Täti Instan live-lähetyksessä

Kännykkään tuli yhtäkkiä ilmoitus, että veljentyttö aloittaa Instagramissa livelähetyksen. Pitihän sitä ihmettä käydä tädin katsomassa:

Likka oli koulupöydän ääressä, kynä kädessä ja kännykkä ilmeisesti kirjapinoon tuettuna. ”Olen tässä tekemässä läksyjä ja lukemassa kokeeseen.” Plim, plim, plim – lähtykseen tuli porukkaa toistakymmentä, ja ”Naksu” ja ”Miisu” ja ”Zärzä” ja muut lähettelivät chatissa sydämiä toisilleen. Minä seurasin, mitä tapahtuu enkä lähettänyt yhtään sydäntä yhtään kenellekään.

Veljentyttö tervehti kaikkia tulijoita, kommentoi kommentteja, luki läksyjä ja piti seurustelua yllä suvereenisti. Hän johti tilannetta ja – ilman pedagogista koulutusta – aktivoi osallistujia: ”Laittakaa sinne kysymyksiä ja mielipiteitä.” Chattiin alkoi tulla merkintöjä tyyppiä ”MP Nöpö” ja MP puuro”. Minä seurasin, enkä lähettänyt yhtään ämpeetä yhtään kenellekään.

Host kertoi mielipiteitään Nöpöstä ja puurosta ja chattiin tuli lisää sydämiä ja kissanpäitä ja kukkia ja aurinkoja. Rohkaistuin ja aktivoiduin chattiin: ”Pitikö sun tehdä läksyjä?”

Mulla on nyt porttikielto veljentytön Instaan.

Open sovelluskehityspaja kiinnosti mobiilikesäkoulussa

Työkaverini Rintalan Mika ja Sinkkosen Jani olivat viime viikolla mobiilikesäkoulussa pitämässä joka open sovelluskehityspajaa. Rastilla oli mahdollisuus tutustua sovellusten tekemiseen tai tehdä oma appi luokalleen tai koululleen. Jälkimmäisiä ei vielä mobiilikesäkoulun aikana syntynyt, mutta käytännön ideoita tuli ja kiinnostusta aiheeseen riitti.

– Meillä oli pisteellä omat mobiililaitteet, pari läppäriä ja kännykästä jaettu netti appsien luontialustan demoamiseksi. Näytimme käytännössä appsien tekemisen konseptia ja esittelimme tapahtumaa varten tekemiämme demoappseja. Lisäksi osallistujat pääsivät halutessaan testaamaan omilla laitteillaan, Jani kertoo käytännön järjestelyistä.

– Kehitysvälineet ja sovellusten ajoalustat ovat ennusteiden mukaan seuraava iso trendi tällä alalla. IImaisia sovelluskehitysalustoja on jo olemassa, avointa dataa hyvin saatavilla, eikä oman appsin tekeminen vaadi korkeakoulututkintoa tai vuosikymmenen kokemusta. Näppärä tekee simppelin sovelluksen kymmenessä minuutissa jo nyt! Koodaushan on jo nyt peruskouluissa, muistuttaa Mika maailman muutoksesta. – Ei tee siis opellekaan pahaa olla perillä periaatteista, joten tällä rastilla haluttiin kääntää katse mobiilisovellusten käyttämisestä niiden tuottamiseen.

Käykö tälle sektorille samoin kuin sisällöntuotannolle? Tarvitaanko tulevaisuudessa ohjelmoijia vai riittävätkö kehitysvälineet ja avoin data rivimiehen ja -naisen tarpeisiin? Onko sovelluskehitys uusi sisällöntuotanto, jossa massat vievät työt suunnittelun ja toteutuksen ammattilaisilta?

Pitäiskö itsekin vähän perehtyä asiaan?

 

Parkman tekee pysäköinnistä helppoa

Tämä voi kuullostaa mainokselta, mutta ei ole sitä. Tämä on autenttinen käyttäjälausunto.

Ongelma: auto pitäisi pysäköidä, mutta

  • parkkiautomaatti ei ota korttia
  • ei ole kolikoita
  • automaatille on matkaa ja on huono ilma tai liian kiire juosta edestakaisin rahojen ja lappujen kanssa.

Ratkaisu: pysäköinnin voi maksaa puhelimessa olevalla sovelluksella. Asensin vähän aikaa sitten Parkman-sovelluksen, ja auton parkkeeraus on helppoa.

