Täti Instan live-lähetyksessä

Kännykkään tuli yhtäkkiä ilmoitus, että veljentyttö aloittaa Instagramissa livelähetyksen. Pitihän sitä ihmettä käydä tädin katsomassa:

Likka oli koulupöydän ääressä, kynä kädessä ja kännykkä ilmeisesti kirjapinoon tuettuna. ”Olen tässä tekemässä läksyjä ja lukemassa kokeeseen.” Plim, plim, plim – lähtykseen tuli porukkaa toistakymmentä, ja ”Naksu” ja ”Miisu” ja ”Zärzä” ja muut lähettelivät chatissa sydämiä toisilleen. Minä seurasin, mitä tapahtuu enkä lähettänyt yhtään sydäntä yhtään kenellekään.

Veljentyttö tervehti kaikkia tulijoita, kommentoi kommentteja, luki läksyjä ja piti seurustelua yllä suvereenisti. Hän johti tilannetta ja – ilman pedagogista koulutusta – aktivoi osallistujia: ”Laittakaa sinne kysymyksiä ja mielipiteitä.” Chattiin alkoi tulla merkintöjä tyyppiä ”MP Nöpö” ja MP puuro”. Minä seurasin, enkä lähettänyt yhtään ämpeetä yhtään kenellekään.

Host kertoi mielipiteitään Nöpöstä ja puurosta ja chattiin tuli lisää sydämiä ja kissanpäitä ja kukkia ja aurinkoja. Rohkaistuin ja aktivoiduin chattiin: ”Pitikö sun tehdä läksyjä?”

Mulla on nyt porttikielto veljentytön Instaan.

Brändinrakennuksen alkeet

Meillä on tänään HAMKin henkilökunnan yhteinen koulutus- ja työskentelypäivä. Meille kävi yksi opiskelijamme puhumassa somesta sekä henkilö- ja organisaatiobrändistä. Puhujalla oli neljä pääväitettä:

  1. Osaaminen. Mimmi väitti itsevarmasti, että verkko-osaaminen ja somen  ymmärtäminen ovat nykyajan välttämättömiä työtaitoja. Tarvitaan paitsi teknistä osaamista myös verkko- ja medianlukutaitoa ja  ymmärrystä brändien rakentumisesta. Uusi teknologia rakentuu aina edellisen käytännön päälle, joten kärryillä on syytä pysytellä, ettei käy kuin  entiselle mummolle kaukosäätimen kanssa. (Jäi ohjelmat näkemättä.)
  2. Brändi. Brändi on muiden käsitystä meistä. Se, mitä muut ihmiset minusta ajattelevat vaikuttaa kuitenkin eniten minuun ja toimintamahdollisuuksiini. Ammattilaisen on aktiivisesti otettava ohjat käsiinsä ja kerrottava muille, millainen on tai ei ole, kuului vaatimus. Brändinrakennus (anteeksi  ruma sana) ei ole vain isojen firmojen asia.
  3. Ihmiset ovat mielenkiintoisempia kuin organisaatiot. Hyvä henkilöbrändi vetää enemmän puoleensa kuin kasvoton organisaatiobrändi. Tähän perustuu työntekijälähettilyys (anteeksi toinen ruma sana). Tuli ihan itse mieleen ilman alleviivausta, että varsinkin korkeakoulussa se osaaminen ja pääoma on meissä työntekijöissä ja koko koulun maine rakentuu meidän jokapäiväisestä tekemisestämme.
  4. Oma vastuu. On aina minun vallassani, miten missäkin tilanteessa toimin tai mitä esim. somessa jaan. Koskaan en voi hallita tilannetta sataprosenttisesti, mutta käytössäni on aina enemmän kuin nolla prosenttia tilaa toimia. Minä itse teen päätökseni, väitti opiskelija nuoruuden kokemuksella.

Ei voi olla eri mieltä. Luulisi, että Katleena Kortesuo tietää, mistä puhuu.

