Aihearkisto: oikeinkirjoitus

”No ja siis se puhe ei sitten oo sama sama kun tota teksti”

By Kategoriassa kielioppi, oikeinkirjoitus Avainsanat , 1 kommentti

Pidin webinaarin ”saavutettavasta sisällöntuotannosta” eli saavutettavan verkkotekstin kirjoittamisesta. Tallensin webinaarin myöhempää käyttöä varten. Tiesin, että tallenteeseen piti lisätä vielä tekstitys, jotta se olisi saavutettava, ja puhuin erittäin hitaasti ja selkeästi niin, että tekstitys saataisiin automaattisesti mukaan ääninauhasta.

Näin luulin, kunnes aloin editoida tallenteeseen tekstitystä.

Puheentunnistus toimi pääosin hyvin. Esityksessä oli vain muutamia yksittäisia sanoja, joita kone oli tulkinnut toisin kuin mitä itse olin tarkoittanut. Suurin ongelma minulle oli se, että puhekieli näyttää kirjoitettuna todella oudolta – juuri siltä, miten se ihmisen suusta ulos pullahtaa. Sönköti tönköti.

Huomasin tekstitetystä puheestani erittäin korostuneesti seuraavat asiat:

  • täytesanat
  • toiston
  • anakoluuttiset virkkeet
  • väärät verbimuodot
  • nielaistut sanaloput

Täytesanoja oli ääntelemisestäni varmaan kolmasosa. Ja, no, siis, tota, se ja eli toistuivat reippaasti koko esitykseni läpi. No niin.

Ääntä kuunnellessani huomasin, kuinka paljon toistin sanoja. Lausuin siis saman sanan kahteen kertaan, mitä en ollut ollenkaan pannut merkille koneen ääressä yksin puhuessani. Kirjoitettuina tuplasanat näyttivät todella hölmöiltä hölmöiltä.

Käytin todella pitkiä virkkeitä, joissa oli enemmän kuin yksi päälause ja yksi sivulause. Niissä oli kumpiakin useampia! Ei ihme, että virkkeen lopussa en tahtonut oikein muistaa, kuinka olin sen aloittanut, kun kerran ajatus ehti karata sen pitkällisen jaarittelun aikana, kun puhuin esityksessä vapaasti diasetin luetelmia viittellisesti muistin tukena käyttäen, ja mieleen tuli koko ajan muutakin asiaa vähän aiheeseen liittyen varmuuden vuoksi koetin lisätä puheeseeni aineksia.

Puhekielessä ”me mennään” on luonnollinen ilmaisu. Tekstissä se näyttää huonolta. Minulla olikin aika savotta, kun aloin korjata yksiköitä monikoiksi tarvittavissa paikoin. Tällaistahan me ei haluta!

Vaikka koetin artikuloida selvästi kuin Juha Jokinen, tulin näköjään nielaisseeksi sanojen loppuja. Puuttuvia äänteitä sainkin käydä lisäämäässä teksti sekaa alus loppuu.

Olipa opettavainen kokemus. Seuraavalla kerralla pidän webinaarin webinaarina ja teen käsikirjoitetun tallenteen ihan omana projektinaan – säästyy aikaa sekä minulta että tallenteen katsojilta!

P.S. Onneksi esityksessä ei ollut kovinkaan paljon järjestyslukuja, paitsi kuusitoistannessa diassa.

Tyyppi osaa kohta aakkoset

By Kategoriassa oikeinkirjoitus, työkalut 1 kommentti
tyyppiaakkoset by LottaLinko
tyyppiaakkoset, a photo by LottaLinko on Flickr.

Ekaluokkalainen opettelee lukemaan ja kirjoittamaan.

Vanhana kaunokirjoittajana ensin kauhistelin uusia tyyppikirjaimia ja olin sitä mieltä, että kirjoittaminen on noilla turhan hidasta.

Sitten ajattelin uudestaan: tuollaisiahan kirjaimet nykyään ovat kaikkialla lasten ympäristössä.

Ajattelin toisenkin kerran uudestaan: kuinka paljon ihminen nykyään tuottaa tekstiä kynällä paperille kirjoittamalla? Vanha tapa hakkaa käsin kirjoittamisen nopeudessa uuden, mutta se ei nykymaailmassa ole vallitseva kommunikoinnin muoto.

Kerran kielehuoltaja, aina kielenhuoltaja

By Kategoriassa oikeinkirjoitus, opasteet Avainsanat 1 kommentti

image

Raportointimanian lisäksi tiedottajan ammattitauteihin kuuluu oikolukusyndrooma. Edes vessassa ei voi käydä ilman kriittistä katsetta ja korjausehdotuksia opasteisiin.

Joskus on taskussa kynäkin, ja silloin tiedottaja antaa oman panoksensa vessakirjoituksiin. Lähinnä muiden kirjoitusvirheitä korjaamalla.

Tahdotko tiedottajaksi: voittaja on valittu

By Kategoriassa media, oikeinkirjoitus Avainsanat , 2 kommenttia

”Tahdotko tiedottajaksi -kisan viimeinen ja ratkaiseva tehtävä on käsillä. Tilannehan kilpailijoiden välillä on tasan, ja tämän tehtävän voittaja korjaa koko potin. Mutta ennen potin korjaamista on korjattava kielioppia seuraavasta:

’Crazy Horse talli on 9:n hevosen koti mistä 6 on tammoja ja 2 oria.’

