Yammerin käyttö ammattikorkeakoulussa: kaksi casea

HAMKin uuden intran sosiaalinen viestintä rakentuu Yammerin ympärille. Mm. kaikille koulutuksille ja kampuksille on perustettu omat ryhmät puoliviralliseen tiedottamiseen ja keskusteluun. Muitakin käyttötapoja ja -tarkoituksia on; esim. alakohtaisten työoaikkojen ja projektien tiedottaminen opiskelijoille sekä uutta intraa koskevien kysymysten, vastausten ja kommenttien kerääminen.

Tekniikan alojen rekrytointiviestinnän uudistus 

Taru Kosunen

Kun Yammer otettiin HAMKissa käyttöön, opiskelijoiden ura- ja rekrytointiasioita kehittävä ryhmä päätti luoda yksinkertaisen toimintatavan, jolla yritysten toimeksiannot ja avoimet työpaikat saadaan välitettyä oikeille opiskelijoille, tehokkaasti, nopeasti ja ilman välikäsiä.

Toimeksiannoille päätettiin perustaa Yammer-ryhmä Työpaikat ja projektit/Tekniikka. Ryhmässä tiedotetaan laajasti alan toimeksiannoista niin, että kuka tahansa henkilökunnan jäsen tai opiskelija voi helposti julkaista ryhmässä tietoonsa tulleen toimeksiannon tai työpaikan. Ryhmä liitettiin tekniikan koulutusten intraan työharjoittelu-osion etusivulle, jotta opiskelija etsiessään tietoa työharjoittelusta löytää yhdestä paikasta paitsi työharjoitteluohjeet myös valikoiman avoimia toimeksiantoja.

Alku on ollut lupaava. Ilmoituksia on mukavasti, ja käyttäjien palaute on ollut myönteistä. Henkilökunta on rohkaistunut ilmoittamaan työpaikoista ja opiskelijat ovat olleet uuteen käytäntöön tyytyväisiä. Tulevaisuuden tavoite on saada aikaan vireä ja aktiivinen ryhmä, jossa ilmoitetaan nopeasti erilaisista toimeksiannoista, projekteista, opinnäytetyöaiheista sekä avoimista työpaikoista.

Pilvipalvelussa kysytään pilvipalvelusta 

Taina Lehtomäki

Kun aloimme pitää ensimmäisiä perehdytyksiä uuteen intraan, meille tuli tarve paikalle, jossa käyttäjä voisi esimerkiksi esittää nopeita kysymyksiä, kertoa huomioista, havaituista ongelmakohdista, raportoida ohjeistuksen tarpeesta tai jakaa omia vinkkejä. Perustimme Yammeriin Kysy O365-pilvipalveluista -ryhmän.

Perustaessa ajattelimme ryhmää usein kysyttyjen kysymysten arkistona ja keskustelupalstana, mutta sitä voi käyttää laajemminkin. Ryhmää on käytetty erilaisista häiriötilanteista ja ongelmista tiedottamiseen. Aktiivijäsenet ovat jakaneet ryhmän postauksia eteenpäin tiedoksi omille ryhmilleen. Olemme tiedottaneet ryhmän kautta myös O365:n uusista ominaisuuksista. Lisäksi käyttäjät ovat päässeet kommentoimaan tehtyjä ohjeita tai kertomaan mielipiteensä intraan liittyvistä asioista.

Kysy O365-pilvipalveluista -ryhmän ehkäpä tärkein ominaisuus on kuitenkin ollut se, että käyttäjät ovat voineet sen kautta kysyä meiltä lisätietoja esimerkiksi sivujen päivittämiseen, työtilojen muokkaamiseen tai vaikkapa dokumenttien käsittelyyn liittyen. Olemme koonneet ryhmään myös koulutuksissa ja muita kanavia pitkin tulleita kysymyksiä vastauksineen.

Kysymyksiin vastaaminen ja ryhmän seuraaminen vaatii tietenkin jonkin verran työpanosta. Intrauudistuksessa kysymyksiä tulisi joka tapauksessa paljon – ilman ryhmää ne tulisivat sähköpostilla, pikaviesteinä, kasvokkain tai puhelimitse, jolloin käytännössä jokaista käyttäjää joutuisi neuvomaan yksi kerrallaan. Yammerissa aiemmin kysytyt kysymykset vastauksineen ovat kaikkien nähtävillä. Yammerissa on mahdollista liittää muita ihmisiä mukaan keskusteluun, joten kysymyksiä on helppo ohjata oikeille ihmisille, jos ei itse tiedä vastausta. Ajan myötä tavoitteena on joukkoistaa kysymyksiin vastaaminen, jolloin käyttäjät voisivat entistä enemmän neuvoa myös toinen toisiaan.

