Uusi sukupolvi on digitaalinen

Business Insider -sivustolla on julkaistu ennuste ’digitaalisen’ tulevaisuudesta. Vahva viesti on, että toimintamme siirtyy kovaa kyytiä digitaalisiin ja varsinkin mobiileihin välineisiin. Tutkimuksessa on tarkasteltu maisemaa tv:n, tietokoneiden (perinteiset pöytäkoneet ja läppärit), radion, painettujen lehtien ja mobiililaitteiden (pieni- ja suurinäyttöiset älypuhelimet sekä tabletit) kannalta.

Mediankulutus vaihtelee ikäluokittain

Ikäluokat toimivat eri tavalla. BI:n koosteessa oli tutkittu eri ikäryhmien erilaisten medioiden käyttöä: television katselua, lehtien lukua, radion kuuntelua sekä internetin käyttöä joko tietokoneella tai mobiililaitteilla. Palkkeja tulkitsemalla vaikuttaisi siltä, että tv siirtyy tietokoneelle tai kännykkään – ja samaan aikaan yhä useammassa tv:ssä on verkkoyhteys. ’Suora lähetys’ onkin ’striimaus’. Radio tuntuisi pitävän paremmin pintansa, mutta esim. musiikkia kuunnellaan eniten mobiililaitteista. 16-24-vuotiaille tärkein media (laite ja sisältö samassa) on kännykkä. Kaikki aikuiset (tutkitut yli 16-vuotiaat) jäisivät kaipaamaan eniten tv:tä.

Tämäkin tutkimus ennustaa printin merkityksen vähenevän voimakkaasti. 16-24 -vuotiaiden ryhmä käyttää älypuhelinta tai tietokonetta, katsoo tv:tä tai kuuntelee radiota – mutta ei lue painettuja lehtiä. Printti näkyy omana kapeana siivunaan vasta 35-44 -vuotiaiden ryhmässä.

Monen näytön maailma

BI ennustaa älypuhelinten myynnin maailmanlaajuisen kasvun jatkuvan, vaikka länsimaissa markkinat ovat jo tasaiset. Tabletit ovat haukanneet ison osan tietokoneiden myynnistä, mutta kasvu on pysähtynyt. Pysähdyksen syinä ovat tablettien hyvä päivitettävyys, näppäimistön puute ja laitteiden korkea hinta sekä isonäyttöisten kännyköiden eli phablettien saatavuus. Pienten älypuhelinten sijaan ostetaankin yhä enemmän isonäyttöisiä älypuhelimia. Pöytäkoneita ja läppäreitä myydään edelleenkin, ne eivät häviä.

Maailma onkin ’multi-screen’. Pelkillä mobiililaitteilla ei jatkossakaan toimita, vaan päätelaite valitaan käyttötarkoituksen mukaan – ja toisaalta päätelaite säätelee käyttöä. Mobiilioptimoinnista eli mobile first -ajattelusta ei tässä skenaariossa ole haittaa.

Kännyköitä käytetään tunti päivässä

Selailu ei ole syrjäyttänyt perinteisiä puhelintoimintoja. Tutkimuksen mukaan kännyköitä käytetään

  • puhumiseen (26 %)
  • tekstiviesteihin (20 %)
  • somepalveluihin (15 %)
  • verkkoselailuun (14 %)
  • sähköpostiin (9 %)
  • peleihin (8 %) ja
  • muuhun (8 %).

Kännyköitä käytetään keskimäärin vartti kerrallaan, tabletteja puoli tuntia ja tietokoneita vajaat kolme varttia. Eri laitteita käytetään eri vuorokauden aikoina: tietokoneita päivällä (töissä) mutta kuuden jälkeen illalla tabletit ja kännykät kaivetaan esiin. Tabletteja käytetään eniten ennen puoltayötä. Loogisesti mobiililaitteita käytetään myös heti aamusta.

