Ei tule niin nälkä, kun välillä syö

image

Heli Kuusipalo tarjoili meille lounaan päälle täyden kattauksen ravinto-oppia. Hän muistutti ihmisen fysiologian perustuvan glukoosin ja insuliinin toimintaan ja piirsi hyvän aineenvaihdunnan aaltoliikkeen. Riittävä määrä hiilihydraatteja (ja muita ravintoaineita niiden kyljessä) riittävän usein (kolmen neljän tunnin välein) on nykyinen suomalainen käsitys oikeasta ruokavaliosta ja ateriarytmistä. Aineenvaihduntaan vaikutetaan tietysti myös liikunnalla (kuntoutuksessa kun ollaan).

Keskustelimme karppauksesta. Ravitsemusterapeutti ei sitä elintavaksi kenellekään suositellut – äärimuodossaan siitä voi peräti olla kuolintavaksi! Karppaajankin on siis syytä syödä kahvipullat tai sortua muulla tavoin, jotta lihakset eivät kokonaan kuivuisi ja veri paakkuntuisi (suom. huom.)

Pintalihakset eivät selkää pelasta

image

Kuntoutuksessa tarjotaan liikunnan lisäksi teoreettista tietoa. Tänään kuulimme meille monille tuttujen selkävaivojen lääketieteelliset syyt kaaviokuvineen kaikkineen.

Selkärangan rakenne vaikutti valkokankaalla varsin yksinkertaiselta. Selän toiminnallisiin häiriöihin voi kuitenkin olla useita syitä, ja vikoja voi tulla mihin tahansa selässä. Yksi yleinen ongelmakohta on välilevy.

Luennoitsijamme Janne Soininen oli sitä mieltä, että pintalihaksilla ei selkää pelasteta. Kun ongelmat ovat rangan viereisissä syvissä pikkulihaksissa, myös niiden vähittäinen harjoittaminen tuo avun kipuihin. Punttisalin sijaan nykyään suositellaankin aineenvaihdunnan varmistamista ja liikkuvuuden lisäämistä lempein keinoin, esim. kävellen.

Jokainen voi vaikuttaa selkäänsä ainakin kahdella tavalla: 1) Aerobisesta kunnostaan ja lihastensa riittävästä verenkierrosta huolehtimalla. 2) Syviä lihaksiaan hiljaa herättelemällä: tuolista noustessa otetaan ensimmäiset askeleet samassa kulmassa kuin mitä jakkara seisoo.

Kunto puntarissa

image

Tänään teimme aamujumpan jälkeen ukk-kävelytestin. Siinä kävellään kaksi kilometriä niin kovaa kuin jaloista lähtee. Maalissa mitataan paitsi aika myös pulssi, ja näiden perusteella kävelijän kunto suhteutetaan verrokkiryhmään. Me teimme tämän testin vuosi sitten aslakin aloitusjaksolla, joten voin vertailla tulostani verrokkien, muiden keski-ikäisten naisten, suorituksiin ja omaan saavutukseeni viime kesänä.

Urheilussa käytetään yleisesti jäniksiä vauhtia siivittämään. Kyllähän tässäkin koetti päästä koko ajan edelläkävijän selkää lähemmäksi, mutta samaan aikaan askeliani siivitti perässä kulkeva ryhmämme viimeinen kävelijä. Sitä paikkaa en minä halunnut!

Kävelytestin jälkeen käytiin kisapunnituksessa ja sitten siirryttiin venyttelemään peilisaliin.

Lihasten jälkeen venytettiin vatsalaukku, ja seuraavaksi lukujärjestyksessä on rentoutus. Onnistunee.

Tyyny on hyvin

image

Aslak-kuntoutuksen päätösjakson ensimmäinen päivä on edennyt tyynyn saakka. Takana on sauvakävelyä sadeviitan helmat hulmuten, tasapainoilua ilmatyynyn päällä polvet tutisten ja vesijumppaa lötköpötkön päällä pysytellen. Päivän viimeinen urheilusuoritus on hirsien vetely.

***

Edellisen Aslak-jakson aikana pidin täydellistä somebaattia – tällä kerralla koetan, miltä tuntuu jakaa tekemistään mobiililaitteella.