Brändinrakennuksen alkeet

Meillä on tänään HAMKin henkilökunnan yhteinen koulutus- ja työskentelypäivä. Meille kävi yksi opiskelijamme puhumassa somesta sekä henkilö- ja organisaatiobrändistä. Puhujalla oli neljä pääväitettä:

  1. Osaaminen. Mimmi väitti itsevarmasti, että verkko-osaaminen ja somen  ymmärtäminen ovat nykyajan välttämättömiä työtaitoja. Tarvitaan paitsi teknistä osaamista myös verkko- ja medianlukutaitoa ja  ymmärrystä brändien rakentumisesta. Uusi teknologia rakentuu aina edellisen käytännön päälle, joten kärryillä on syytä pysytellä, ettei käy kuin  entiselle mummolle kaukosäätimen kanssa. (Jäi ohjelmat näkemättä.)
  2. Brändi. Brändi on muiden käsitystä meistä. Se, mitä muut ihmiset minusta ajattelevat vaikuttaa kuitenkin eniten minuun ja toimintamahdollisuuksiini. Ammattilaisen on aktiivisesti otettava ohjat käsiinsä ja kerrottava muille, millainen on tai ei ole, kuului vaatimus. Brändinrakennus (anteeksi  ruma sana) ei ole vain isojen firmojen asia.
  3. Ihmiset ovat mielenkiintoisempia kuin organisaatiot. Hyvä henkilöbrändi vetää enemmän puoleensa kuin kasvoton organisaatiobrändi. Tähän perustuu työntekijälähettilyys (anteeksi toinen ruma sana). Tuli ihan itse mieleen ilman alleviivausta, että varsinkin korkeakoulussa se osaaminen ja pääoma on meissä työntekijöissä ja koko koulun maine rakentuu meidän jokapäiväisestä tekemisestämme.
  4. Oma vastuu. On aina minun vallassani, miten missäkin tilanteessa toimin tai mitä esim. somessa jaan. Koskaan en voi hallita tilannetta sataprosenttisesti, mutta käytössäni on aina enemmän kuin nolla prosenttia tilaa toimia. Minä itse teen päätökseni, väitti opiskelija nuoruuden kokemuksella.

Ei voi olla eri mieltä. Luulisi, että Katleena Kortesuo tietää, mistä puhuu.

Yksin töissä

Maanantai:

Harjoittelija on jo paikalla, kun tulen ennen aamukahdeksaa töihin. Kolmannella yrittämällä muistan salasanan ja alan perata sähköpostia. Laitan puhelimen lataukseen. Puoli yhdeksän tulee paikalle toinenkin työkaveri. Juomme kahvit ja kerromme kesäkuulumiset. Jatkan sähköpostin kanssa. Kollegat lähtevät partioleiri Roihulle. Sähköpostit loppuvat ja siirryn intraan ja Yammeriin. Käyn tietohallinnon käytävällä laskemassa ihmiset. Käyn henkilöstöpalveluissa selvittämässä vakuutusasiaa. Laitan tabletin näppäimistön lataukseen. Editoin yhden intrasivun sisältörakennetta ja kieliasua. Koetan tulostaa aanelosta suoraan pilvestä. Kiroilen. Käyn rehtorin toimistossa toteamassa kahden ihmisen olevan paikalla.

Tiistai:

Availen Twitterin, OldReaderin, Facebookin, Gmailin ja LinkedInin. Jaan Yammerissa opiskelijan kysymyksen pariin uuteen ryhmään. Lounastauolla tyhjennän ja pesen jääkaapin. Twiittaan urotyöstäni. Iltapäivän istun kollegan huoneessa, ja suunnittelemme tulevan seminaariesityksemme rakennetta.

Keskiviikko:

Tutkin lento- ja hotellivaihtoehtoja. Teen esityksen rungon ja alan kaivaa aineistoa. Lounaalla pesen kahvihuoneen mikrot ja valmistelen mielessäni jäätävät heippalaput. Lähetän sähköpostia parillekymmenelle ihmiselle ja saan parikymmentä poissaoloviestiä vastaukseksi. Jatkan esityksen tekoa.

Torstai:

Aamupäivän pituinen palaveri kahden muun ihmisen kanssa. Vaativa tehtävä leikata aanelosista aakutosia. Viilaan leikkaamani kynnen tasaiseksi. Iltapäivällä vielä toinen palaveri, josta lähetämme uuden palaverikutsun muillekin ja josta teen Asanaan kaksi tehtävää kollegan töihinpaluuta odottamaan. Jakamaani Yammer-kysymykseen on tullut vastaus. Tykkään siitä. Varaan lennot ja hotellin. Viimeistelen esityksen niin valmiiksi kun yksin voin.