  • Puhelin on aina mukana.
  • GPS kertoo, missä ollaan, mitä pysäköinti maksaa ja kauanko paikassa saa olla.
  • Pysäköintimaksu aloitetaan ja lopetetaan painamalla yhtä nappia, aikaa kuluu viisi sekuntia.
  • Pysäköintiä voi tarvittaessa jatkaa ilman erillistä käyntiä autolla.

Pitäisi varmaan seuraavaksi opetella kunnolla se taskuperuutus. Olisko siihen mitään appia?

ProComilla mobiili jäsenkortti

Muovia – tai peräti pahvia – meillä on kaikilla lompsassa ihan riittävästi. Sitä on niin riittävästi, että mä olen jättänyt ylimääräiset läpyskät lompakosta toisaalle, sillä seurauksella että joku kortti ei olekaan mukana kun siitä olisi hyötyä.

Muutokseen on mahdollisuus: tänään latasin kännykkääni viestinnän ammattilaisten ProCom ry:n jäsenkortin. Käyttöönotto oli helppo: etsin sovelluksen kaupasta, latasin sen, kirjauduin sisään ensin puhelinnumerolla ja sitten tekstarina tulleella varmenteella.

Tervehdin ilolla ProComin mobiilijäsenkorttia, sillä

  • se on mukana, kun puhelin on mukana (ja puhelin yleensä on mukana)
  • siinä on perinteisen kortin sisältö: jäsenedut ja yhteystiedot
  • siinä on lisäksi mobiilit verkkosivut, ajankohtaiset uutiset ja
  • sitä kautta voi ilmoittautua tapahtumiin.

Kiitos, ProCom. Tämä on edistystä.

Mobiilikesäkoulu retkitunnelmissa

Mobiilikesäkoulun kuudes luokka kokoontui tänään HAMKin toimipaikkaan Mustialan puistoon. Tänä vuonna kesäkoulu oli erilainen kuin ennen: alkukesän asemasta kokoonnuttiin suven päätteeksi (Mustialan 175-vuotisjuhlien vuoksi), ja tarkasti kellotettujen etukäteissuunnitelmien sijaan edettiin ad hoc -periaatteella (nyt kyseessä enemmän samanhenkisen verkoston kokoontuminen kuin hankerahoitteinen ja -raportoitava tapahtuma).

mobiilikesäkoulu-helikopterikuvausKäytännössä päivä rakentui niin, että etukäteen valittujen teemojen ympärille oli valmisteltu alustuksia tai tehtävärasteja, mutta niiden totutusta ei ollut koordinoitu millään tavalla. Mobiilikesäkoulun piknikpäivän ohjelma muodostettiin tilaisuuden aluksi: jakauduimme neljään ryhmään, jossa jokainen toi eväänsä ja nälkänsä yhteiseen kasaan. Näiden keskustelujen tulokset puolestaan koottiin yhteen tauluun, ja niiden perusteella perustettiin rastit ja joko jatkuvasti pyörivä vastaanotto (kuten matkatoimisto Some) tai täsmälliset näytökset (esim. helikopterikuvaus). Näistä suunnitelmistakin sitten poikettiin, kun tilanne sitä vaati! Itselläni esim. oli aiheena O365, mutta kun retkiviltin tienoilla ei heti ollut jonoa, lähdin itse tutustumaan muihin aiheisiin ja ihmisiin. Iltapäivällä taas sain puhua suuni puhtaaksi, kun yhtä kiinnosti tekemisessämme yhteisömanagerointi, toinen vertaili pilvi-intraratkaisuamme oman organisaationsa kuvioon ja vielä juteltiin Yammerin roolista vapaaehtoisena härpäkkeenä versus firman virallisena viestintäkanavana.

Itselleni mobiilikesäkoulun parasta antia olivat taas kerran luokkakaverit.Ja oli opettajatkin ihan jees. Ihmisten kanssa jutteleminen ja uusien näkökulmien saaminen tavanomaiseen työhönsä on kehityksen ehdoton edellytys! Konttoriin vien kaksi asiaa:

  1. osaamismerkit mobiilistrategian jalkauttamisen keinona
  2. säänmukainen työaika, jossa Suomen ilmastossa kauniina päivänä ei tarvitse tehdä töitä mutta marraskuussa voidaan painaa pidempään.

