Paperilla ei ole sama kuin paikan päällä

Mobiilikesäkoulun luokkahuonekeidas oli keitaista mobiilein: jo ennen osallistujien saapumista keidas oli kerran pystytetty puistoon ja toisen kerran siirretty lähemmäksi kuuluvampaa verkkoa ja kasattu uudelleen. Oli se karavaani, kun pelle kantoi penkkiä, puumanainen toi näytelmävaatekasseja, keijukainen kuljetti nallekarhun kanssa pöytää, Lapin noidalla oli kainalossaan kaksi kassia rekvisiittaa ja kuningas kävelytti kolmijalan päällä keikkuvaa kameraa! Uusi keidaspaikka saatiin kuitenkin kasattua jo kahta minuuttia ennen kuin ohjelma alkoi.

Meillä oli hyvä suunnitelma ryhmien liikkumisesta ja liikuttamisesta. Mutta sovellettiin tilanteen mukaan:

Isoin muutos oli se, että emme päässeet käyttämään tekstituotantoon O365:tä, vaikka siihen olimme varautuneet. Lennosta napatuilla laitteilla ei vain yksinkertaisesti päässyt kirjautumaan ennalta valmisteltuun pilvipalveluun niin, että olisimme voineet järkevästi tuottaa sisältöä. Käytimme siis yhteisölliseen kirjoittamiseen OneNoten sijaan Google Drivea emmekä valinnaisesti kumpaakin, niin kuin olimme etukäteen suunnitelleet.

Taulukko tekstituotannon toimisto-olosuhteissa testatuista laite/sovellus/palveluyhdistelmistä.

Ensimmäisen ryhmän jälkeen huomasimme myös, että etukäteen ajatellulle tiedonhaulle kirjaston johdolla ei ollut aikaa. Päätimme siis jättää sen osuuden pois ja käyttää ajan suoraan sisällöntuotantoon.

Kirjaston sisäänheitto satujen maailmaan.

Ensimmäisen päivän ensimmäinen ryhmä liikkui suunnilleen suunnitelman mukaisesti, mutta huomasimme toiminnan kaipaavaan joustoa jokaisen uuden  ryhmän kohdalla. Joku porukka jakautui kahtia kolmen sijaan, jotkut pingottivat puolentoista tunnin ohjelman tunnissa, jotkut keskittyivät kuviin ja nipistivät sen ajan jostain muusta.

Kyselimme ryhmiltä palautetta rastin jälkeen. Toiveena oli, että pikajuoksun lisäksi tarjolle tulisi myös erillistä ohjeistusta omaan tekemiseen ajan kanssa.

Video-ohjeet: video iPadilta YouTubeen, ruutukoodin teko qrafter-ohjelmalla, ruutukoodin tallentaminen Dropboxiin iPadin kameran rullasta.
Postaus mobiilikirjan teosta.

Kaikki mobiilikesäkoulun materiaali löytyy mobiilipolulta.

Mobiilikesäkoulun luokkahuonekeidas: yhteisöllistä tarinankerrontaa

Perinteinen Mobiilikesäkoulu pidettiin viime viikolla. Toimin luokkahuonekeitaan feikkisheikkinä haaremihousuineni, turbaaneineni – ja palaneine olkapäineni.

Meillä on keitaan teemoina tarinallisuus ja yhteisöllisyys. Halusimme näyttää ihmisille niitä mahdollisuuksia, mitä mobiilit tarinan kertomiseen, yhteiseen kirjoittamiseen, kuvien tuottamiseen, videoiden tekemiseen ja koosteen julkaisemiseen tarjoavat. Ryhmien tehtävänä oli tuottaa puolessatoista tunnissa satu, jossa oli tekstiä, kuvaa ja videota. Pienryhmillä oli keitaan eri toimintapisteillä yhteisiä ja omia tehtäviä sekä tiukka aikataulutus pisteestä toiseen siirtymiseen.

