Arkistot vuoden mukaan: 2011

Ajanhallinta on priorisointia

By Kategoriassa kehitys, kirjoittaminen Jätä kommentti

Olin jokin aika sitten ajanhallinnan pikakurssilla (!). Kuluva vuosi on ollut minulle erityisen haastava muissa kuin työkuvioissa: aika ei ole pitkään aikaan tuntunut riittävän kaiken tarvittavan hoitamiseen riittävän hyvin. Tai edes hoitamiseen.

Valmentajamme muistutti, että ajankäyttö on aina priorisointia ja ajanhallinta itsensä johtamista. Minä johdankin itseni nyt pois tämän blogin kirjoittamisesta.

Kirjoitan edelleen, mutta muualla ja muista kuin viestinnän aiheista: Olemme muutaman muun hämeenlinnalaisaktivistin kanssa perustaneet Joulunaikaan-blogin. Joulun jälkeenkin elän keltaisessa talossani, ja toivon voivani dokumentoida hyvin etenevää remonttia. Hengitystä en aio sitä odottaessani pidätellä.

Kiitos ja kuulemiin.

Paras mainosmies on kuollut mainosmies

By Kategoriassa kirjoittaminen, sisällöntuotanto Avainsanat , Jätä kommentti

Ei asia ihan aivan niin ole, mutta kiva kun avasit tämän postauksen kuitenkin. Olen kirjoittanut tämän Riku Vassisen(*) oppien mukaan.

  1. Mainosmies osaa markkinoinnin.
    Se saa ihmisen tilaamaan kirjansa. Se saa ihmisen kirjoittamaan siitä. Se saa ihmisen tuntemaan itsensä tästä syystä etuoikeutetuksi, vaikka onkin vaan juhlamokkatavis.
    Myyntimies olisi varmaan saanut ihmisen vielä maksamaan tästä.
  2. Mainosmies on yli-ihminen.
    Puikkotukkaista humanistia tallhallin tehomyyjät ovat aina pelottaneet.  Ne ovat aina töissä, harrastavat triathlonia, puhuvat kymmentä kieltä, pukeutuvat muotivaatteisiin, niillä on pyykkilautavatsat ja ne ovat vielä mm. mielettömän mukaviakin.
    Ettei vaan Vassinenkin olisi?
  3. Mainosmiehellä on terävä kynä.
    Silti Moccalattehipsterissä on kirjoitusvirheet ainakin sivuilla 8, 75, 135, 163 ja 245.
  4. Mainosmies puhuu asiaa.
    Mistään en kyllä mieltäni  pahoittanut. Olen ihan samaa mieltä yhteiskunnallisista ilmiöistä, työelämän todellisuudesta, markkinoinnin merkityksestä tai sosiaalisen median seurauksista.
    Mutta koska meillä tiedottajilla on terävien sijaan vain sujuvat kynät, me emme kärjistä, arvostele, julista, ärsytä emmekä pahemmin ota kantaa.
  5. Mainosmies on parempi kuin ei miestä ollenkaan.
    Kiitos, Riku Vassinen, sänkyseurasta viimeisen kuukauden ajan. Annostelin toistasataa postaustasi pieniin palasiin ja useimpina iltoina nautin niistä ennen nukahtamista.
    Urheilu- ja musiikkiluvut tosin olivat vähän suorittamista, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

(*) Riku Vassinen: Moccalattehipsteri. Talentum 2011.

Joulukalenteri aukeaa jo marraskuussa

By Kategoriassa verkkopalvelut Jätä kommentti

Tikkurilan joulukalenterin kasiluukusta kurkkaa käpy. Kuva Tikkurila.

Tikkurila on avannut joulukauden julkistamalla joulukalenterinsa jo marraskuussa. Luukkujen takaa paljastuu tuunausta, tekemistä ja askartelua – maalilla tietysti.

Firman ’sähkömies’ eli digitaalisen markkinoinnin kehityspäällikkö Pekka Karhu kertoo: – Joulukalenteri on meillä jo perinne. Viime vuonna saimme asiakkailta kuitenkin palautetta, että hyvät vinkit tulivat liian lähellä joulua! Huomioarvon kannaltakin marraskuu on parempi aika: kilpailua kalenterimarkkinoilla on paljon vähemmän kuin ensi kuussa.

Marraskuu on erinomainen aika julkistaa joulukalenteri! Tiksin kalenterin perimmäinen tarkoitus on tietysti maalin myynnin edistäminen, mutta toimii se myös virikkeenä ja virkityksenä kansalle, joka pimeydessä vaeltaa. Itse päätin tänään aamuseitsemältä  päivän luukun innoittamana kerätä pihan puhtaaksi kävyistä, maalata ne kultamaalilla ja ripustaa takaisin kuuseen jouluvalojen kanssa.

