Ryhmätyö edellyttää ryhtiä

Meillä oli juuri verkkotapaaminen yhden aikuisopiskelijaryhmän kanssa. Ryhmä on aloittanut opintojaksonsa muutama viikko sitten, ja nyt käytiin läpi eri tiimien tilanteita: kukin kertoi vuorollaan, mitä edistystä edellisen kerran jälkeen oli työskentelyssä tapahtunut.

Osa porukasta porskutti kovaa vauhtia kohti maaliaan kun taas osalla oli isoja käynnistysvaikeuksia. Pääsimmekin keskustelemaan käytännössä koettujen ongelmien ja niiden ratkaisujen kautta, millaista työskentely verkostoissa voi olla ja mitkä tekijät edesauttavat etenemistä:

  • Aika luonnollinen toteamus oli, että isomman porukan on vaikeampaa löytää yhteistä aikaa kalentereistaan kuin pienemmän ryhmän.
  • Yhteinen tapaaminen taasen koettiin tärkeäksi tekemisen alkuvaiheissa, jotta päästään sopimaan täsmällisestä tavoitteesta, toimintatavoista ja tehtävänjaosta.
  • Sosiaalisen tai muun median työkalut auttavat eri- tai yhtäaikaisessa tekemisessä oikeasti vasta sitten kun kaikilla on oma siivunsa selvillä yhteisestä kakusta.
  • Etappien määrittely auttaa: pieniä kokonaisuuksia on helpompaa edistää kuin tehdä kerralla suurta ja valmista. 
  • Työn jakaminen tasapuolisesti oli tärkeää: kun jokainen tekee jotain, saadaan parhaassa tapauksessa aikaan enemmän kuin osien summa. Moottorin roolia on hyvä vaihdella vaikka viikottain, jotta esi-, paimennus- ja jälkityöt eivät jää vain yksille harteille.

Verkostomaisen työskentelyn opintojaksolla paitsi tutustutaan erilaisiin alustoihin myös opitaan prosessissa ja prosessista.  Joku illan istunnossa tokaisikin, että ”Työkalut – digitaaliset tai ei – eivät yksin tee mitään!”