HAMKin laatuleima on minunkin ansiotani

HAMKissa oli keväällä kansainvälinen auditointiryhmä arvioimassa laatujärjestelmäämme: viime perjantaina kuulimme, että auditointi meni komeasti läpi ja saimme laatuleiman taas seuraavaksi kuudeksi vuodeksi.

Sain olla maaliskuussa mukana yhdessä henkilökuntahaastattelussa, ja kokemus oli mielenkiintoinen.

Meitä oli kymmenkunta ihmistä pöydän toisella puolella, toisella puolella istuivat haastattelijat. Edustimme HAMKin yhteisiä palveluita, tukitoimintoja ja hallintoa, jotka teemme työtämme koulutukselle ja tutkimukselle sekä muille HAMKin toiminnoille. Haastattelu oli itse asiassa keskustelutilaisuus, jota audintointiryhmä suuntasi haluamiinsa aiheisiin sekä täsmäkysymyksillä että puhetta johdattelemalla ja kommentteja herättelemällä. Oli meillä siellä yksi piirrustustehtäväkin: aaneloselle piti piirtää kuva HAMKin kehittämisen kehästä eli Plan-Do-Check-Act -mallista.

Tunti oli kiinnostava kahdesta syystä: Haastattelijat kertoivat kysymyksillään, mitkä ovat heistä meidän laatutyömme ydinkohtia. Kollegat muista yksiköistä puolestaan kertoivat omasta työstään ja toivat esiin omia näkökulmiaan – tätä ei arjessa pääse liikaa tapahtumaan. Välillä puhuimme toistemme päälle ja välillä kenelläkään ei tuntunut olevan vastausta kysymyksiin, mikä varmasti loi kuvaa yhteisten palvelujen toiminnasta itsenäisten asiantuntijatiimien jopa autonomisena työskentelynä. (Tähän asiaan olemme muuten itsekin kiinnittäneet huomiotamme ilman auditointia, ja jo sille asialle on jotain alettu tehdäkin.)

Kaiken kaikkiaan HAMK sai raportissa hyvän arvion laatutyöstään: ”Auditointiryhmä vaikuttui siitä, miten henkilökunta on omassa työssään ja yhteisessä laatukulttuurissa sitoutunut laatupolitiikkaan ja kehittämisen kehään.”  Siinä mielessä laatuleima on myös minun ansiotani ja minun vastuullani, niin kuin jokaisen meistä.

(Ja ihan varmasti piirsin sen kuvion just enkä melkein!)

 

 

Epätieteellisellekin kyselylle saa hyvän vasteen

Testasimme pari viikkoa takaperin kyselyiden tekemistä tabletilla. Meillä oli ollut jo jonkin aikaa hakusessa laite ja softa, jolla voisimme tehdä hymynaamoja monipuolisempia mutta taloustutkimusta yksinkertaisempia kyselyitä niin opiskelijoille, henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. Survey on Tablet oli tarjolla olevista vaihtoehdoista meille passelein.

Testasimme henkilöstön koulutustilaisuudessa kahta erilaista kyselyä: tabletilla täpättävää ja QR-koodilla käytettävää.

tablettikyselyTablettikyselyssä kartoitimme Yammerin tuntemusta. Meillä oli tapahtumapaikalla android-tabletti, johon olimme tehneet neljästä kysymyksestä koostuvan kyselyn. Ihmiset houkuteltiin (mm. sisäänheittäjien ja karamellien avulla) laitteen luokse vastaamaan ja osallistumaan palkinnon arvontaan. Homma oli helppo: kysymyksiin vastattiin kyllä tai ei ja lopuksi annettiin puhelinnumero palkinnon ilmoittamista varten. Yksi henkilö vastasi kyselyyn noin puolessa minuutissa, ja kaikkiaan saimme tuloksia kasaan reilut sata.

QR-koodin takana oleva kysely oli sisällöltään vielä yksinkertaisempi. Ihmisten piti lukea kännykällään ruutukoodi, joka vei suoraan mobiilikyselyyn (ja tämä oli kyselyn vaikein osuus) ja sitten valita kolmesta ikonista sopivin – hymynaama, viivanaama tai ruttunaama. Tähän kyselyyn vastasi reilut 130 henkeä, vaikka luvassa ei ollut palkintoa ja käytössä oli vain paperille painettu ruutukoodi ohjeineen.

Näin epätieteellisellä menettelyllä emme tietenkään voi tehdä tilastollisia johtopäätöksiä, mutta saamme ainakin signaaleja. Operaatiossa meillä olikin päätarkoituksena tuoda ihmisen huomio asiaan, josta kyselyä teimme. Bonuksena osa henkilökunnasta kiinnostui laitteesta ja softasta ja tunnisti heti käyttötarkoituksia palautekyselylle omassa toiminnassaan.

Pilottimme siis onnistui: Totesimme, että hankittu sovellus palveli tarkoitusta. Saimme huomiota kiinnitettyä asiaan, jota halusimme tuoda esille. Jatkon hyödyntämiseen tuli heti uusia ideoita.

AMK-lehden kävijätilastoissa mielenkiintoisimpia ovat kuopat ja kukkulat

Olen mukana tekemässä ammattikorkeakoulujen yhteistä verkkolehteä, AMK-lehteä. Verkkojulkaisu kertoo amkien tutkimustoiminnasta ja kehityshankkeista, ja se on suunnattu niin ammattikorkeakoulujen käyttöön kuin tiedotuskanavaksi yrityksille ja yhteistyökumppaneille.

Seuraamme sivuston kävijämääriä säännöllisesti ja tarkkailemme myös omaa toimintaamme, jotta voimme arvioida tavoitteiden saavuttamista. Katselemme siis absoluuttisia lukuja ja raportoimme niistä, mutta minusta mielenkiintoisempaa on pysähtyä piikkien eteen ja rotkojen ääreen: Mitä tässä on tapahtunut? Johtuuko tämä meistä? Olemmeko tyytyväisiä toimintaamme vai pitääkö prosessia muuttaa? Haemme palautetta myös muilta.

Käytämme sivuston kävijämäärien laskurina Google Analyticsiä. Katselin juuri viime kalenterivuoden lukuja, ja totesin taas kerran, kuinka mainio työkalu Analytics on. Normaalisti en paljon perusraporttia pidemmälle kulje: katselen etusivun normiraportin käynnit, kävijät ja sivujen katselut, käyntien kestot ja pituudet ja tietysti välittömän poistumisprosentin. Yhdellä silmäyksellä näkee käppyröistä muutokset niin hyvään kuin pahaan, ja punaisen luvun kohdalla voi pysähtyä arvioimaan tilanteen vakavuutta.

Halutessaan voi tietysti kaivautua syvemmällekin. Analytics antaa dataa monenlaiseen käyttöön, mutta me seuraamme valittuja mittareita, jotka on on määritelty tavoitteidemme mukaan. Tämä riittää toistaiseksi.