Valkuaisfoorumi verkottaa ihmisiä ja asioita

Valkuaisfoorumi on hanke, joka rakentaa yhteistyöverkostoa yrittäjien, tutkijoiden, opettajien, tuottajien, kauppiaiden ja käyttäjien välille. Hankkeen www-sivustolla on kolme päätehtävää:

  1. kerätä tietoa
  2. jakaa tietoa
  3. tuoda aihetta ja tekijöitä näkyviin.

Sivuston ytimenä on HAMKin palvelimelle rakennettu www-paketti, joka kertoo taustat ja tulevat, säilyttää aineiston ja kokoaa toiminnan. Sivuston kylkeen on rakennettu täysin avoin Facebook-sivusto, jonka päärooli on aktivoida keskusteluun. Twitterin kautta hanke jakaa tiivistä tietoa ja ohjaa tarkemman infon lähteille. Flickrin albumeihin tallennetaan sivustoa tukeva kuva-aineisto, jotta valokuvia olisi helppoa varastoida, ryhmitellä, jakaa ja käyttää. Blogissa puolestaan pidetään asiantuntijatreffit, joilla kysyjät ja vastaajat kohtaavat.

Sivustoa päivittää projektipäällikkö Katariina Manni oman työnsä ja muilta saamansa aineiston pohjalta: – Kaikki sisältö tulee hankkeen toiminnasta eli tässä ei ole ylimääräistä tuotantokierrosta tai viestien väkisin vääntämistä! Näen niin, että asioiden näkyväksi tekeminen on osa projektipäällikön jokapäiväistä työtä: se on palveluamme käyttäjille – ja asioiden jäsentämistä ja dokumentoimista myös itselle. Minusta sivustoa on kivaa työstää, ja sen hyödynnettävyys paranee säännöllisten päivitysten myötä jatkuvasti. Somekanavilla onkin useampia päivittäjiä, joten yksin en tätä työtä tee. Kokonaisuudesta on tullut kiittävää palautetta: aihe on näkyvissä, työmme löydettävissä ja tulokset hyödynnettävissä.

valkuaistyokalupakki

Työkaluja valkuaisomavaraisuuden edistämiseen. Kuva: Valkuaisfoorumi.

Hankeviestintää somessa – KIM-hanke

Hankkeiden toiminnasta voi viestiä monella eri tavalla. Yksi ääripää on tehdä rahoittajalle loppuraportti projektin päättymisen jälkeen; toinen ääri on rakentaa innolla valtava sivusto omine logoineen ja visuineen ja kaikkine somekanavineen.

Outi Tahvosen vetämässä KIM-hankkeessa on lähdetty keskitielle: on määritelty riittävä taso ja valittu kanavat sitä palvelemaan:

– Viestinnällä on kolme tarkoitusta: Raportoimme projektissa tehtyä työtä eli kerromme etenemisestä ja tuloksista tuoreeltaan. Luomme tietoisuutta hankkeesta ja siinä tehtävästä työstä tärkeän asian piirissä. Samalla myös teemme tutkimusryhmäämme ja sen taustaa tunnetuksi. Pääasiallinen käyttäjäryhmä meillä ovat hankepartnerit, mutta ihan kuka tahansa eli se kuuluisa suuri yleisö pääsee katsomaan ja kommentoimaan tekemisiämme.

Kokonaisuus on suunniteltu niin, että meillä on yksi www-sivu, jossa kerrotaan hankkeesta tiiviit taustatiedot ja perusinfo sekä upotukset muista palveluista. Sivulle vie shorturl, joka on helppo muistaa muussa viestinnässä. WWW-sivua ei ole alkurakennuksen jälkeen tarvinnut juurikaan päivitellä, sillä kaikki projektin tapahtumat raportoidaan muualla.

