Ryhmätyö edellyttää ryhtiä

Meillä oli juuri verkkotapaaminen yhden aikuisopiskelijaryhmän kanssa. Ryhmä on aloittanut opintojaksonsa muutama viikko sitten, ja nyt käytiin läpi eri tiimien tilanteita: kukin kertoi vuorollaan, mitä edistystä edellisen kerran jälkeen oli työskentelyssä tapahtunut.

Osa porukasta porskutti kovaa vauhtia kohti maaliaan kun taas osalla oli isoja käynnistysvaikeuksia. Pääsimmekin keskustelemaan käytännössä koettujen ongelmien ja niiden ratkaisujen kautta, millaista työskentely verkostoissa voi olla ja mitkä tekijät edesauttavat etenemistä:

  • Aika luonnollinen toteamus oli, että isomman porukan on vaikeampaa löytää yhteistä aikaa kalentereistaan kuin pienemmän ryhmän.
  • Yhteinen tapaaminen taasen koettiin tärkeäksi tekemisen alkuvaiheissa, jotta päästään sopimaan täsmällisestä tavoitteesta, toimintatavoista ja tehtävänjaosta.
  • Sosiaalisen tai muun median työkalut auttavat eri- tai yhtäaikaisessa tekemisessä oikeasti vasta sitten kun kaikilla on oma siivunsa selvillä yhteisestä kakusta.
  • Etappien määrittely auttaa: pieniä kokonaisuuksia on helpompaa edistää kuin tehdä kerralla suurta ja valmista. 
  • Työn jakaminen tasapuolisesti oli tärkeää: kun jokainen tekee jotain, saadaan parhaassa tapauksessa aikaan enemmän kuin osien summa. Moottorin roolia on hyvä vaihdella vaikka viikottain, jotta esi-, paimennus- ja jälkityöt eivät jää vain yksille harteille.

Verkostomaisen työskentelyn opintojaksolla paitsi tutustutaan erilaisiin alustoihin myös opitaan prosessissa ja prosessista.  Joku illan istunnossa tokaisikin, että ”Työkalut – digitaaliset tai ei – eivät yksin tee mitään!”

9 thoughts on “Ryhmätyö edellyttää ryhtiä

  1. Hyvä yhteenveto ja havainnot verkostomaisesta työskentelystä – verkostohan on rakentunut vasta sitten, kun se lisää yksilön työskentelyn arvoa. Verkostostomaisesta työstä ja oman osaamisen kehittämisestä verkostossa ei voi puhua, jos verkosto ei tuo lisäarvoa.

  2. Meidät ”aikuiset” on opetettu siihen, että aina voi vedota työ- tai perhekiireisiin, siihen, ettei ole ehtinyt harjoitella jne.
    Jos yrittää nielaista enemmän kerralla, kuin kurkku vetää, niin osa valuu rinnuksille;-)

    • Juurikin näin, kuin Jari sanoo. Mieluummin askel kerrallaan suunnitellusti kuin nopeasti päämäärättömästi harpaten. Jutun juju onkin mielestäni juuri omien tavoitteiden asettamisessa, toisten tsemppaamisessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Omanlaistaan projektijohtamista tämäkin. Mutta ennen kaikkea, kuten kurssin ensimmäisessä tapaamisessa todettiinkin, kyse on itsensä johtamisesta.

  3. Leenan ohje siitä että ryhmässä kannattaa keskittyä aluksi vain muutaman työkalun testaukseen ja käyttöön, oli myös mielestäni varteenotettava. Mutta tuntuu kylläkin siltä, että ruokahalu kasvaa helposti syödessä ja vähän kaikkea pitäisi päästä kokeilemaan…

    • Juu ja sitten käy niin, että jos itse homma on hanskassa, niin vähintään ne käyttäjätunnukset ja salasanat ovat sekaisin. Olisko sekin kurssillamme muuten yhden maininnan arvoinen asia, tietoturva siis?

      • kyllä varmasti. Tässä juurikin koetan pistää jonkinlaista tunnari-salasana-s-postilistaa itselleni kaikesta uudesta mitä on jo eteen tuulut 🙂 ja ihan ”papper o penna” -systeemillä. Vielä kun pysyisi lappu tallessa…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s