Digitaalisen trendit

Tutkimus nostaa esiin viisi seikkaa:

  • mobiilius (internet-liikenteestä neljäsosa on mobiililaitteilla, 60 % verkkoon kytketyistä laitteista on älypuhelimia tai tabletteja, suurin myynnin kasvu tapahtuu mobiililaitteissa, some ja musiikki tapahtuvat mobiililaitteissa, mobiiliostamisen osuus verkkokaupasta kasvaa jatkuvasti)
  • yhteisöllisyys (viestintä- ja verkostosovellusten suosio kasvaa, somemainonta korvaa hakukonemainontaa)
  • video (kuukausittaisten mobiilivideoiden määrä lasketaan miljoonissa teratavuissa eikä YouTubelle näy kilpailijaa)
  • ohjelmallisuus (käyttäjäkohtaisesti ohjautuvat polut, ’henkilökohtainen’ suodattaminen)
  • natiivisovellukset (alunperin mobiiliin kehitetty toiminto).

Miten nämä näkyvät organisaatioiden tämänhetkisissä toimissa ja tulevaisuuden päätöksissä? Digitrendit ovat läsnä vielä vuosikymmeniä. (Ja mitä sen jälkeen tapahtuu, onkin kokonaan toinen juttu.)

Lähde: Business Insider, The Future of Digital 2014. Tulkinnat, valinnat, painotukset ja käännökset omiani.

Koulutukseen kohdistuu vastakkaisia vaatimuksia: poukkoilusta kärsii opiskelija

Englannin koulutusjärjestelmässä akateeminen ja ammatillinen linja ovat erittäin eriytyneet sukupuolen, sosiaalisen tai etnisen taustan perusteella. Yleisesti ammatillinen koulutus tarjotaan toissijaisena vaihtoehtona. Työmarkkinoilla tarjolla on kahdentyyppisiä töitä: korkeakoulutetuille turvallisia ja pysyviä, muuten tai vähemmän koulutetuille turvattomia ja huonopalkkaisia. Jälkimmäisiä valitettavasti yhä enenevässä määrin.

Ammatilliselle koulutukselle asetetaan Englannissa valtavasti jopa keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Sen pitäisi:

  • paikata peruskoulutuksen puutteita
  • lisätä yleistä ammattitietoisuutta
  • opettaa perustaitoja, työelämätaitoja tai työllistymistä parantavia ns. pehmeitä taitoja
  • tarjota tietoa teoreettista tietoa käytännön aloilla työskentelystä
  • edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä
  • yhdistää teoriaa ja käytäntöä
  • edesauttaa sosiaalista sekoittumista ja liikkumista.

Koulutusjärjestelmään vaikuttavia rakenteellisia faktoja ovat työmarkkinoiden ennustamattomat muutokset ja huonot näkymät, nuorisotyöttömyys sekä kyvyttömyys ennakoida työmarkkinoiden ja koulutuksen yhtymäkohtia sekä alan hallinnolliset ja organisationaaliset ongelmat. Koko koulutusjärjestelmä on keskitetty ja varsin byrokraattinen. Koulutusjärjestelmään kohdistetaan jatkuvia reformeja ja sen sisällä myös vaihtuvat diskurssit ja termit sidosryhmästä riippuen. Työelämä osallistuu perusammattiopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen lähinnä valittamalla huonolaatuisesta työvoimasta!  Myöskään opettajankoulutuksen laatu ei ole paras mahdollinen.

Opiskelijoiden kohdalla ongelmat näkyvät niin, että

  • hän osaa perustaidot (matematiikka ja äidinkieli) erittäin huonosti
  • hän sinkoilee ohjelmien ja kurssien välillä kuin jojo
  • hän suoriutuu jatkuvasti hädin tuskin ja hyvin huonosti
  • tutkinnolla ei ole (juuri) mitään arvoa työmarkkinoilla.

Tilanne ei ole kenellekään helppo. Sheffieldin yliopiston Kathryn Ecclestonen mukaan yksi paikka lähteä tekemään muutosta on opettajankoulutus, mutta se vaatii paljon poliittiselta päätöksenteolta, jonka kautta on mahdollista vaikuttaa yhteiskuntaan. Hengitystä ei kannata tätä odotellessa pidätellä!

**

Ammattikorkeakoulututkimuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuksen päivillä Jyväskylässä piti ensimmäisen päivän alustuspuheenvuoron Kathryn Ecclestone Sheffieldin yliopistosta. Hänen esityksenä oli lähes synkkä – tai vähintään kriittinen – yksinpuhelu englantilaisen ammatillisen koulutuksen tilasta. Aiheena oli “Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat vastakkaiset odotukset ja niiden vaikutukset opetussuunnitelmiin, ammatilliseen osaamiseen ja pedagogiikkaan”.