Mobiilikesäkoulun ensimmäinen päivä on takana. Olin Mustialan puistossa leiripaikka 6:ssa keskustelemassa verkkoidentiteetistä yhdessä Hanna-Kaisa Sulosen ja Jaana Nuuttilan kanssa. Samassa teltassa sadetta pitivät myös Agropit-osuuskunnan Sanna Lahtinen ja matkatoimisto Somen Pauliina Mäkelä.

Pisteellä kävi kolme ryhmää. Ensimmäinen sessio pidettiin englanniksi, sillä siihen ryhmään oli koottu mobiilikesäkoulun ulkomaiset vaihtarit. Keskustelu oman online-identiteetin rakentamisesta oli vilkasta, ja kokemuksia jaettiin innolla. Samat somekysymykset pätevät niin Suomessa kuin muualla Euroopassa: kuka olla, miten olla, missä olla, miksi olla? Tässä ryhmässä vain osa pääsi tehtävään saakka, kun kännykkäliittymän datamaksut pelottivat eikä wlan kuulunut riittävän hyvin sujuvaan työntekoon. Toinen porukka olivat tekniikkapainotteiset  osallistujat, ja heidän kanssaan päästiin harjoituksessa paljon pidemmälle – laitteet kun olivat viimeisen päälle!

Kolmannessa porukassa pohdinta keskittyi somen syvimpään: mistä jää paitsi, jos siellä ei ole? Pauliina Mäkelä totesi, ettei voi enää verrata aikaan ennen somea, sillä se on niin olennainen osa jokapäiväistä elämää. Some ei ole paikka, jonne mennään tekemään somejuttuja, vaan se on tapa olla yhteydessä ja tehdä sitä, mitä muutenkin tekisi. Käytännnön esimerkiksi somehyödystä Pauliina antoi ilmaisen Whatsapp-sovelluksen, jolla heidän perheensä on korvannut maksulliset tekstiviestit. Some voi siis säästää aikaa, vaivaa ja rahaa ja hoitaa sen, mitä joka tapauksessa pitää tehdä.

Oli kiva taas kerran todeta, miten hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – mutta vain puoliksi. Jokainen sessio muodostuu erilaiseksi riippuen siitä, millaisia osallistujia ryhmässä on, millaisia näkemyksiä, ominaisuuksia ja taitoja porukassa kohtaa ja millaiseksi dynamiikka kunkin aiheen ja tilanteen kohdalla muodostuu.