Toteutushan tietysti on toinen asia. Ja huomenna tulee taas uusi idea.

Tarvitaan pulpettia ja pilveä

By Kategoriassa sosiaalinen media, verkkopalvelut Avainsanat Jätä kommentti

Digital Competence and Learning -seminaarin ensimmäinen päivä on takana. Tänään käsiteltiin varsin kattavasti teemaa ”pulpetista pilveen”: puhuttiin mm. fyysisistä tiloista, oppimisympäristöistä, innovatiivisuudesta, pilvipalveluista ja ihmisten kohtaamisesta.

Dicolen Teemu Arina totesi tehokkaimman työ- ja oppimisympäristön olevan ihmisen ’laajennus’: tarpeiden mukainen ja jatkuvasti muuttuva toiminnan osa, ei suinkaan IT-osaston vakioitu ja stabiili tuote. Googlen Ari Lampela oli samoilla linjoilla ja uskoi (henkilökohtaisten ja räätälöitävien) mobiililaitteiden parantavan niin työn tuottavuutta kuin opiskelun tehokkuutta. Microsoftin Marianna Nieminen haastoi antamaan ihmiselle vapautta: herättämään halun vastuun kantamiseen ja yhdessä tekemiseen. Myös Yliopistokiinteistöjen Olli Niemi tunnusti oppivansa parhaiten yhdessä, ja varsinkin hyvässä ja toimivassa fyysisessä tilassa.

Puheenvuoroissa siis vaadittiin laatikosta ulos astumista ja laatikon ulkopuolella ajattelemista.

Laatikkoon on sitten hyvä vetäytyä pureskelemaan kohtaamisissa saatuja uusia virikkeitä, erilaisia näkökulmia, tuoreita teesejä tai vastustavia antiteesejä. Laatikossa on rauhallista muodostaa synteesejä.

Kännykälle käyttöä kriisitilanteessa

By Kategoriassa mobiili, työkalut Jätä kommentti

Kaupungin vesijohtoverkossa oli tukos, ja viemärivettä alkoi tulla saunani lattiakaivosta sisälle taloon. Akuutti tilanne on nyt rauhoittunut, joten ehdin hieman analysoida tilanteen viestintää. Lyhyesti: onneksi on kännykkä.

  1. Heti ongelman havaittuani soitin kaverin karhupumppu- ja viemärikemiaostoksille.
  2. Turhaan pumpattuani tajusin ongelman suuremmaksi ja otin yhteyttä vesilaitoksen päivystykseen.
  3. Otin kuvan pesuhuoneen tilanteesta.
  4. Soitin myös taloni entiselle omistajalle varmistaakseni talokaivojen paikan ja kysyäkseni mahdollisista aiemmista putkiongelmista.
  5. Entinen omistaja puolestaan soitti putkimiestutulleen ja raportoi pikadiagnoosin takaisin minulle.
  6. Laitoin puhelimen keittiöön lataukseen ja palasin alakertaan kuivaamaan lattiaa.
  7. Mummu soitti kuulumisia, ekaluokkalainen vastasi ja kertoi alakerran tilanteesta omin sanoin.
  8. Soitin takaisin ja kerroin, mikä tilanne oikeasti oli.
  9. Soitin uudestaan vesilaitokselle ja sain uusia ohjeita.
  10. Ystäväni soitti ja tiedusteli, haluaisimmeko perheeseen jackrusselinterrierin. Ei, emme halunneet.
  11. Kännykässä oli taas riittävästi virtaa taskuun tyrkättäväksi.
  12. Viemäriveden tulo ei ollut laantunut vaan päinvastoin kiihtynyt: soitin lokapalveluun, joka kehotti soittamaan vesilaitokseen, jotta lasku menisi oikeaan osoitteeseen.
  13. Soitin vesilaitoksen päivystäjälle kolmannen kerran, ja nyt totesimme tilanteen vaativan kaivon tyhjennystä.
  14. Otin kuvan matoilla patoamastani, lainehtivasta pesuhuoneesta.
  15. Seuraavat kolme tuntia olivat puhelinrauhaa.
    Sen sijaan mm. etsimme vesilaitoksen ja lokapalvelun päivystäjän kanssa kaupungin viemärien sijaintia – kannet löytyivät lopulta asfaltin alta metallinpaljastimen ja rautakangen avulla.
  16. Yhden jälkeen yöllä pääsin nukkumaan. Laitoin puhelimeen herätyksen, mutta aamulla vesilaitos ehti soittaa ennen ylösnousua.
  17. Heti perään soitti puhdistuspalvelu.
  18. Kohta tontille tuli porukkaa paikalle ja viestintä tapahtui kasvokkain. Kännykän kameralla ikuistin tilanteita – joskin luulen muistavani tämän päivän elämäni loppuun saakka ilmankin.

