Epätieteellisellekin kyselylle saa hyvän vasteen

Testasimme pari viikkoa takaperin kyselyiden tekemistä tabletilla. Meillä oli ollut jo jonkin aikaa hakusessa laite ja softa, jolla voisimme tehdä hymynaamoja monipuolisempia mutta taloustutkimusta yksinkertaisempia kyselyitä niin opiskelijoille, henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. Survey on Tablet oli tarjolla olevista vaihtoehdoista meille passelein.

Testasimme henkilöstön koulutustilaisuudessa kahta erilaista kyselyä: tabletilla täpättävää ja QR-koodilla käytettävää.

tablettikyselyTablettikyselyssä kartoitimme Yammerin tuntemusta. Meillä oli tapahtumapaikalla android-tabletti, johon olimme tehneet neljästä kysymyksestä koostuvan kyselyn. Ihmiset houkuteltiin (mm. sisäänheittäjien ja karamellien avulla) laitteen luokse vastaamaan ja osallistumaan palkinnon arvontaan. Homma oli helppo: kysymyksiin vastattiin kyllä tai ei ja lopuksi annettiin puhelinnumero palkinnon ilmoittamista varten. Yksi henkilö vastasi kyselyyn noin puolessa minuutissa, ja kaikkiaan saimme tuloksia kasaan reilut sata.

QR-koodin takana oleva kysely oli sisällöltään vielä yksinkertaisempi. Ihmisten piti lukea kännykällään ruutukoodi, joka vei suoraan mobiilikyselyyn (ja tämä oli kyselyn vaikein osuus) ja sitten valita kolmesta ikonista sopivin – hymynaama, viivanaama tai ruttunaama. Tähän kyselyyn vastasi reilut 130 henkeä, vaikka luvassa ei ollut palkintoa ja käytössä oli vain paperille painettu ruutukoodi ohjeineen.

Näin epätieteellisellä menettelyllä emme tietenkään voi tehdä tilastollisia johtopäätöksiä, mutta saamme ainakin signaaleja. Operaatiossa meillä olikin päätarkoituksena tuoda ihmisen huomio asiaan, josta kyselyä teimme. Bonuksena osa henkilökunnasta kiinnostui laitteesta ja softasta ja tunnisti heti käyttötarkoituksia palautekyselylle omassa toiminnassaan.

Pilottimme siis onnistui: Totesimme, että hankittu sovellus palveli tarkoitusta. Saimme huomiota kiinnitettyä asiaan, jota halusimme tuoda esille. Jatkon hyödyntämiseen tuli heti uusia ideoita.

Vastaamalla voi vaikuttaa

Pidin pari viikkoa sitten verkossa alustusta blogikirjoittamiseen, ja kirjoitin tuoreita tunnelmia tähän blogiin.

Osallistujilta saatiin muodollinen palaute tällä viikolla – kiitos teille, jotka vastasitte. Palaute vahvisti mielikuvaa istunnon onnistumisesta: vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä sisältöön. Palautteen mukaan parantamisen varaa olisi ollut juuri osallistujien huomioimisessa.

Jälkikäteen miettien olisimme voineet koulutuksen tilaajan kanssa paitsi suunnitella myös harjoitella session yhdessä, jotta luentomaisuutta olisi älytty karsia. Istunnossa olisi voitu aktivoida osallistujia helpolla kyselyllä heti alkuun (esim. monellako on kokemusta blogin kirjoittamisesta, kommentoimisesta tai seuraamisesta) ja päättää samoin kyselyyn esim. jatkosuunnitelmista. Alustus olisi myös voinut olla tiiviimpi, valikoivampi ja lyhyempi, jotta loppuun olisi jäänyt enemmän aikaa kysymyksille ja keskustelulle. (Session lopussa kyllä mietimme sitä, missä ja miten keskustelua voitaisiin jatkaa: blogeissa, foorumeilla, verkostopalvelussa… Paikkaa ei luontaisesti tuntunut löytyvän, mikä varmaan kertoo myös osallistujien kirjavasta taustasta ja toistaiseksi olemattomasta siteestä.)

Palautteen antaminen vaikuttaa

Olen iloinen siitä, että webinaari koettiin onnistuneeksi, mutta seuraavaan istuntooni aiheesta kuin aiheesta suunnittelen ainakin yhden aktivoivan elementin. Kerron tästä kokemuksesta myös kollegalleni Vesa Vileniukselle, jonka verkkokoulutuksessa 18.11.  pohditaan, miten organisaatiot voivat sisällyttää sosiaalisen median markkinointiinsa.