ei ole toteutettu mitään ylimääräistä. Laitekanta muuttuu nykypäivänä kovalla vahdilla, ja on vain ajan kysymys, koska introja aletaan suunnitella kokonaan ”mobile first” -idealla, ja milloin SharePoint Online tarjoaa resposiivista käyttöliittymä oletusominaisuutena.
–
Teksti on tiivistelmä web-kehittäjä Mirlinda Kosova-Alijan kirjoittamista artikkeleista ”Uuden intran käyttöliittymän räätälöidyt elementit”. Artikkeli on osa HAMKin intranet-projektista kertovaa julkaisua ”Kohti yhteisöllistä viestintää SharePointilla ja Yammerilla”.
Mikä se intra oikein on? Useimmiten se tuntuu olevan organisaation sylkykyppi ja kaatopaikka. Se on se perinteinen rämeikkö, jonne viestintä tuottaa sisällön paikkoihin, joista niitä ei löydetä. Sähköinen työpöytäkö – huutonaurua.
Ambientian ja Sinisen meteorittin järjestämässä intranet-seminaarissa #intranetworkissa haluttiin päästä pidemmälle kuin perinteiseen ”sivustoon”: Intranet = sisältö, ohjeet ja menetelmät, dokumentit & prosessit, palvelut, BI, työkalut, mobiili, kollaboraatio & co-creation (@akipekka) sekä —kaikki sisäisestä digiviestinnästä kollaboratiivisiin ohjelmiin (@jannemyl). Naulan kantaan osui mielestäni @juhavitikka: Intranet on terminä yleiskäsite. Joillekin viestintäkanava, toisille työtila tai keskustelupalsta. Määriteltävä aina erikseen.”
Perinteinen näkemys verkkopalvelujen oikeasta rakentamisesta on se, että määritellään käyttötarpeet ja -tilanteet oikeista käyttäjistä lähtien ja valitaan työkalut sen mukaisesti. (Eri asia on, kuinka monessa organisaatiossa näin tapahtuu.) @perttutolvanen kehottikin rakentamaan intran niin, että ensin tehdään alustavalinta tärkeimpien painotusten mukaan ja sitten lähdetään miettimään sen optimaalisinta käyttöä eli ns. suunnitellaan intra. Perttu Tolvasella oli hyvä kaaviokuva valinnan lähtökohdaksi: onko kyse dokumenteista ja työtiloista, puhelinluettelosta, toiminnanohjauksesta, projektin- tai resurssienhallinnasta vai jostain muusta? Tarpeen pitäisi sanella alustavalinta. (Alustuksen video).
Intran konseptoinnin ja suunnittelun yhtenä syntinä pidettiin toimistokeskeisyyttä (ja syntipukkeina viestintää ja tietohallintoa). @juhapihlaja demosi legoukkojen avulla, miten intra rakennetaan niin tietotyöläiselle kuin trukkikuskille. Sosiaalinen intranet on perinteisestä poiketen raamit käyttäjien tuottamalle dynaamiselle sisällölle. Kun intran päätarkoitus ei ole sisältöjen esittäminen vaan keskustelun mahdollistaminen, jokainen käyttäjä voi osallistua oman tarpeensa, tapansa ja taitonsa mukaan yhteiseen organisaation työkulttuuriin.
Mistä me puhumme, kun puhumme työstä? Kenellekään ei makseta palkkaa ”intranetin käyttämisestä” vaan intran pitäisi olla —kokoelma palveluita, joita ihminen tarvitsee voidakseen viestiä ja työskennellä työyhteisössään– (@markosuomi) Jokainen työyhteisö rakentaakin intranetistä omannäköisensä. Mikä rooli intralla on arjessa, miten sillä johdetaan muutosta, millainen alusta se on viestinnälle, joka on työnteon edellytys?
Mihin sun työpaikallasi ihmiset intraa käyttävät?
Viestintälotta 