Tavoite pyhittää keinot kirjoittamisessakin

By Kategoriassa kirjoittaminen Avainsanat , Jätä kommentti

Koululainen opettelee lukemaan ja kirjoittamaan. Eilen illalla lattialta löytyi yksi sormiharjoitus:

Anteeksi aasinsilta, mutta näin kansallisena epäonnistumisen päivänä voisi vähän analysoida.

  • Lapsella on halu oppia.
  • Kirjoitettu sana on todellinen yritys.
  • Tavoite on kirjoittaa ja harjoittelemalla pääsee eteenpäin.
  • Lopputulos on ymmärrettävä, vaikka yksi virhekin sanaan mahtuu.
  • Tämä on enemmän onnistuminen kuin epäonnistuminen.

P.S. Mistähän se oli tollaisenkin sanan oppinut?

Taskulounas on hengen ja ruumiin ravintoa

By Kategoriassa sosiaalinen media, työkalut Avainsanat , , 2 kommenttia

Taskulounas on twitteriä ja tarkoittaa suomeksi nettituttujen tapaamista reaalimaailmassa eli lounaspöydässä. Hämeenlinnan ensimmäisestä taskulounaasta sovittiin pari viikkoa sitten näin:

@katleena @MinLii Sure! How about Mon 10/3? @HPulkkinen @Eija_Makinen@kirsijii @LottaLinko #Hämeenlinna #Taskulounas

 Kun toimeen tartutaan

Kutsun lähetti  Minna Takala eli @Minlii:

– Olen muuttanut Hämeenlinnaan jokin aika sitten, ja Twitteristä olen hakenut paikallisia twiittaajia Hämeenlinna-hashtagillä. Nyt oli kiva nähdä nettituttavia kasvokkain ja tutustua ihmisiin paremmin kuin 140 merkkiä kerrallaan.

Taskulounaan idea on juuri verkostoituminen, tapaaminen face-to-face (eikä esim. facebook-to-facebook) ja tuttavuuden syventäminen. Lounaalla myös syödään ja puhutaan muustakin kuin työhön liittyvistä asioista. Me ehdimme käsitellä syksyn sienisaaliin sivuten sienioppaan mobiiliversiota; visioimme pyöräliikkeen pinnankiristysiltaa bisnesideana; kehittelimme analogiaa ravintolatoiminnan ja sosiaalisen median välille –  ja sovimme tapaavamme seuraavankin kerran. Kuka muu tulee mukaan?

Tyyppi osaa kohta aakkoset

By Kategoriassa oikeinkirjoitus, työkalut 1 kommentti
tyyppiaakkoset by LottaLinko
tyyppiaakkoset, a photo by LottaLinko on Flickr.

Ekaluokkalainen opettelee lukemaan ja kirjoittamaan.

Vanhana kaunokirjoittajana ensin kauhistelin uusia tyyppikirjaimia ja olin sitä mieltä, että kirjoittaminen on noilla turhan hidasta.

Sitten ajattelin uudestaan: tuollaisiahan kirjaimet nykyään ovat kaikkialla lasten ympäristössä.

Ajattelin toisenkin kerran uudestaan: kuinka paljon ihminen nykyään tuottaa tekstiä kynällä paperille kirjoittamalla? Vanha tapa hakkaa käsin kirjoittamisen nopeudessa uuden, mutta se ei nykymaailmassa ole vallitseva kommunikoinnin muoto.

Sähkölehti lämmittää

By Kategoriassa media, verkkopalvelut Avainsanat Jätä kommentti

Terveiset lämpimästä keittiöstä aamun lehden ja kahvikupin äärestä.

Olen lopettanut paperilehden tilauksen jo jokunen vuosi sitten. Syynä ei tuolloin ollut sähköisen näköislehden paremmuus vaan postin laatikkoryhmittely:

  • ensin siirrettiin laatikko oven pielestä kauemmaksi
  • ja sitten lehden postiluukkuun tuomisesta olisi pitänyt alkaa maksaa ylimääräistä.
Viikonloppuisin jaksan, ehdin ja viitsin trombia loodalle, mutta arkiaamuisin – turha luulo. Melkein odotan marraskuuta, jolloin vaakasuora räntä lyö maahan eikä minun tarvitse lähteä lehteä hakemaan pyjama päällä puoli seitsemän.
Talosta tarvitsee lähteä vasta kahdeksalta, mutta puolitoista tuntia aamulla merkitsee jo eri maailmaa!
Kiitos inspiraatiosta, Anna Availa.