Avainsana-arkisto: yhteisöllisyys

Mistä oikein puhumme, kun puhumme intrasta?

By Kategoriassa organisaatiokulttuuri, työkalut, työtavat, verkkopalvelut Avainsanat , , , Jätä kommentti

Mikä se intra oikein on? Useimmiten se tuntuu olevan organisaation sylkykyppi ja kaatopaikka. Se on se perinteinen rämeikkö, jonne viestintä tuottaa sisällön paikkoihin, joista niitä ei löydetä. Sähköinen työpöytäkö – huutonaurua.

Ambientian ja Sinisen meteorittin järjestämässä intranet-seminaarissa #intranetworkissa haluttiin päästä pidemmälle kuin perinteiseen ”sivustoon”: Intranet = sisältö, ohjeet ja menetelmät, dokumentit & prosessit, palvelut, BI, työkalut, mobiili, kollaboraatio & co-creation (@akipekka) sekä —kaikki sisäisestä digiviestinnästä kollaboratiivisiin ohjelmiin (@jannemyl). Naulan kantaan osui mielestäni @juhavitikka: Intranet on terminä yleiskäsite. Joillekin viestintäkanava, toisille työtila tai keskustelupalsta. Määriteltävä aina erikseen.”

Perinteinen näkemys verkkopalvelujen oikeasta rakentamisesta on se, että määritellään käyttötarpeet ja -tilanteet oikeista käyttäjistä lähtien ja valitaan työkalut sen mukaisesti. (Eri asia on, kuinka monessa organisaatiossa näin tapahtuu.) @perttutolvanen kehottikin rakentamaan intran niin, että ensin tehdään alustavalinta tärkeimpien painotusten mukaan ja sitten lähdetään miettimään sen optimaalisinta käyttöä eli ns. suunnitellaan intra. Perttu Tolvasella oli hyvä kaaviokuva valinnan lähtökohdaksi: onko kyse dokumenteista ja työtiloista, puhelinluettelosta, toiminnanohjauksesta, projektin- tai resurssienhallinnasta vai jostain muusta? Tarpeen pitäisi sanella alustavalinta. (Alustuksen video).

Intran konseptoinnin ja suunnittelun yhtenä syntinä pidettiin toimistokeskeisyyttä (ja syntipukkeina viestintää ja tietohallintoa). @juhapihlaja demosi legoukkojen avulla, miten intra rakennetaan niin tietotyöläiselle kuin trukkikuskille. Sosiaalinen intranet on perinteisestä poiketen raamit käyttäjien tuottamalle dynaamiselle sisällölle. Kun intran päätarkoitus ei ole sisältöjen esittäminen vaan keskustelun mahdollistaminen, jokainen käyttäjä voi osallistua oman tarpeensa, tapansa ja taitonsa mukaan yhteiseen organisaation työkulttuuriin.

Mistä me puhumme, kun puhumme työstä? Kenellekään ei makseta palkkaa ”intranetin käyttämisestä” vaan intran pitäisi olla —kokoelma palveluita, joita ihminen tarvitsee voidakseen viestiä ja työskennellä työyhteisössään–  (@markosuomi) Jokainen työyhteisö rakentaakin intranetistä omannäköisensä. Mikä rooli intralla on arjessa, miten sillä johdetaan muutosta, millainen alusta se on viestinnälle, joka on työnteon edellytys?

Mihin sun työpaikallasi ihmiset intraa käyttävät?

Ryhmätyö edellyttää ryhtiä

By Kategoriassa kehitys Avainsanat , , 9 kommenttia

Meillä oli juuri verkkotapaaminen yhden aikuisopiskelijaryhmän kanssa. Ryhmä on aloittanut opintojaksonsa muutama viikko sitten, ja nyt käytiin läpi eri tiimien tilanteita: kukin kertoi vuorollaan, mitä edistystä edellisen kerran jälkeen oli työskentelyssä tapahtunut.

Osa porukasta porskutti kovaa vauhtia kohti maaliaan kun taas osalla oli isoja käynnistysvaikeuksia. Pääsimmekin keskustelemaan käytännössä koettujen ongelmien ja niiden ratkaisujen kautta, millaista työskentely verkostoissa voi olla ja mitkä tekijät edesauttavat etenemistä:

  • Aika luonnollinen toteamus oli, että isomman porukan on vaikeampaa löytää yhteistä aikaa kalentereistaan kuin pienemmän ryhmän.
  • Yhteinen tapaaminen taasen koettiin tärkeäksi tekemisen alkuvaiheissa, jotta päästään sopimaan täsmällisestä tavoitteesta, toimintatavoista ja tehtävänjaosta.
  • Sosiaalisen tai muun median työkalut auttavat eri- tai yhtäaikaisessa tekemisessä oikeasti vasta sitten kun kaikilla on oma siivunsa selvillä yhteisestä kakusta.
  • Etappien määrittely auttaa: pieniä kokonaisuuksia on helpompaa edistää kuin tehdä kerralla suurta ja valmista. 
  • Työn jakaminen tasapuolisesti oli tärkeää: kun jokainen tekee jotain, saadaan parhaassa tapauksessa aikaan enemmän kuin osien summa. Moottorin roolia on hyvä vaihdella vaikka viikottain, jotta esi-, paimennus- ja jälkityöt eivät jää vain yksille harteille.

Verkostomaisen työskentelyn opintojaksolla paitsi tutustutaan erilaisiin alustoihin myös opitaan prosessissa ja prosessista.  Joku illan istunnossa tokaisikin, että ”Työkalut – digitaaliset tai ei – eivät yksin tee mitään!”

Koulutus: kuuntelusta käsiksi

By Kategoriassa koulutus, sosiaalinen media, työkalut Avainsanat , , , , , Jätä kommentti

Keskustelimme kollegoiden kanssa siitä, millainen sosiaalisen median koulutus olisi kannattavinta niin osallistujille oppijoina kuin meille järjestävänä tahona. Olemme tähän saakka toteuttaneet tunteja perinteisesti alustaen/keskustellen sekä hands-on -harjoituksin. Nyt mietimme, olisiko aika luopua luennoinnista kokonaan.

’Sosiaalinen media’ on ajattelutavan muutos: yhdessä tekemistä ja avointa jakamista. ’Sosiaaliset mediat’ puolestaan on valtava arsenaali työkaluja ja palveluita, joista jokainen valitsee itselleen senhetkiseen käyttötarkoitukseen sopivimmat sovellukset. Ajattelimme niin, että sosiaalista mediaa ei voi ulkoa valuttaa toisen päähän, vaan se on jokaisen itse käsitettävä. Käsittäminen puolestaan tapahtuu käsin tekemällä eli sosiaalisiin medioihin tutustumalla.

Tekemällä oppii, ja yhdessä tekemällä vielä enemmän. Käytännöllinen koulutus olisi kuin sosiaalisen median määritelmä itse – yhteinen merkitysten muodostamisen prosessi ennalta määritellyn ’oikean vastauksen’ sijaan.