Perjantai:

Tuuraan Roihulla päivystävää kollegaa lähettämällä ja julkaisemalla tiedotteen. Alan siivota edellisen lukuvuoden papereita ja heitän roskiin suurimman osan muistiinpanoistani – tulosteitahan mulla ei ole (ks. maanantai). Kevennän ikävää siivoustyötä roikkumalla Twitterissä ja readerissä. Käyn keittämässä kahvit siistissä kahvihuoneessa. Järjestän loput paperit pinoihin ja teen mentaalin toimintasuunnitelman alkavalle lukuvuodelle. Kirjoitan suunnitelmani myös paperille muistiin. Neuvon käytävälle eksyneen tulevan opiskelijan hakutoimistoon. Jäsennän tulevan intrajulkaisumme sisällön tarralapuille. Kirjoittamisen aloittamista vältellen teen postauksen.

Mihin sinä käyttäisit heinäkuisen perjantain kaksi viimeistä työtuntia?

Mobiilikesäkoulu retkitunnelmissa

Mobiilikesäkoulun kuudes luokka kokoontui tänään HAMKin toimipaikkaan Mustialan puistoon. Tänä vuonna kesäkoulu oli erilainen kuin ennen: alkukesän asemasta kokoonnuttiin suven päätteeksi (Mustialan 175-vuotisjuhlien vuoksi), ja tarkasti kellotettujen etukäteissuunnitelmien sijaan edettiin ad hoc -periaatteella (nyt kyseessä enemmän samanhenkisen verkoston kokoontuminen kuin hankerahoitteinen ja -raportoitava tapahtuma).

mobiilikesäkoulu-helikopterikuvausKäytännössä päivä rakentui niin, että etukäteen valittujen teemojen ympärille oli valmisteltu alustuksia tai tehtävärasteja, mutta niiden totutusta ei ollut koordinoitu millään tavalla. Mobiilikesäkoulun piknikpäivän ohjelma muodostettiin tilaisuuden aluksi: jakauduimme neljään ryhmään, jossa jokainen toi eväänsä ja nälkänsä yhteiseen kasaan. Näiden keskustelujen tulokset puolestaan koottiin yhteen tauluun, ja niiden perusteella perustettiin rastit ja joko jatkuvasti pyörivä vastaanotto (kuten matkatoimisto Some) tai täsmälliset näytökset (esim. helikopterikuvaus). Näistä suunnitelmistakin sitten poikettiin, kun tilanne sitä vaati! Itselläni esim. oli aiheena O365, mutta kun retkiviltin tienoilla ei heti ollut jonoa, lähdin itse tutustumaan muihin aiheisiin ja ihmisiin. Iltapäivällä taas sain puhua suuni puhtaaksi, kun yhtä kiinnosti tekemisessämme yhteisömanagerointi, toinen vertaili pilvi-intraratkaisuamme oman organisaationsa kuvioon ja vielä juteltiin Yammerin roolista vapaaehtoisena härpäkkeenä versus firman virallisena viestintäkanavana.

Itselleni mobiilikesäkoulun parasta antia olivat taas kerran luokkakaverit.Ja oli opettajatkin ihan jees. Ihmisten kanssa jutteleminen ja uusien näkökulmien saaminen tavanomaiseen työhönsä on kehityksen ehdoton edellytys! Konttoriin vien kaksi asiaa:

  1. osaamismerkit mobiilistrategian jalkauttamisen keinona
  2. säänmukainen työaika, jossa Suomen ilmastossa kauniina päivänä ei tarvitse tehdä töitä mutta marraskuussa voidaan painaa pidempään.

Luulen, että ensimmäinen asia on helpompi saada läpi.

Vietitkö viimeisen lomapäiväsi oikein?

Elokuu. Monille tämä maanantai on ensimmäinen työpäivä pitkän kesäloman jälkeen, ja myös ahdistuksen aihe. Ihan turhaan, sillä työhön voi valmistautua viettämällä viimeisen sunnuntain seuraavalla tavalla:

  1. Käy terassikaljalla jo aamupäivällä. Saat pakollisen lomarutiinin alta pois ja höyryt haihtuvat jo ennen lounasta.
  2. Grillaa pihvi ennen puoltapäivää. Pääset takaisin työpaikan lounasrytmiin.
  3. Ota päiväunet heti ruoan jälkeen. Herättyäsi päivää on vielä paljon jäljellä!
  4. Etsi työpuhelin ja -avaimet valmiiksi huomista varten. Älä kuitenkaan käynnistä kännykkää, lataa akkua saati lue viestejä tai sähköposteja – tee se vasta työpaikan sähköllä ja ajalla.
  5. Käy saunassa ja pese tukka. Huomenna ei voi käyttää lippistä.