Luulen, että ensimmäinen asia on helpompi saada läpi.

HAMKin responsiiviset sivut vaiheittain

HAMKin www-sivut on rakennettu Sharepoint 2013 On-premiseen. Työ tehtiin noin vuosi sitten – tämä postaus on projektin postuumia dokumentointia.

Ulkopuolisilta toimittajilta on responsiivisuuteen liittyen ostettu ulkoasun design, perustyylisivujen auditointi ja ylänavigaation megamenusovellus, mutta kaikki muu työ on tehty itse. HAMKin verkkotoimintojen kehittäjä onkin ollut aika lailla täystyöllistetty.

Responsiivisten sivujen toteutuksen vaiheet olivat:

  1. HTML-, CSS- ja javascript-toteutus.
    Esimerkkisivut tehtiin neljästä erityyppisestä sivusta, jotta saatiin ’puhtaat’ mallit. Niitä testattiin eri laitteilla ja selaimilla, ja testien ja kommenttien perusteella tehtiin korjaukset.
  2. Toteutus Sharepoint 2013 On-premiseen.
    Ensin tehtiin Sharepointin perustyylisivut ja sivupohjat, jotka ulkoinen toimittaja auditoi. Auditoinnilla varmistimme valintojemme olevan oikeita, sillä tekniikka oli uutta meille ja huomioon piti ottaa Sharepointin mahdollisuudet ja rajoitukset. Hyväksynnän jälkeen sivujen toiminta testattiin oikeassa ympäristössä oikeilla sisällöillä sekä eri näkymillä, laitteilla ja selaimilla. Testien jälkeen tehtiin korjaukset.
  3. Kun pohjat olivat valmiit, otettiin lapiot käteen ja siirrettiin sisällöt uuteen järjestelmään.
    Samanaikaisestihan me muutimme sivustomme jäsennyksen, joten informaatioarkkitehtuurikin tuli uusittua samassa myllerryksessä kuin julkaisujärjestelmä, ilme ja käyttöliittymä.

Sivujen responsiivinen toteutus Sharepointiin ei ole aloittelijan työtä, vaan se vaatii koulutuksen, kokemuksen ja paljon työaikaa. Työaikaa kului myös tuoreen version vuoksi: koska Sharepoint 2013 oli vuosi sitten vasta julkistettu, käytössä ei ollut valmiita ohjeita eikä parhaita käytäntöjä, joten tutkimiseen ja testaamiseen käytettiin aikaa ennen varsinaisia toteutuksia.

Uusi sukupolvi on digitaalinen

Business Insider -sivustolla on julkaistu ennuste ’digitaalisen’ tulevaisuudesta. Vahva viesti on, että toimintamme siirtyy kovaa kyytiä digitaalisiin ja varsinkin mobiileihin välineisiin. Tutkimuksessa on tarkasteltu maisemaa tv:n, tietokoneiden (perinteiset pöytäkoneet ja läppärit), radion, painettujen lehtien ja mobiililaitteiden (pieni- ja suurinäyttöiset älypuhelimet sekä tabletit) kannalta.

Mediankulutus vaihtelee ikäluokittain

Ikäluokat toimivat eri tavalla. BI:n koosteessa oli tutkittu eri ikäryhmien erilaisten medioiden käyttöä: television katselua, lehtien lukua, radion kuuntelua sekä internetin käyttöä joko tietokoneella tai mobiililaitteilla. Palkkeja tulkitsemalla vaikuttaisi siltä, että tv siirtyy tietokoneelle tai kännykkään – ja samaan aikaan yhä useammassa tv:ssä on verkkoyhteys. ’Suora lähetys’ onkin ’striimaus’. Radio tuntuisi pitävän paremmin pintansa, mutta esim. musiikkia kuunnellaan eniten mobiililaitteista. 16-24-vuotiaille tärkein media (laite ja sisältö samassa) on kännykkä. Kaikki aikuiset (tutkitut yli 16-vuotiaat) jäisivät kaipaamaan eniten tv:tä.

Tämäkin tutkimus ennustaa printin merkityksen vähenevän voimakkaasti. 16-24 -vuotiaiden ryhmä käyttää älypuhelinta tai tietokonetta, katsoo tv:tä tai kuuntelee radiota – mutta ei lue painettuja lehtiä. Printti näkyy omana kapeana siivunaan vasta 35-44 -vuotiaiden ryhmässä.

