Palasin eilen töihin viiden viikon kesäloman päätteeksi. Henkilökohtaista lomaltapaluuangstia en kokenut lainkaan ja suoriuduin valmisteluistakin hyvin: heräsin ajoissa ja ehdin pestä tukan; löysin työpuhelimen työkassin sisätaskusta ja työpaikan avaimen omalta paikaltaan naulakosta; muistin pukea päälle jotain muuta kuin hikiset sortsit ja bikinin yläosan; työpaikalle poljettuani muistin ovikoodin. Oli kivaa tulla töihin, kun huoneen ikkunat oli pesty ja lattia oli vahattu ja kaikki johdotkin nostettu lattialta yhtenä siistinä sykkyränä näytön taakse.

Sormeni muistivat salasanan ja läppäri lähti käyntiin niin kuin ennen lomaa. Mutta verkkoon en päässyt eli mistään tekemisestä ei tullut mitään. Salapoliisityön ja helpdesk-puhelun jälkeen etsin verkkokaapelin toisen pään johtosykkyrän sisästä ja laitoin sen takaisin seinään juuri siihen yhteen oikeaan reikään niistä kahdeksasta (kolmas kerta toden sanoi). Siitä lähti niin kuin ei olisi koskaan lomalla ollutkaan.

Tänään muistin ottaa töihin mukaan myös oman kännykän, kotiavaimen ja rahapussin lomakassin sisätaskusta. Enää 48 viikkoa kesälomaan!