Aaltovaasi ja tulppaanit ovat Instagram-kilpailun arvoinen yhdistelmä

Nyt on kotimaisia tulppaaneja tarjolla! Kevättä odottelevat monet muutkin kuin minä, ja Instagram on pullollaan yksittäistä tulppaania, huolimattomia kimppuja, kauniita asetelmia, sisustuskuvia, detaljiotoksia ja vaikka mitä.

tulppaanit-aaltovaasissaFiilistelin viikonloppuna omien tulppaanien ja Instagramin tarjonnan välillä. Aika monissa kuvissa kukat oli aseteltu aaltovaasiin. Aaltovaasi on myös skandinaavisen massasisustuksen puolipakollinen elementti, jota ei voi olla tuntematta. Sitä voi pitää kliseenä tai kitschinä siinä missä mariskoolia – tai voi vilpittömästi ihastella sen muotokieltä niin kuin minä teen.

Tulppaaneissa on jotain samaa yksinkertaisuutta: niiden viehätys on pelkistetyssä muodossa ja kirkkaassa värissä.

Yhdistelmiä voi tehdä vaikka minkälaisia: Aaltovaasi voi olla tulppaaneille vain astia, jossa ne pääsevät valloilleen. Tulppaani voi puolestaan olla huutomerkinomaisena statistina, joka vie huomion maljakkoon.

Iittala: lanseeratkaapa joku Instagram-kilpailu yhdessä vaikka Kauppapuutarhaliiton kanssa, jossa palkintona olisi aaltovaasi ja kuukauden tulppaanit! Osallistun uudella kuvalla.

Jaa valikoiden

Juttelin toissapäivänä pitkän tovin yhden lehtorimme kanssa. Juttu lähti liikkeelle asiantuntijuuden jakamisesta somessa ja kiemurteli koulun brändäyksen ja oman maineen kasvattamisen kautta pohdintaan arkailusta ja tyrkyttämisestä.

Asiantuntija on asian tuntija

Olimme täysin yksimielisiä siitä, että kaiken maineenrakennuksen lähtökohtana on ihmisen osaaminen. Oma ala ja ammatti pitää osata – valelehtoreille ei liikene ymmärrystä. Kun hallitsee alansa, voi huoletta tuottaa ja laittaa jakoon vaikka

  • oppimateriaalia
  • uutta tietoa ja tutkimusta
  • omia näkökulmia
  • keskustelunavauksia
  • yhteenvetoja kentän aiheista.

Omista mieltymyksistä ja osaamisista riippuu, piirtääkö kuvia, kirjoittaako tekstejä, suoltaako kalvoja, kuvaako videoita tai tekeekö muuta. Tässä on turhaa olla arka ja liian kriittinen itseään kohtaan: kyse ei ole esittäjästä vaan aihesisällöstä!

Omaa aihettansa ja alaansa esille tuodessaan tuo kuitenkin esille myös itseään ja työnantajaansa. Tässä taas ei kannata olla tyrkky tai laskea rimaa liian matalalle: kyse on omasta maineesta!

Kaikkea ei kannata jakaa

Keskustelimme avoimista oppimateriaaleista. Tulimme siihen tulokseen, että mikään materiaali itsessään ei ole opettajan tai organisaation kalleinta pääomaa tai liikesalaisuuden luokkaa. Avoin oppimateriaali voi lisätä asiantuntijan mainetta ja toimia houkuttimena kouluun, mutta varsinainen lisäarvo syntyy, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat koulun piirissä. (Pardon my French.) Suomeksi: Laadukkaalla julkisella opetusmateriaalilla voi saada hakijoita kiinnostumaan koulutuksesta, mutta oppiminen tapahtuu esim. tavoitteellisilla tehtävillä ja henkilökohtaisella ohjauksella. Nämä ovat erottavia tekijöitä ja osa koulun kilpailuetua. (Pardon my French.)

Säde Sonckin brändäysresepti: ole hyvä, oma itsesi

Yrittäjä Säde Sonck kävi kertomassa omasta urastaan ja sen rakennuspalikoista HAMKin liiketalouden opiskelijoille.

Kun tekeminen on aitoa, brändiä on helppo rakentaa

Sonckin mukaan yrittäjyyden pohjalla on oman kiinnostuksen kohteen löytäminen sekä usko itseensä ja omaan tekemiseensä. Tuotteen tai palvelun on oltava kunnossa eli perusta pitää olla mietitty ja testattu. Brändäyksessä tuotteen taakse ei kuitenkaan saa piiloutua: yrittäjä on itse liikkeensä imago.

Tuoreen yrittäjän askeleet brändiin ovat:

  1. Uskalla enemmän.
  2. Älä pelkää kilpailua.
  3. Hanki erikoisosaamista.

Uskallus merkitsee sitä, että on rohkeutta tehdä valintoja ja keskittyä siihen, missä haluaa olla vielä parempi. Uskallus on myös joukosta erottumista: Sonck tekee itse tatuointeja, mutta hänen omalla ihollaan ei ole ensimmäistäkään kuvaa.

Kun ei pelkää kilpailua, haluaa jakaa osaamistaan. Sonck on itse ryhtynyt kouluttamaan tatuioijia, joista tulee hänen kilpailijoitaan, mutta uskoo tämän vain lisäävän alan elinvoimaisuutta ja laadukkuutta.

Kun on kiinnostavalla alalla ja tekee kivaa työtä, haluaa kehittää myös itseään. Erikoistuminen todennäköisesti vaatii myös voimien keskittämistä: Säde Sonck on itse aikanaan pyörittänyt samaan aikaan jäätelökahvilaa, tanssikoulua ja tatuointiliikettä, mutta todennut, että liika itsensä hajottaminen ei ollut toimiva ratkaisu.

Yksinkertainen juttu: ole hyvä, usko itseesi, tee rohkeasti ja jaa osaamistasi muille.

**

Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinnan yrittäjät ja Hämeen kauppakamari järjestävät yhteistyössä kaikille avoimen tuoreille yrittäjille suunnatun aamukahvisarjan syksyn ja ensi kevään aikana. Paikan päällä on kokeneita yrittäjiä kertomassa omia yritystarinoitaan ja kokemuksiaan erilaisista teemoista. Tilaisuudet lähetetään verkkoon, ja tallenteet ovat jälkikäteenkin katsottavissa.

 

 

Työn maailma muuttuu – mahtavaa!

Työsuhteet ovat entistä lyhyempiä. Työsuhteet ovat entistä epävarmempia. Globalisaatio lisää kilpailua. Työnhakijoita seurataan ja haetaan verkossa. – Ja se on hyvä juttu ihmiselle! Näin väitti jo vuosi sitten William Aruda otsikolla Why Personal Branding?

 

 

Kysymyksiä HAMKoske11- opiskelijoille:
Mennäänkö meilläkin videon osoittamaan suuntaan? Oletko huomannut merkkejä muutoksesta omalla alallasi? Onko tällä mitään vaikutusta sinuun itseesi? Ole hyvä ja kommentoi – halutessasi myös nimettömänä.

(Vinkin tähän sain Heli Sirkiän blogista, jota puolestani aloin seurata Twitter-linkin kautta.)