Seuraavaan kesälomaan enää 48 viikkoa!

Työpaikan pitää mahdollistaa oppiminen

Kone tekee väsymättä toistuvia tehtäviä, joiden tulemat on määritelty ennalta. Se on sen ominaisuus.

Ihminen on parhaimmillaan työssä, joka vaatii arviointikykyä, asioiden hahmottamista, päätösten tekoa, tunneälyä ja yhteisöllisyyttä. Se on sen ominaisuus – lahja tai taakka.

Uusi työ edellyttää ihmiseltä oppimista, ja organisaatiot muuttuvat tämän kautta. Organisaation kulttuurin ja rakenteiden pitää kannustaa ihmistä käyttämään taitojaan jatkuvaan kehittymiseen ja kehittämiseen. Työpaikalla saadaan ihmisestä paras irti, kun

  1. luodaan yhteisöjä
  2. mahdollistetaan oppiminen ja oppimisen oppiminen
  3. varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin
  4. kehitetään kehitysasenne.

1. Ohjeiden noudattamisen aika on ohi. Uudessa työssä ihmisten pitää suorittamisen sijaan osallistua yhdessä muiden kanssa. Yksilö voi olla tehopakkaus, mutta uuden luominen ja innovaatio vaativat erilaisen osaamisen yhteentörmäystä, tavoitteellista yhteistyötä ja ihmisten välistä viestintää.

2. Ennen vanhaan työ perustui kiinteisiin tietovarantoihin, sovittuihin menetelmiin ja tehokkuuden kasvattamiseen toistolla, prosessiparannuksilla ja ajanhallinnalla. Uusi työ vaatii ketterää oppimista, vaikuttavuutta ja uudenlaisia prosesseja. Työn tekijöiden pitää olla itseohjautuvia oppijoita, ja työpaikan pitää tarjota tuuli siipien alle. Organisaatiokulttuurin tulisikin

  • suosia työnteon avaamista (eli keskeneräisen näyttämistä)
  • auttaa oppimaan työssä ja työstä
  • ylittää rajoja ja altistaa uudelle
  • tehdä tila ja antaa tilaa yhteiselle oppimiselle.

3. Kukaan ei tiedä, mitä taitoja milläkin alalla tulevaisuudessa tarvitaan. Ainoa keino nähdä eteenpäin on seurata yleisiä trendejä ja ennusteita, oman alan kehitystä ja teknologioiden ja toimintatapojen muutoksia sekä arvioida niiden yhteisvaikutuksia omaan firmaan ja omaan itseen.

4. Kehittävä ote ja joustava asiantuntemus kuullostavat kirosanoilta – niin kuin muuttuva toimintaympäristö, mutta ilman oman toiminnan jatkuvaa arviointia ja parantamista osaaminen vanhenee ja toimintatavat jarruttavat. Organisaatiokulttuuri vaikuttaa ihmisen toimintaan ja työn tuloksiin: jähmettynyt ja lannistava ympäristö ei kannusta parhaan tekemiseen.

Kurssitukset ja koulutukset eivät ole ratkaisu ajantasaiseen ja oikeaan osaamiseen. Tarvittavin oppiminen tulee oikeassa tilanteessa jatkuvalla yhteistyöllä ja yhteisellä osallistumisella. Vastuu tästä on sekä työn teettäjällä että sen tekijällä.

Postaus on valikoitu ja tiivistetty tulkinta Sahana Chattopadhyayn artikkelista Workplace Learning in a World ”Beyond Automation”. Painotus ja käännös omani.

Vuoroin vieraissa

Pari vuotta sitten kun rakensimme uusia julkisia sivujamme, kävimme muutamassa verrokkiorganisaatiossa tutustumassa heidän ratkaisuihinsa. Kiitos vaan jälkikäteenkin! Olemme myös itse pyrkineet olemaan avoimia toiminnassamme, ja meilläkin on käyty katselemassa ja kuuntelemassa kokemuksiamme mm. SharePointista ja projektinhallinnasta.

Meillä kävi muutama viikko sitten yksi porukka tutustumaan uuteen intraamme. Vierailusta oli meille paljon hyötyä:

1. Opimme vieraiden kysymyksistä.
2. Saimme uusia näkökulmia keskustelussa.
3. Pääsimme perspektiiviin vertaamalla omaa palveluamme muiden tilanteeseen.
4. Meillä on nyt uusia kontakteja: tutuilta on aina helpompaa kysyä kuin tuntemattomilta.
5. Saatoimme harjoitella koulutuspaketin tuotteistusta aidoilla asiakkailla: tekemämme materiaali tulee hyötykäyttöön.