Teksti on tiivistelmä markkinointisuunnittelija Taru Kosusen ja tiedottaja Taina Lehtomäen kirjoittamista artikkeleista ” Tekniikan alojen rekrytointiviestinnän uudistus Yammer- ja O365-työkaluilla” sekä ”Pilvipalvelussa kysytään pilvipalvelusta”. Artikkelit ovat osa HAMKin intranet-projektista kertovaa julkaisua ”Kohti yhteisöllistä viestintää SharePointilla ja Yammerilla”.

Verkostoilla voittoon kiinni

HAMKilla oli Instagramissa pieni kilpailu: haastoimme opiskelijat jakamaan laukkunsa sisällön ja lupasimme porkkanaksi eniten tykkäyksiä saaneen veskan omistajalle lahjakortin – vaikka laukkukauppaan. Superverkostoitujat osoittivat tässä kisassa kykynsä. Ykköseksi tulleella kuvalla oli melkein puolitoistatuhtatta sydäntä, ja kakkonen ja kolmonen olivat tuhannen tykkäyksen kummallakin puolella. Sitten olikin piiiiiiitkä väli seuraaviin kymmeniin sydämiin. @yulienyarx oli kolmen tykätyimmän joukossa. Iuliialla on paljon ystäviä ja Instagramissa puolentuhatta seuraajaa – mutta häntä auttoivat myös muut verkostot, sukulaiset ja ystävien ystävät. Iuliia kertoi kisasta ja pyysi kannustusta suoraan ja kaikissa sosiaalisen median verkostoissaan, Instan lisäksi Facebookissa, VK:ssa, OK:ssa ja Twitterissä. Hän kehotti ihmisiä suoraan toimintaan: ”Auta minua voittamaan ja tykkää kuvastani. Pyydä kavereitasikin osallistumaan” oli hänen viestinsä verkostoilleen, ja tähän pyyntöön vastasi miltei tuhat ihmistä. Siinä näyte sosiaalisen median voimasta ja sen käytöstä täsmälliseen tarkoitukseen. Kaiken takanahan on ihminen, jolla on henkilökohtaisia suhteita, joilla taas on omat ystäväpiirinsä – yhdessä saadaan aikaan aika lailla!

P.S. Kisassa oli myös toinen lahjakortti, joka arvottiin kaikkien osallistujien kesken. Tässä haasteessa saattoi siis voittaa tykkäysten lisäksi myös tuurilla.

P.S.S. Katleena on tehnyt hyvät ohjeet somekilpailuissa menestymiseen.

(Edit 17.4.) P.P.S. Post post scriptumissahan on tietysti kaksi peetä ja yksi ässä.

Laukku auki Instagramissa

HAMK tuo esiin omia opiskelijoita ja aitoja ympäristöjä kuvamateriaalissaan ja muussa viestinnässä. Yhteishaun toisen vaiheen aikana meillä oli Instagramissa opiskelijoille suunnattu haaste oman laukun sisällön kuvaamisessa – tällä halusimme näyttää myös hakijoille yhden kulman amk-opiskelun arkeen. Haku päättyy tänään, samoin instakisamme.

Käypä kurkkaamassa, miltä opiskelijoiden laukut näyttävät.

Haasteen otti vastaan reilut parikymmentä Instagramin käyttäjää, ja kuvia on kiinnostavaa katsella: on etäopiskelijan minimaalinen kukkaronsisältö, päiväopiskelijan versio balettitossujen kera tai toisen repertuaari haalareineen ja villasukkineen.

Haasteeseen liittyy myös kisa: Eniten tykkäyksiä saanut laukunomistaja saa lahjakortin. Toinen lahjakortti arvotaan osallistujien kesken, jotta muillakin kuin superverkostoitujilla on mahdollisuus voittaa.

