Vanha miniläppäri alkoi käydä toooooosi hitaaaaaaaaaaaksi. Olisin voinut tehdä taas kerran siivousta ja myös koettaa ehetystä ja uudelleenasennusta – jos olisin osannut/viitsinyt (yliviivaa tarpeeton).

Päätin ostaa uuden koneen, ensimmäistä kertaa elämässäni ihan itse. (Joo, tällä varmaan saisi pisteen ”En koskaan ole” -kisassa, mutta kotikäytössä olleet koneet on tähän saakka tulleet talouteen jotain muuta kautta: nyxältä, exältä, vaarilta, veljeltä, työpaikalta…)

Ensimmäisenä kysyin itseltäni, mihin tarkoitukseen konetta käytän. Vastasin itselleni: selaamiseen ja kirjoittamiseen. Tarvitsen

• sähköpostia asioiden hoitamiseen
• syötteenlukijan ’maailman’ asioiden seuraamiseen
• paikan valokuvieni tallentamiseen ja jakamiseen
• tekstinkäsittelyohjelman satunnaisten dokumenttien tuottamiseen
• pääsyn blogeihini sisällöntuotantoon (anteeksi ruma sana)
• asiointimahdollisuuden verkkopankkiin ja muihin virallisiin tai virattomiin palveluihin.

Kaiken tämän hoidan selaimella pilvipalveluissa, ja kaikista koneista löytyy selain. Valinta tapahtuikin siis fyysisten ominaisuuksien perusteella.

1. Koneessa piti olla näppäimistö, sillä tabletilla tekstin tököttelu on kiinalaiseen vesikidutukseen verrattava piina.
   Kävin kaupassa testailemassa näppäimistöllistä tablettia, mutta en tykännyt siitä yhtä paljon kuin aidosta näppäimistöstä. Onneksi näppistabletti maksaa paljon, joten oikeata valintatilannetta ei koskaan tullut.
2. Koneessa piti olla verkkoyhteys sekä wlanin että 3G:n kautta.
   Yleensä olen kiinni lähimmässä langattomassa verkossa, mutta halusin varmistaa pääsyn palveluihin muuallakin kuin kotona. Halusin myös hyödyntää nettitikkuni, kun sellaisen kerran olin laajakaistani kylkeen hankkinut.
3. Koneen piti olla helppo käyttää.
   Mua ei oikeasti kiinnosta, mitä kuorien sisällä on. Haluan aukaista kannen ja ruveta hommiin.
4. Koneen piti olla riittävän kevyt ja näytön piti olla riittävän iso.
   Koska mulla on konttoristin lihakset ja keski-ikäisen silmät.
5. Kone ei saanut olla liian kallis.
   Koska mulla on keski-ikäisen konttoristin palkka.

Google-palvelujen käyttäjänä päädyin Chromebookiin. Parin kuukauden käytön perusteella valinta oli oikea: avaan koneen ja jo viiden sekunnin päästä olen selaimen kautta palveluissa, joita käytän. Chromebook toimii mun käytössäni kuin muinaisen junan vessa: kansi auki ja sinne meni.

Siihenkin olen jo tottunut, että koneessa ole ole delete-näppäintä vaan sen paikalla on virtanappi. 🙂