Tähän saakka olen ollut äärimmäisen tyytyväinen HTC Wildfire -puhelimeeni, jonka hankin edellisen tilalle puoli vuotta sitten. (Vastako siitä on puoli vuotta?) Käyttöönotto oli äärimmäisen helppoa ja laite on toiminut peruskäytössäni todella luotettavasti.

Nyt tuli raja vastaan – muistin nimittäin. Olen taas ensi viikolla Mobiilikesäkoulussa, ja sitä leiriä varten on syytä olla luurissa sovellusta jos toistakin. Kävi ilmi, että Wildfiren ns. sisäinen muisti, jonne voi tallentaa ohjelmia, on rajallinen. Ongelma on siinä, että puhelin ei anna siirtää sovelluksia sisäisestä muistista ulkoiseen muistiin eli SD-kortille, jossa tilaa olisi gigagaupalla. Puhelin ei myöskään anna poistaa esiasennettuja sovelluksia. Käytännössä siis kännykässä voi olla noin kymmenen ladattua sovellusta, ja jos haluaa saada lisää, on ensin luovuttava jostain.

Ei ihme, että tämä malli maksoi verkkokaupassa noin satasen. Nyt näyttäisi olen samalla hinnalla Desire S, jossa on muistia kahdeksan kertaa enemmän… Näin tämä ekologinen tietoyhteiskunta pyörittää markkinatalouden rattaita?

P.S. Ratkaisin ongelman niin, että jaoimme puhuttavan ja näytettävän asian kollegoiden kanssa. Niillä on uudemmat puhelimet ja enemmän muistia. (Puhelimisssa.)