(Tietty olimme edellyttäneet, että vieraat olivat tutustuneet etukäteen tekemäämme intraprojektin suunnittelusta kertovaan julkaisuun, jotta pääsimme ”käänteiseen luokkahuoneeseen” ja kaikille hyödylliseen ajankäyttöön.)

Pilvipalvelu antaa opiskelijoille työssä tarvittavia taitoja

Työskentely ja siihen tarvittavat valmiudet ovat radikaalisti muuttuneet muutaman vuoden takaisesta tilanteesta: Tarvittava tieto ja siihen liittyvät palvelut ja työkalut ovat aina ja lähes millä päätelaitteella tahansa saatavilla. Yhteisöjä muodostuu ja viestintä tapahtuu erilaisissa pilvi-, mobiili- ja some-palveluissa. Palvelut kehittyvät entistä helppokäyttöisemmiksi ja ihmiset voivat keskittyä välineen tai tekniikan osaamisen sijaan olennaiseen: viestintään, verkostoitumiseen, sisällöntuotantoon, jakamiseen ja yhteisölliseen työskentelyyn.

Pilvipalveluiden rooli on korostunut henkilökohtaisen käytön lisäksi myös työelämässä, sillä töitä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta. Oppilaitosten on pidettävä huolta siitä, että valmistuneet opiskelijat osaavat käyttää ja hyödyntää palveluita siirtyessään työelämään. O365:n suosio on kasvussa suomalaisissa organisaatioissa, joten sen ja vastaavien palvelujen toimintalogiikan hallitseminen vähintään perustasolla on opiskelijoille erittäin tärkeä heidän siirtyessään työelämään. Yhteisöllisyyttä edistävän palvelun omaksuminen jo opiskeluvaiheessa tarjoaa opiskelijoille konkreettisia tapoja toimia tulevissa työyhteisöissään ja samalla luo hyvät pohjat uudelle oppimiselle. Yhteisöillä ja yhteisöllisillä työskentelytavoilla on valtava potentiaali opiskelun ja työn tehokkuuden kehittämiseksi.

HAMKissa otettiin O365-palvelu pilottikäyttöön kevään 2014 aikana. Se annettiin tietojenkäsittelyn aloittaville opiskelijoille kahdessa ryhmässä, joissa oli kokopäivä- ja monimuoto-opiskelijoita lähes sata. Palvelu oli opiskelijoiden mielestä erittäin helppokäyttöinen. Eniten huomiota saivat tiedostojen tallentamiseen, työstämiseen ja jakamiseen tarkoitettu OneDrive for Business sekä ryhmien käyttöön perustettavat erilaiset työtilat: niille löytyi heti luonnollinen tarve ja käyttö.

Alkuvaiheessa muutamaa opiskelijaa epäilytti palvelun laajuus, ja käyttö vaikutti sekavalta, mutta heti kun perustoiminnot oli käyty läpi, oli palvelun käyttötarkoitus pääosin kirkastunut. Opiskelijat kokivat hyvänä asiana sen, että koko palvelu ja sen aliosat löytyvät yhden ja saman osoitteen alta yhdellä kirjautumisella ja käyttäjätunnuksella. Palvelun selainpohjainen käyttömahdollisuus vaikka kotoa käsin sai pisteitä varsinkin työn ohessa tutkintoaan tekeviltä opiskelijoilta. OneDrive for Business -palvelun mahdollistama tiedostojen samanaikainen yhteiskäyttö sai ylistystä monen opiskelijan palautteessa. Opiskelijoilta tuli myös kehityskohteita palvelun laajuuteen, nopeuteen ja käyttöön liittyen.

Työelämässä opiskelijoilta odotetaan monipuolisia valmiuksia ja joustavaa toimintakykyä nopeasti muuttuvassa työympäristössä. Tämän päivän opiskelijat saattavatkin olla työpaikoilla juuri muutoksen toteuttajia, koska yhteisöllinen työskentelykulttuuri ei ole vielä vallitse kaikkialla.

Teksti on tiivistelmä web-kehittäjä ja tuntiopettaja Mirlinda Kosova-Alijan kirjoittamasta artikkelista ”Pilvipalvelun yhteisölliset työkalut antavat opiskelijoille työelämässä tarvittavia taitoja”. Artikkeli on osa HAMKin intranet-projektista kertovaa julkaisua ”Kohti yhteisöllistä viestintää SharePointilla ja Yammerilla”.