Monen näytön maailma

BI ennustaa älypuhelinten myynnin maailmanlaajuisen kasvun jatkuvan, vaikka länsimaissa markkinat ovat jo tasaiset. Tabletit ovat haukanneet ison osan tietokoneiden myynnistä, mutta kasvu on pysähtynyt. Pysähdyksen syinä ovat tablettien hyvä päivitettävyys, näppäimistön puute ja laitteiden korkea hinta sekä isonäyttöisten kännyköiden eli phablettien saatavuus. Pienten älypuhelinten sijaan ostetaankin yhä enemmän isonäyttöisiä älypuhelimia. Pöytäkoneita ja läppäreitä myydään edelleenkin, ne eivät häviä.

Maailma onkin ’multi-screen’. Pelkillä mobiililaitteilla ei jatkossakaan toimita, vaan päätelaite valitaan käyttötarkoituksen mukaan – ja toisaalta päätelaite säätelee käyttöä. Mobiilioptimoinnista eli mobile first -ajattelusta ei tässä skenaariossa ole haittaa.

Kännyköitä käytetään tunti päivässä

Selailu ei ole syrjäyttänyt perinteisiä puhelintoimintoja. Tutkimuksen mukaan kännyköitä käytetään

  • puhumiseen (26 %)
  • tekstiviesteihin (20 %)
  • somepalveluihin (15 %)
  • verkkoselailuun (14 %)
  • sähköpostiin (9 %)
  • peleihin (8 %) ja
  • muuhun (8 %).

Kännyköitä käytetään keskimäärin vartti kerrallaan, tabletteja puoli tuntia ja tietokoneita vajaat kolme varttia. Eri laitteita käytetään eri vuorokauden aikoina: tietokoneita päivällä (töissä) mutta kuuden jälkeen illalla tabletit ja kännykät kaivetaan esiin. Tabletteja käytetään eniten ennen puoltayötä. Loogisesti mobiililaitteita käytetään myös heti aamusta.

Digitaalisen trendit

Tutkimus nostaa esiin viisi seikkaa:

  • mobiilius (internet-liikenteestä neljäsosa on mobiililaitteilla, 60 % verkkoon kytketyistä laitteista on älypuhelimia tai tabletteja, suurin myynnin kasvu tapahtuu mobiililaitteissa, some ja musiikki tapahtuvat mobiililaitteissa, mobiiliostamisen osuus verkkokaupasta kasvaa jatkuvasti)
  • yhteisöllisyys (viestintä- ja verkostosovellusten suosio kasvaa, somemainonta korvaa hakukonemainontaa)
  • video (kuukausittaisten mobiilivideoiden määrä lasketaan miljoonissa teratavuissa eikä YouTubelle näy kilpailijaa)
  • ohjelmallisuus (käyttäjäkohtaisesti ohjautuvat polut, ’henkilökohtainen’ suodattaminen)
  • natiivisovellukset (alunperin mobiiliin kehitetty toiminto).

Miten nämä näkyvät organisaatioiden tämänhetkisissä toimissa ja tulevaisuuden päätöksissä? Digitrendit ovat läsnä vielä vuosikymmeniä. (Ja mitä sen jälkeen tapahtuu, onkin kokonaan toinen juttu.)

Lähde: Business Insider, The Future of Digital 2014. Tulkinnat, valinnat, painotukset ja käännökset omiani.

Office Lens: lyijykynäpiirroksesta digitaaliseksi tallenteeksi

Uuden suunnittelemisen ja vanhan kehittämisen hommissa humanistin tärkein työkalu on ruutuvihko ja lyijykynä. Me ollaan juuri rakentamassa uutta intraa, ja päivät kuluu erilaisia mahdollisuuksia hahmotellessa, vaihtoehtoisia toteutustapoja kartoittaessa, hyviä ja huonoja puolia pohtiessa. Aika lailla kaiken piirrän joko paperille tai valkotaululle.

Iso osa suunnitelmista menee suoraa päätä roskiin. Jotkut kuitenkin ovat jatkokehityksen arvoisia, ja silloin ollaan porukalla ymmällään kouluvihon neljää puolta: miten käsintehdyt kuvat saadaan digitaaliseen muotoon – ja niin, että niitä voisi työstää edelleen? Tähän saakka digitointi on ollut joko puhtaaksipiirtämistä Powerpointiin tai kuvan ottamista kännykällä.