Sivua täydentämään ja tutkimusryhmää palvelemaan on nyt valittu Facebook ajankohtaiseen tiedotukseen, kumppaneiden kohtaamiseen ja toiminnan kehittämiseen sekä YouTube videoiden julkaisemiseen. Mietimme Twitterin käyttöä, mutta totesimme, että alan suomalaiset tekijät eivät ole siinä palvelussa – ainakaan vielä. Instagramin sijaan päätimme käyttää kuvien jakamiseen Facebookia, sillä se tarjoaa mahdollisuuden laajempaan keskusteluun. Jatkossa harkitsemme ehkä SlideSharen käyttöä diasettien jakamiseen.

Sivuja tai somea varten ei ole ’erillistä’ sisällöntuotantoa, vaan jaan projektissa syntynyttä materiaalia. Toiset sisällöt menevät julkaisuun sellaisenaan (esim. kännykkäkuvat ilman editointeja), ja toiset vaativat vähän käsittelyä: vaikkapa videoita olen tehnyt yksinkertaisesti puhumalla oman PowerPointin ja mahdolliset muut sisällöt Skype-tallenteeksi. Vaiva on sama kuin jos opettaisin tästä asiasta – periaatteessa näitä sisältöjä voisikin käyttää myös oppimateriaaleina.

Olen saanut käyttäjiltä kiittävää palautetta. Projektipartnerit ovat tyytyväisiä siihen, että tieto ja tulokset ovat tuoreeltaan saatavilla, ja sisältö onkin levinnyt verkostoissa paremmin kuin vain verkkosivuja tai väliraportteja käyttäen. Myös osallistuminen on varmasti helpompaa ja välittömämpää someympäristössä kuin virallisella foorumilla. Itselleni oli opettavaista huomata, miten hyvin Facebookia voi käyttää hankeviestinnän ja ammatillisen verkostoitumisen välineenä – meidän alallamme ja tässä hankkeessa valinnat ovat olleet toimivia.

kim-taimisto-selite

Tästä oli kyse. Kuva: KIM-hanke.

#yritys on todempi kuin @yritys

Luin Kirsi Pihan Rytmihäiriön. Kirja julistaa toimintaympäristön ja sen rytmin muutosta: nyt on toimittava nopeammin ja suoremmin kuin ennen; nyt on elettävä tilanteissa ja tartuttava mahdollisuuksiin; nyt on luovuttava hallinnan illuusiosta. Nyt on vaikutettava viestinnällä.

Pihan mukaan huomio = maine. Yrityksen suurin maineriski on maineettomuus. Mainetta voi saavuttaa vain, kun osallistuu keskusteluun aidosti ja sen rytmissä. Aitous tarkoittaa Pihalle myös inhimillisyyttä eli ihmisen ääntä organisaatioliturgian sijaan.

Olen ihan samaa mieltä. Yhden viestityn brändin, valitun totuuden ja kontrolloidun tiedotuksen sijaan tarvitaan tarinoita, näkökulmia ja vuorovaikutusta. Yritys rakentuu moniäänisesti, ei yhdestä hallitusta totuudesta. Yrityksen ydinviesti toki on edelleen olemassa, ja se onkin identiteetin sisin. Ydinviestin on oltava totta, kiinnostava ja merkittävä, jotta siihen voidaan ja halutaan tarttua.

#HAMK on todempi kuin @HAMK_UAS. Kumpaakin tarvitaan, ja kummankin rakentamiseen pitää osallistua myös organisaation sisältä.

 

Kirsi Piha: Rytmihäiriö. Tartu mahdollisuuksiin tai kuole. Talentum Pro, Helsinki 2015.

Some on kuin perjantaipullo

Somessa on erilaisia palveluita, areenoita, tilaisuuksia ja tilanteita – ihan niin kuin ravitsemuksenkin saralla.

Festarit ovat keskittyneet yhden asian ympärille. Paikka on avoin, väkeä on paljon, on äänekästä ja vilkasta, keskikalja virtaa mutta porukka itse ja viimeistään järkkärit pitävät homman kasassa ja pahimmat häiriköt poissa.