Aaltovaasi ja tulppaanit ovat Instagram-kilpailun arvoinen yhdistelmä

Nyt on kotimaisia tulppaaneja tarjolla! Kevättä odottelevat monet muutkin kuin minä, ja Instagram on pullollaan yksittäistä tulppaania, huolimattomia kimppuja, kauniita asetelmia, sisustuskuvia, detaljiotoksia ja vaikka mitä.

tulppaanit-aaltovaasissaFiilistelin viikonloppuna omien tulppaanien ja Instagramin tarjonnan välillä. Aika monissa kuvissa kukat oli aseteltu aaltovaasiin. Aaltovaasi on myös skandinaavisen massasisustuksen puolipakollinen elementti, jota ei voi olla tuntematta. Sitä voi pitää kliseenä tai kitschinä siinä missä mariskoolia – tai voi vilpittömästi ihastella sen muotokieltä niin kuin minä teen.

Tulppaaneissa on jotain samaa yksinkertaisuutta: niiden viehätys on pelkistetyssä muodossa ja kirkkaassa värissä.

Yhdistelmiä voi tehdä vaikka minkälaisia: Aaltovaasi voi olla tulppaaneille vain astia, jossa ne pääsevät valloilleen. Tulppaani voi puolestaan olla huutomerkinomaisena statistina, joka vie huomion maljakkoon.

Iittala: lanseeratkaapa joku Instagram-kilpailu yhdessä vaikka Kauppapuutarhaliiton kanssa, jossa palkintona olisi aaltovaasi ja kuukauden tulppaanit! Osallistun uudella kuvalla.

Digin takana on ihminen

Mynewsdesk on julkaissut oman ennusteensa digimarkkinoinnin trendeistä tälle vuodelle. Lähtökohtana on usko digitalisoitumisen kasvun jatkumiseen.

Postauksessa on eroteltu neljän trendiä:

  1. oman verkkomedian merkitys,
  2. verkon vaikuttajien vaikuttaminen,
  3. sisältöjen elämyksellisyys ja
  4. teknisen ymmärryksen tarve.

Mynewsdesk sanoo, että ”parhaat tulokset saadaan oman verkkomedian kehittämisestä ja ihmisten sitouttamisesta brändin omaan kanavaan”. Samanaikaisesti pitää ”löytää—mielipidevaikuttajat ja saada heidät seuramaan ja jakamaan oman brändin viestejä”. Haaste on aikamoinen: miten saada oikeat ihmiset omaan verkkopalveluun ’oikealla’ tavalla esitettyjen viestien luo – ja samaan aikaan viestit leviämään ’oikealla’ tavalla myös somevaikuttajien verkostojen kautta? Läsnäolo, kuuntelu, keskustelu ja tulevan ennkoiminen eli oikeanlainen osallistuminen on ihmisen työtä.

Aika kivasti mielestäni postauksessa vannotaan sanojen nimiin. Vaikka videon merkitys taitaa olla kiistaton ja kuvat kertovat enemmän kuin tuhat tavua, ”sanat ovat viestimisen tärkeimmät työkalut”. Tähän voi vain lisätä, että sanojen pitäisi olla oikeita eli tilanteen ja tarkoituksen mukaan valittuja. (Eikä siitä oikeakielisyydestäkään ole haittaa missään tekstityypissä.)

Postauksessa muistutetaan, kuinka tärkeää on ymmärtää, miten ”koodi” toimii myös teknisesti. Onkin olennaista virittää järjestelmät toimimaan keskenään, jotta kokonaisuus on asiakkaalle mielekäs ja tuottajalle mahdollinen.

Mielestäni paitsi kanavat keskenään, sisällöt on saatava synkattua tai syötettyä oikealla tavalla oikeisiin palveluihin oikeille ihmisille, ja sen vuoksi organisaatiossa pitää olla jatkuva vuoropuhelu suunnitella asioita tavoitelähtöisesti yhdessä ja myös seurata toiminnan tuloksia konkreettisilla mittareilla. Mitä mitataan, sitä parannetaan.

Koko juttu: Digimarkkinoinnin trendit 2015

Scoopshotin kautta kuvat mediatalon käyttöön

Yksi puhelimessani olevista sovelluksista on Scoopshot. Sen idea tavalliselle kuluttajalle on, että kännykällä otettuja kuvia voi myydä.

