”Ohjauksen on oltava yksilöllistä ja konkreettista, jotta siitä olisi jotain hyötyä.” ”Ohjauksen tulisi olla rakenteellinen osa näyttötutkintojärjestelmää.” ”Ohjauksen ja koulutuksen substanssin tulee olla kokonaisuus, jolla varmistetaan opintojen eteneminen.”

Ohjauksen teema ja toteutus nousivat keskusteluun ammatillisen koulutuksen tutkimuksen päivillä yhdessä teemasessiossa.

Sessiossa Alvarin johtaja Veikko Ollilla kertoi näyttötutkintojärjestelmän kehittämistarpeista ja esitteli joitain käytännön malleja, joilla järjestelmää voisi uusia. Vuosittain näyttöihin valmistavaan koulutukseen osallistuu 150 000, näytön antaa 70 000 ja todistuksen saa 30 000 ihmistä. Hallitusohjelmassa on tavoitteena uusia rahoitusjärjestelmää niin, että se ei suosi tarpeettoman koulutuksen järjestämistä, mitoittaa taustaresurssit oikein sekä kehittää arvioijien koulutusta. Ollila puhui mm. osaamisen arvioinnin ja ohjauksen merkityksestä kannustavan ja kannattavan mallin osina.

OAMKin projektikoordinaattori Laura Paaso ja Otuksen tutkija Elina Lavikainen esittelivät nuorisotakuun toteuttamista ammatillisissa oppilaitoksissa ja hankkeeseen liittyvää haastattelututkimusta. Heidän mukaansa nuoret kaipaavat henkilökohtaista ohjausta ja konkreettisia työkaluja omiin tarpeisiinsa, eivät etäistä viranomaisbyrokratiaa.

Ammattikorkeakouluissa kohdataan ohjauksen merkitys yhtä lailla kuin aikuisten tai nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Oman työnantajani strategia on juuri uusittu, ja siinä painotetaan välittävää ohjauskulttuuria ja henkilökohtaisten urapolkujen rakentamista.

Lavikaisen tutkimuksessa nuoret kokivat tärkeänä, että heidät kohdataan täysivaltaisina ja tasavertaisina yhteisön jäseninä. Vedän suoran linjan mihin tahansa työhön: olennaista on lähteä todellisesta tarpeesta ja oikeasta ihmisestä ja rakentaa toimintansa sen ympärille. Kokonaisen organisaation haasteena onkin rakentaa palveleva, mielekäs ja kustannustehokas järjestelmä, joka on lisäksi kestävä, ehyt ja tunnustettu. Siinä sarkaa!