Kollega vinkkasi eilen windows-puhelimen Office Lens -sovelluksesta. Office Lens

  1. ottaa kuvan
  2. tekee siihen rajaukset ja korjaukset
  3. muuttaa tiedoston Word- tai PowerPoint-muotoon.

Paras kohta on kolmonen. Testasin juuri aamulla, kuinka valkotaululle tussilla käsin suhertamani ’toimintaohjeiden julkaisemisen prosessi’ -hahmotelma muuttui pptx-muotoiseksi tiedostoksi, jossa saatoin ryhmitellä sisältöjä ja siirrellä niitä. Taikaa!

Office Lens ei tietenkään tulkkaa kaunoa digitaaliseksi tekstitiedostoksi, mutta sekin on suuri edistysaskel, että valkotaulupiirroksen sisältöjä pystyy siirtelemään tai poistamaan tai täydentämään uudella aineistolla.

Scoopshotin kautta kuvat mediatalon käyttöön

Yksi puhelimessani olevista sovelluksista on Scoopshot. Sen idea tavalliselle kuluttajalle on, että kännykällä otettuja kuvia voi myydä.

Hämeen Sanomat osti yhden kuvani viikonloppuna samalla kuin muutaman muunkin sumukuvaajan. Ei ollut monimutkaista:

  1. Olin ladannut Scoopshot-sovelluksen Play-kaupasta.
  2. Olin täyttänyt profiilini.
  3. Hämeen sanomat julkaisi Scoopshotissa tehtävän, jossa metsästettiin paikallisia sumukuvia.
    Julkaistuista maksettaisiin viiden euron korvaus.
  4. Otin työmatkallani kännykän kameralla kuvia sumuisesta aamusta.
  5. Valitsin tehtävään sopivan kuvan ja lähetin sen Scoopshot-sovelluksen kautta tehtävän julkaisijalle.
    (Olisin voinut käyttää myös Scoopshot-sovelluksen kameraa ja lähettää otoksen suoraan.)
  6. Minulle tuli ilmoitus, että kuvani oli ostettu.
  7. Kuva oli painetussa lehdessä.

Kuluttajistumiseen liittyy tietty monenlaisia kysymyksiä varsinkin niille tahoille, joiden toiminta ja talous perustuvat sisällön tuottamiseen, käyttämiseen, jakeluun ja myymiseen. Scoopshot-aineiston ostajina ovat esim. mediatalot, jotka haluavat saada enemmän ja erilaista materiaalia kuin omin ammattilaisvoimin olisi mahdollista tuottaa, esim. silminnäkijäaineistoa tai promokuvia.

Kuluttajana ajattelen niin, että tilanne ei ole ’joko tai’ vaan ’sekä että’: maksan mielelläni ammattimaisesti tuotetusta, valikoidusta, toimitetusta ja kootusta aineistosta, mutta on ehdottoman mukavaa päästä kurkkaamaan maailmaa myös muiden tavisten silmin. Tuottajana on kiva osallistua itseään kiinnostaviin asioihin ja samalla jakaa omia sisältöjään muille samoin ajatetteleville.

Mitähän sillä viidellä eurolla tekisi?

Näin saat radion Lumia 620 -luuriin

Mulla on työpuhelimena Lumia 620. Soiva peli muuten, mutta siinä ei ole FM-radiota. Eilenkin tuli aamulla Puheelta tosi kiinnostava haastattelu: tutkija Kai Huotari kertoi livetviittauksen ja televisionkatselun tutkimuksestaan, mutta osa jäi kuulematta, kun piti kävellä pisteestä a pisteeseen b.

Aloin etsiä kaupasta sopivaa sovellusta, mutta mikään FM radio -tyyppinen ei toiminut. Ihmettelin tätä ääneen viisaampien seurassa, ja syy/vastaus oli jotakuinkin ”koska Microsoft”. Sain kuitenkin vinkin netin kautta pelaavasta TuneIn Radio -sovelluksesta, jota myös testasin. Ja toimii: se listaa kuultavissa olevia ’paikallisia’ radiokanavia ja löytää paljon asemia. Löytyy Yle Puhe ja uusia herkkuja: ei mulla tavallisesta radiosta kotona koskaan kuulu esim. Gramox, joka soittaa savikiekkoja!