Hämeen Sanomat osti yhden kuvani viikonloppuna samalla kuin muutaman muunkin sumukuvaajan. Ei ollut monimutkaista:

  1. Olin ladannut Scoopshot-sovelluksen Play-kaupasta.
  2. Olin täyttänyt profiilini.
  3. Hämeen sanomat julkaisi Scoopshotissa tehtävän, jossa metsästettiin paikallisia sumukuvia.
    Julkaistuista maksettaisiin viiden euron korvaus.
  4. Otin työmatkallani kännykän kameralla kuvia sumuisesta aamusta.
  5. Valitsin tehtävään sopivan kuvan ja lähetin sen Scoopshot-sovelluksen kautta tehtävän julkaisijalle.
    (Olisin voinut käyttää myös Scoopshot-sovelluksen kameraa ja lähettää otoksen suoraan.)
  6. Minulle tuli ilmoitus, että kuvani oli ostettu.
  7. Kuva oli painetussa lehdessä.

Kuluttajistumiseen liittyy tietty monenlaisia kysymyksiä varsinkin niille tahoille, joiden toiminta ja talous perustuvat sisällön tuottamiseen, käyttämiseen, jakeluun ja myymiseen. Scoopshot-aineiston ostajina ovat esim. mediatalot, jotka haluavat saada enemmän ja erilaista materiaalia kuin omin ammattilaisvoimin olisi mahdollista tuottaa, esim. silminnäkijäaineistoa tai promokuvia.

Kuluttajana ajattelen niin, että tilanne ei ole ’joko tai’ vaan ’sekä että’: maksan mielelläni ammattimaisesti tuotetusta, valikoidusta, toimitetusta ja kootusta aineistosta, mutta on ehdottoman mukavaa päästä kurkkaamaan maailmaa myös muiden tavisten silmin. Tuottajana on kiva osallistua itseään kiinnostaviin asioihin ja samalla jakaa omia sisältöjään muille samoin ajatetteleville.

Mitähän sillä viidellä eurolla tekisi?

HAMKin someketti päivitetään

Katleena Kortesuo kävi toissa viikolla vetämässä HAMKin, LAMKin ja Laurean väelle kinkerit oppilaitoksen somepresenssistä. Koulutus oli onnistunut, sillä keskustelu lainehti myös meille, jotka emme päässeet tilaisuuteen mukaan: juttelin aiheesta tuoreeltaan yhden opettajamme kanssa ja turisin Twitteristä yhden tutkimusta tekevän ihmisen kanssa. Myös HAMKin someketti eli ohjeistus sosiaalisessa mediassa toimimiseen on päivityskierroksella tämän koulutuksen jälkeen.

Someketti on tehty vuonna 2010, ja sen huomaa. Meillä oli aikanaan iso porukka miettimässä sisältöä ja sanamuotoja, ja tulos on ”pitääkö vai saako” -keskustelun kompromissi. Näkökulma on organisaation, ja sävy sen mukainen. Ohjeen vilpitön tarkoitus oli aikanaan kannustaa somen käyttöön työssä, mutta samaan aikaan haluttiin varoitella vaaroista, joita nähtiin – ja ehkä myös niistä, joita ei nähty mutta joita aavisteltiin.

Ohjeeseen on sen olemassaolon aikana tehty joitan täsmennyksiä ja tarkennuksia, mutta perussävy ja -sanoma ovat säilyneet. Nyt saattaisi olla tilanne toinen: maailma on muuttunut sen verran, että toimintatavat ja työkalut ovat meille jokaiselle tutumpia, samoin organisaatiokulttuurimme on kehittynyt yhteisöllisyyttä kannustavaan suuntaan. Ja tällä kerralla somekettiakin kirjoitetaan yhdessä Office 365 -palvelun OneDrivessa.

Mitä sinä muuttaisit meidän ohjeessamme?

Blogi tuo osaamisen esiin

Tällä viikolla olen jutellut ammatillisen osaamisen esille tuomisesta sosiaalisessa mediassa kahden henkilön kanssa. Ammattikorkeakoulun lehtori oli vasta pohtimassa rooliaan ja sopivia tapoja ilmentää sitä, kun taas yrittäjällä on takanaan neljän vuoden kokemus bloggaamisesta.

Yrittäjän kokemukset ovat vain myönteisiä:

  1. Asiantuntijan maine on levinnyt: yrittäjä saa haastattelupyyntöjä ja yhteydenottoja bloginsa kautta jatkuvasti.
  2. Blogi on vaikuttanut myyntiin: asiakkaat ostavat tuotteita, joista blogissa on kirjoitettu.
  3. Asiakaspalvelu on helpottunut: tuotteet ja toimintatavat ovat tuttuja uusillekin asiakkaille blogin ansiosta.

Eivätkös nämä ole tavoittelemisen arvoisia asioita vähän joka alalla – oli kyse sitten pääsisäisistä tai -ulkoisista asioista?

