HTC Wildfiren muisti loppuu kesken

Tähän saakka olen ollut äärimmäisen tyytyväinen HTC Wildfire -puhelimeeni, jonka hankin edellisen tilalle puoli vuotta sitten. (Vastako siitä on puoli vuotta?) Käyttöönotto oli äärimmäisen helppoa ja laite on toiminut peruskäytössäni todella luotettavasti.

Nyt tuli raja vastaan – muistin nimittäin. Olen taas ensi viikolla Mobiilikesäkoulussa, ja sitä leiriä varten on syytä olla luurissa sovellusta jos toistakin. Kävi ilmi, että Wildfiren ns. sisäinen muisti, jonne voi tallentaa ohjelmia, on rajallinen. Ongelma on siinä, että puhelin ei anna siirtää sovelluksia sisäisestä muistista ulkoiseen muistiin eli SD-kortille, jossa tilaa olisi gigagaupalla. Puhelin ei myöskään anna poistaa esiasennettuja sovelluksia. Käytännössä siis kännykässä voi olla noin kymmenen ladattua sovellusta, ja jos haluaa saada lisää, on ensin luovuttava jostain.

Ei ihme, että tämä malli maksoi verkkokaupassa noin satasen. Nyt näyttäisi olen samalla hinnalla Desire S, jossa on muistia kahdeksan kertaa enemmän… Näin tämä ekologinen tietoyhteiskunta pyörittää markkinatalouden rattaita?

P.S. Ratkaisin ongelman niin, että jaoimme puhuttavan ja näytettävän asian kollegoiden kanssa. Niillä on uudemmat puhelimet ja enemmän muistia. (Puhelimisssa.)

Kymmenkätisesti etänä

Työstimme eilen viiden ihmisen kanssa Mobiilikesäkoulun loppuraporttia. Avasimme Skypeen ryhmäkeskustelun ja annoimme tajunnan virrata.

Jotenkin näin meidän spontaani tapaamisemme meni:

Yksi oli juuri lähdössä laskemaan lampaita laitumelle, yksi istui terveyskeskuksen aulassa, yksi odotti kohtsillään kotiutuvaa ekaluokkalaista, yksi piti skypetyksen lomassa asiakaspalaverin – yksi oli oikeasti työpaikalla työhuoneessaan ja johti keskustelun kulkua. Kaikki me mietimme ja tuotimme tekstiä aiheesta ”Mitä mobiilius vaatii?”.

Mobiilia ja mobiiliutta kuvattiin kolmella adjektiivilla: ajankohtainen, tilannekohtainen, henkilökohtainen. Näkemyksemme oli, että mobiilius vapauttaa ajasta ja paikasta, mutta vaatii halukkuutta kehittää itseään ja työtään sekä aktiivisuutta muuttaa toimintatapojaan.

Liikettä ja päämäärää

Skype-istuntomme  oli esimerkki siitä, miten olimme fyysisesti erillämme mutta samanaikaisesti riittävästi läsnä tilanteessa. Mobiili mahdollisti meidän kohtaamisemme tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Työkaluun jäi dokumentaatio keskustelustamme, mitä saatoin hyödyntää lopullista tulemaa eli loppuraportin yhtä osuutta myöhemmin kirjoittaessani.

Kaikkeen toimintaan tällainen moniajo ei tietenkään sovellu, mutta monta kertaa riittävä läsnäolo on parempi kuin ei läsnäoloa.

**

Mobiilikesäkoulun raportti ilmestyy syksyn aikana.

Valmistaudun mobiilikesäkouluun

Tämä blogi jää hetkeksi aikaa vähän vähemmälle huomiolle: keskityn toukokuun lopun mobiilikesäkouluun. Sisältöä tulee aiheeseen liittyen Avomobiilien blogiin. Luvassa mm. huonoja mobiilivideoita eli esimerkkejä epäonnistuneista kuvaussessioista:

Mobiilivideo ei tarkoita sitä, että kävellessä kuvataan.

Mobiilikesäkoulun tokaluokan opetussuunnittelu käynnissä

Mobiili voi tarkoittaa esim. sitä, että istuu rappusilla ulkona. Mutta oikeasti se on paljon muuta!

Viime vuonna sain olla mukana mobiilikesäkoulussa Mustialassa: kaksi päivää oltiin liikkeellä ja luonnon helmassa ja samaan aikaan tutustuttiin erilaisiin mobiilisovelluksiin itse tutkien ja tehden. Tänä vuonna kesäkoulu järjestetään taas, ja tällä viikolla kokoonnuimme yhdessä suunnittelemaan tokaluokan ohjelmaa.

’Opettajanhuoneemme’ oli tietysti virtuaalinen: meitä oli akselilla Tampereelta Tallinnaan. Keskustelimme edellisen vuoden kokemuksista ja osallistujien palautteesta, joiden pohjalta tätä pyörää lähdetään työntämään vauhtiin. Omat fiiliksemme olivat samansuuntaiset kuin osallistujien: ehdottomasti hyödyllistä – ja tosi kivaa. Kehitystä, täsmennystä ja parannusta tietysti tarvitaan aina.

Olen itse mobiilitiedotuksen otsikon alla. En haluaisi vastata vain ’miten’-kysymykseen, vaan herättää ajatuksia ennemmin siitä, ’mitä’ mobiilisti voi tehdä ja ennen kaikkea mietityttää, ’miksi’ mobiilisti kannattaa viestiä.