Baariin mennään ottamaan yhdet tai kahdet töiden jälkeen. Paikka on julkinen ja koolla on iso joukko ihmisiä. On tiiviitä pöytäseurueita mutta on myös liikettä kuppikuntien välillä. Työasioiden purkamisen ja kuulumisten vaihtamisen jälkeen mennään kotiin.

Ravintolaillallinen on astetta suljetumpi tilanne. Aperitiivilla päästään pienessä porukassa leppoisaan fiilikseen. Pääasia on pihvi, ja sitä täydentää viinilasillinen. Mahdollinen kahvi avec päättää luottamuksellisen keskustelun tai liikesopimuksen tai tutkimussuunnitelman.

Kun on vieraita kylässä, ei tarvitse pukeutua mitenkään erityisesti eikä varoa, että joku kuulee, mitä puhutaan. Etiketillä ei ole niin väliä, vaan pääasia on että tutut viihtyvät yhdessä. Kukaanhan ei tiedä, miten yksityiset ihmiset iltaansa omassa kodissaan istuvat!

Sitten on se aamuneljän nakkikioski, joka on perjantaipullon päätepiste. Jos pullossa vielä on rähinäviinaa, niin jossain vaiheessa peikko pääsee irti ja lähtee räyhäämään kylille ja haastamaan riitaa tuntemattomien vastaantulijoiden kanssa.

*

Kipinä tähän postaukseen tuli eilen. JAT järjesti tilaisuuden, jossa Lilly Korpiola puhui kriisiviestinnässä tiukan kaksituntisen paketin. Jossain vihapuheen tienoilla Korpiola mainitsi somen olevan pahimmillaan kuin perjantaipullo: korkki aukeaa sih ja estot häviävät suh. Kiitos luennosta ja kiitos taas etäosallistumisen mahdollisuudesta!

HAMK.fi:lle tehty pieni kasvojenkohotus

HAMKin etusivua on päivitetty. Kyseessä ei ole iso operaatio vaan pikemminkin virkistävä kasvojenkohotus, joka saa sivuston näyttämään ikäistään nuoremmalta ja korostaa parhaita piirteitä.

Sivu on entistä visuaalisempi, sillä kuvasliderin kokoa on kasvatettu ja tekstin osuutta vähennetty. Etusivulla pyörii nyt myös video (joskaan ei mobiililaitteissa). Myös muita kuva- ja tekstielementtejä on hiottu jonkin verran.

Muutoksessa on näkyvissä mobile first -suuntauksemme. Sivusto on tietysti alunperinkin rakennettu responsiivikseksi, mutta nyt ajattelua aletaan ajaa pikku hiljaa sisällöntuotantoon. (Painotus tässä sanoilla pikku hiljaa, sillä meillä on vielä pitkä matka verkkosisältöön, joka toimii kauniisti niin mobiilisti kuin perinteisellä PC:llä – jostain on aloitettava, ja me aloitimme etusivun isoimmista elementeistä.)

Luovuimme logosta

WP_20150924_007Suurin sisällöllinen uudistus on someseinän käyttöönotto. Teimme niin radikaalin tempun, että poistimme staattisen tunnuksen (eli kuvamuotoisen logon) vasemmasta yläkulmasta ja korvasimme sen #HAMK-tunnisteella. Tämän takaa aukeaa valituista sosiaalisen median palveluista filtteroitu ja moderoitu meitä koskeva sisältö. Moderointi tarkoittaa lähinnä sellaisen sisällön poistamista, joka ei liity meihin millään tavalla (esim. japanilaista rokkipumppua). Someseinä-palvelu tuli meille kehitysideana omilta opiskelijoilta. Näin vielä julkisesti kiitos aktiivisuudesta!

Toteutus Sharepointilla

Meillä on alustana SharePoint 2013. On-premises -versio mahdollistaa juuri niin paljon räätälöintiä kuin mitä haluamme. Täytyy näin julkisesti kiittää myös kollegoita, joilla on kehitysnäkemystä ja ennen kaikkea toteutusosaamista!