Jaa valikoiden

Juttelin toissapäivänä pitkän tovin yhden lehtorimme kanssa. Juttu lähti liikkeelle asiantuntijuuden jakamisesta somessa ja kiemurteli koulun brändäyksen ja oman maineen kasvattamisen kautta pohdintaan arkailusta ja tyrkyttämisestä.

Asiantuntija on asian tuntija

Olimme täysin yksimielisiä siitä, että kaiken maineenrakennuksen lähtökohtana on ihmisen osaaminen. Oma ala ja ammatti pitää osata – valelehtoreille ei liikene ymmärrystä. Kun hallitsee alansa, voi huoletta tuottaa ja laittaa jakoon vaikka

  • oppimateriaalia
  • uutta tietoa ja tutkimusta
  • omia näkökulmia
  • keskustelunavauksia
  • yhteenvetoja kentän aiheista.

Omista mieltymyksistä ja osaamisista riippuu, piirtääkö kuvia, kirjoittaako tekstejä, suoltaako kalvoja, kuvaako videoita tai tekeekö muuta. Tässä on turhaa olla arka ja liian kriittinen itseään kohtaan: kyse ei ole esittäjästä vaan aihesisällöstä!

Omaa aihettansa ja alaansa esille tuodessaan tuo kuitenkin esille myös itseään ja työnantajaansa. Tässä taas ei kannata olla tyrkky tai laskea rimaa liian matalalle: kyse on omasta maineesta!

Kaikkea ei kannata jakaa

Keskustelimme avoimista oppimateriaaleista. Tulimme siihen tulokseen, että mikään materiaali itsessään ei ole opettajan tai organisaation kalleinta pääomaa tai liikesalaisuuden luokkaa. Avoin oppimateriaali voi lisätä asiantuntijan mainetta ja toimia houkuttimena kouluun, mutta varsinainen lisäarvo syntyy, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat koulun piirissä. (Pardon my French.) Suomeksi: Laadukkaalla julkisella opetusmateriaalilla voi saada hakijoita kiinnostumaan koulutuksesta, mutta oppiminen tapahtuu esim. tavoitteellisilla tehtävillä ja henkilökohtaisella ohjauksella. Nämä ovat erottavia tekijöitä ja osa koulun kilpailuetua. (Pardon my French.)

FotoRus tekee kännykkäkuvista kollaasit

Facebookissa kiertää arkikuvahaaste: viiden päivän ajan pitää joka päivä ottaa viisi kuvaa omasta arjestaan, julkaista ne nähtäville ja haastaa vielä kaveri mukaan joka päivä. Otin itse haasteen vastaan perjantaina, ja tänään on sarjan viides päivä aluillaan.

Sen sijaan, että olisin julkaissut yksittäisiä kuvia suoraan Facebookiin, napsin kuvia kännykällä päivän ja tein niistä illalla kollaasin. Kollaasin tekoon käytin FotoRus-nimistä sovellusta, jonka latasin ilmaiseksi Play-kaupasta. (Kyllä ne mainokset sietää, kun oppii väistelemään kännykän näytöllä niiden linkkejä.)

FotoRus toimii niin, että valitaan alkunäytöstä Collage-toiminto. (FotoRusilla voi tehdä muutakin, jos vain osaa itämaista kirjoitusta. Painoin alkunäytön Real-Time Beauty -kuvaketta ja ruutu täyttyi kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä. Backiä ja äkkiä.)

Kollaasikoneessa valitaan ensin albumi, josta kollaasiin poimitaan jopa yhdeksän kuvaa. Seuraavaksi kuvat järjestetään ruudukkoon tai nauhaan tai sikin sokin; valitaan tyylit, tehosteet ja tausta sekä valinnaisesti filtterit, valotukset, tekstitykset, puhekuplat sun muut. Jakonapista voi jakaa, kun systeemi on tallentanut tuotoksen omaan kansioonsa. Vaihtoehtoja on kymmenkunta, joista mulla on käytössä Facebook, Instagram ja Twitter.

En käyttänyt näitä, vaan tein jaon oman blogini kautta: Menin puhelimen galleriassa FotoRus-albumiin ja lähetin päivän koosteen WordPressiin, jossa lisäsin kuviin selitykset. WordPress lähetti postaukset puolestani Facebookiin ja Twitteriin.

Alla aamun ikkunakooste. Huomenta vaan ja hyvää työviikon alkua!

ikkunat-fotorus