Minulle viestintä on väline haluttuun tulokseen pääsemiseksi – oli se sitten status quon säilyttäminen tai tilanteiden täydellinen muuttaminen tai jotain siltä väliltä. Mobiili taas on yksi tapa toimia, ja välineellä on vaikutusta myös toimintaan, sisältöön, vastavuoroisuuteen…

Mitä kaikkea mobiilius tuo tiedottamiseen tai laajemminkin viestintään? Mobiilin ominaisuudet ovat henkilökohtaisuus, tilannekohtaisuus ja ajankohtaisuus, ja nämä piirteet näkyvät myös meidän toimintapisteessämme. Viime vuonna lähetettiin laiturin nokasta tekstiä ja kuvaa Twitteriin – tänä vuonna keksitään jotain muuta.

Lue lisää:

Mobiilikesäkoulun 2011 sivut

Mobiilikesäkoulun blogi

Tekevä oppii tulevaisuuden koulussa

Pasi Mattila alusti tulevaisuuden oppimisympäristöistä Mobiilikesäkoulussa. Opettaja ja koulutusteknologi julisti nykyisen koulumaailman sitovan paikalla olemiseen ja pitkälti vain yhdenlaiseen oppimiseen: olemme edelleen liitutaulukaudella, jossa keskitytään paljon kauniiseen käsialaan sisällön kustannuksella. – Tärkeää olisi kuitenkin kiinnittää huomio oppimisen prosessiin!

– Suomi on oppimisen mallimaa, samoin meillä on paljon annettavaa arkkitehtuurin ja teknologian saroilla. Tulevaisuuden ’koulussa’ nämä voitaisiin yhdistää, sanoo Mattila. Koulu muodostuu Mattilan mukaan opiskelijoista, opettajista, tiloista, laitteista ja ympäröivästä yhteisöstä. Kaikkien näiden on muututtava, jotta pääsemme uudenlaiseen oppimisen tapaan.

Mobiilivälineet tarjoavat todellisen mahdollisuuden oman oppimisympäristön ja sen ilmiöiden havainnointiin ja sitä kautta tarkoituksenmukaiseen oppimiseen, väittää Mattila. Etukäteen määritellyn tiedon hakemisen sijaan oppimisprosessi tulee monimuotoisemmaksi ja motivoivammaksi: tuottaessaan oppii oikeasti. Tulevaisuuden koulussa opettaja ei ole tiedonjakaja vaan oppimisen resurssi.

Pedagogi ja opetusteknologi Pasi Mattila operoi mobiili- ja muita laitteita Mobiilikesäkoulussa 2010.

(Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Avomobiilien blogissa.)

Mobiililaite vapauttaa!

Mobiilius vapauttaa meidät työpöydän ja -tuolin orjuudesta. Mobiilin avulla on mahdollisuus suoristaa selkä, nostaa perä penkistä ja kääntää katse kiinnostavaan! Näin väitti projektipäällikkö Outi Vahtila Mobiilikesäkoulun avajaispuheessaan.

Paitsi lähdetään liikkeelle, mobiilikesäkoulussa otetaan selvää, onko virtuaalinen läsnäolo mahdollista. Kesäkoulussa kehitetään, testataan, kokeillaan ja hankitaan palautetta. Idea ei siis ole se, että ’asiantuntijat’ luennoivat ’osallistujille’ vaan se, että tehdään yhdessä ja opitaan toisilta. Kesäkoulu on myös suunniteltu ja toteutettu virtuaalisesti: vasta nyt tapasivat järjestäjät toisensa kasvokkain ensimmäistä kertaa.

Etualalla Outi Vahtila ottaa kuvaa Lotta Lingosta, joka ottaa kuvaa Outi Vahtilasta – liikkeellä.

(Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Avomobiilien blogissa.)

Mobiilista mobiilisti

Olen saanut olla mukana mobiilikesäkoulun järjestelyissä. Mobiilikesäkoulu on kaksipäiväinen tapahtuma, jossa ollaan liikkeellä ja luonnon helmassa – ja samaan aikaan tutustutaan erilaisiin mobiilisovelluksiin itse tutkien ja tehden.

Meidän pisteemme otsikko on mobiilikonferenssit ja -tiedotus. Tutustumme tunnin aikana kolmeen eri sovellukseen käyttäen ainakin läppäriä, iPhonea ja älypuhelinta ja tuotamme samalla tekstiä ja kuvaa osallistujista, maisemista ja tunnelmista. Kehitystä voi seurata Twitterissä ja Twitpicissä. Twitterin risuaita tilaisuudelle on #mobiilikesakoulu. Tapahtumalla on tämä julkinen blogi, varsinaisen pedagogisen blogin lisäksi.

Tilaisuutta on suunniteltu, valmisteltu ja järjestelty jo pitkään. Taustajoukoissa on ihmisiä ainakin akselilta Oulu-Hyvinkää – ja kertaakaan emme ole tavanneet koko porukalla nokikkain. Tänään pidimme ensimmäisen yhteisen kokoontumisen pääkallopaikalla Mustialassa, ja tähänkin tilaisuuteen osallistui kaksi henkeä mobiilisti (toinen jopa liikkuvasta autosta käsin). Yhteisen briiffauksen lisäksi eri toimipisteet kuivaharjoittelivat oman osuutensa juuri siinä, missä huomennakin ollaan. Me testasimme verkon kantavuutta asuntolan kuistilta pyykkitelineelle ja lehmuksen juurelle saakka: tänään kaikki toimi hyvin. (Peukut pystyyn.)

On hienoa saada olla mukana tällaisessa tapahtumassa, jossa sisältö ja toteutus ovat yhtä. Emme vain puhu mobiilista vaan elämme sitä: harjoittelemme, tutkimme ja opimme yhdessä. Raamit ovat olemassa, mutta toteutuksen tekevät ihmiset.

Tätäkään tekstiä ei muuten ole tehty kirjoituspöytä- vaan puutarhapöytätyönä. Kuva otettu kännykällä – tästä kappaleesta taitaa paikkatieto puuttua!

(Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Avomobiilien blogissa.)