Aika alkaa nyt ja tiedottajat ottavat lähdön kohti maalia. Muistutan hyvät katsojat, että teillä on mahdollista tehdä tulosveikkauksia tässä lähdössä – hah hah – eli totoamalla tulee lisäjännitystä tähän matkaan! Kaksaria ja sijaa ei voi pelata, tässä haetaan voittajaa.

Ja sieltä tullaan rinta rinnan maaliviivalle. Tulosta ei tarvitse tarkistaa kamerasta, sillä kielenhuolletut lauseet tulivat tuomareille täsmälleen samaan aikaan. Ja kuinka on punakynä viuhunut tässä lauseeksi naamioituneessa virkkeessä? Kymmentä pienemmät numerot on muutettu sanoiksi. Kumpikin on lisännyt tavuviivan tallin eteen, mutta Sallalla on jäänyt välilyönti tekemättä.  Mallalla puolestaan on edelleen pilkku pois kodin perästä; Salla sen sijaan on korjannut myös viittauksen osoittamaan kodin sijaan hevosiin. Orhen taivutus on kummallallakin ratsastajalla hallussa!

Mutta mitä nyt? Tuomaristossa viittilöidään kiivaasti ja puhutaan puhelimeen. Siirto johtoryhmään:

’Niin hyvät kilpailijat ja arvoisa yleisö. Tässä tehtävässä menivät pisteet tasan, mutta areenalle on nyt tullut – kirjaimellisesti – musta hevonen. Saimme puhelun, jossa huomautettiin, että kuusi plus kaksi ei ole yhdeksän vaan kahdeksan. Päätimme siis palkata soittajan tiedottajaksi, sillä tarvitsemmekin ihmisen, joka osaa katsoa pintaa syvemmälle.’

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! Täältä tähän.”

Ei nimi tarharyhmää pahenna

By Kategoriassa oikeinkirjoitus Avainsanat Jätä kommentti

Lapset palasivat kahden viikon päiväkotipäivystys jälkeen omaan tarhaan ja omiin ryhmiin, ketunkoloon ja myyränpesään.  (Rakennus on aiemmin toiminut mm. kansakouluna, sotasairaalana ja keuhkotautiparantolana, mutta sijaitsee niin metsän helmassa, että ketuilla ja myyrillä on perustellut kolonsa myös päiväkodissa.)

Edellinen tarha on rakennettu paloaseman naapuriin mutta entisen kartanon liepeille, ja tarhassa ryhmät oli nimetty maaseutuhenkisesti. Eri-ikäiset leikkivät keskenään mm. riihitontuissa, myllytontuissa, aittatontuissa ja kaskutontuissa.

Kaskutonttujen ryhmä on varmasti kaikkein hauskin. Siellä todennäköisesti väännetään vitsiä ja viljellään huumoria, perinnelajeja tietty nekin.

Nimeäminen  ei ole helppoa. Tarharyhmät, tiet, asuinalueet, kaupunginosat… On varmasti vaikeaa luoda kokonaisuutta, joka on vanhaa kunnioittava ja uusien hyväksymä – eikä yhdenkään kaskun kohde. Mutta silti epäilen, että tässä tapauksessa puhutaan aitasta kun on tarkoitettu seipäitä.

Hai, osta sie hyvä ankurri!

By Kategoriassa oikeinkirjoitus Avainsanat , , , , Jätä kommentti

Peräaallot VanajavedelläVeneily on kallista. Veneet ovat kalliita. Venetarvikkeet ovat kalliita.

Todennäköisesti myös vene-esitteet ovat kalliita tuottaa. Yksi ruotsalainen yritys onkin säästänyt kustannuksissa, esim. tekstituotannossa ja oikoluvussa.

”Me tiedetään kuinka Sinun vene kausi saadaan Toimimaan hyvin.” Veneilijän asialla siis ollaan ja toisen parasta halutaan.

Myös ”Engbo on ollut markkina johtaja Ruotsissa monta vuotta mitä tulee perä peilin asennetaviin ankkuri vinsseihin lyijy ydin köydellä.” vie sanoman perille, mutta saa humanistin liittymään Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmään.

Yhdyssanojen lisäksi vaikeita ovat mm. kaksoiskonsonantit, eivätkä kaikki vokaalitkaan suomessa äänny kuin ruotsissa. ”Asennus esimärkiä” kyllä aukenee kuvien kautta, samoin asiayhteydestä ymmärtää, että ”ensi siainen” on ensisijainen ja ”katkasia” ”katkaisija”.

Yleinen tarvikemateriaali muuten on ”zinki”.

Todennäköisesti joku ruotsinsuomalainen tai sellaisen jälkeläinen on simultaanitulkannut ruotsinkielisen tekstin ja sen jälkeen kirjoittanut sen. Jos seuraavan kuulisi, ymmärtäisi todennäköisesti kerrasta: ” Ylös alas ajo toimii sähköisesti voidaan myös vapautta käsin kampi on toimituksessa mukana.” Painettuna hahmottaminen on vaikeampaa.

Kielioppivirheitä katalogissa muuten tasapainotetaan kirjoitusvirheillä. Ilman kontekstia ja vertailua en olisi ymmärtänyt, että ”nakannokka” on sama asia kuin ”ankannokka”. Taiton jälkeen ei ole tarkastettu tavutus
takaan.

Jos olisin ostamassa 1 076 euron ”ankurria”, en ostaisi sitä tältä toimittajalta. Vaikka ”Vene omistajana tiedä kuinka paljon aika ja vaivaa vaaditaan Voidakseni muuttaa saaristoon ja nauttia merestä.”