  • Työvälineinä käytettiin Samsungin NotePro-täppäreitä, joista muodostettiin toimiva digiluokka yhdessä opettajan hallintakoneen sekä kosketuskehyksellisen ison näytön kanssa.
  • Pienryhmät suunnittelivat yhdessä satunsa rungon tekstinä Google Driveen. Satujen maailmasta oli tarjolla oli kirjaston laatima tietopaketti.
  • Satujen tarinapätkät kirjoitettiin samaiseen Driveen, mistä ne ladattiin koontia varten Dropboxiin.
  • Kuvatuotanto tehtiin Instagramiin. Pinterestissä käytiin hakemassa inspiraatiota.
  • Videoinnissa oli iPadin apuna kolmijalka ja erillinen mikki. Videot kuvattiin Blux Moviella ja julkaistiin YouTubeen, josta niistä tehtiin Qrafterilla ruutukoodi e-kirjaa varten.
  • Kirja koostettiin Bookemon-palvelussa teksteistä ja kuvista. Videon paikalla oli ruutukoodi ja bit.ly-lyhytosoite. (’Mobiilikutri ja kolme opettajaa’ oli ensimmäisen ryhmän tuotos.)

Kahden päivän aikana meillä kävi kuusi ryhmää. Tekemisen tahti oli tiivis, mutta jokainen tiimi sai aikaan omannäköisensä sadun – jotka tosin koostettiin e-kirjoiksi vasta myöhemmin: aika ei tässä sallinut sekä suunnittelua, tuotantoa että julkaisua lopullisessa formaatissa. Normaalimmassa tilanteessahan vastaavaan projektiin varataan paljon enemmän aikaa kuin puolitoista tuntia!

Mobiilikesäkoulu rakentuu paperille ja haaremihousuille

Perinteinen mobiilikesäkoulu järjestetään tämän viikon keskiviikkona ja torstaina. Olen jälleen järjestelyissä mukana, nyt jo viidettä kertaa. Tänä vuonna toimin yhden keitaan vastaavana – meillä ovat teemoina tarinallisuus ja yhteisöllisyys: tuotamme porukalla satuja. Rallin nuotit ovat tässä:

SavedPicture-2014519151223.jpg

Suunnitelma siis on, että ryhmät kirjoittavat, kuvaavat ja videoivat perinteisen sadun kaavaan joko uutta, vanhaa tai uusvanhaa tuotantoa, ja paloista koostetaan e-kirjat. Kuvassa on kaavio ryhmien liikkumisesta eri toimintapisteiden välillä.

Muutenkin olen valmistautunut tapahtumaan:

  • keitaan sheikkinä ostin UFFin yhden euron päivästä haaremihousut (oikeasti äitiyshousut kokoa 48)
  • satuinspiraattorina hankin Lidlin poistopöydästä prinsessakruunun ja vaaleanpunaisen viitan (oikeasti vappurekvisiittaa lasten koossa)
  • kellokallena ja pillipiiparina kaivoin vintiltä taikurinhatun kilisevine kulkusineen (oikeasti muinainen Venetsian-tuliainen).

Harmi, että oman lapsen pupupuku on ommeltu 130-senttiselle. Siitä ei nyt näissä naamiaisissa ole hyötyä!

 

 

#Mobiilieskari siirretään aulabaarista kellarin kokoustilaan

Terveiset ITK-tapahtumasta. Olemme paikalla sekä saamassa että antamassa: kuuntelemme muiden epistolaa ja jaamme omaa ilosanomaamme #mobiilieskari-lipun alla.

Olimme suunnitelleet, että pidämme Mobiilikesäkoulun maistiaisia eli mobiilieskareita eli täsmäiskuja valituista aiheista: Whatsapp, Instagram, Pinterest, Simplemind, Youtube/Blogger, Meshmoon… Olimme visioineet hienot hetket inspiroivissa ympäristöissä samalla tavalla kuin mitä Mustialassa tehdään: talvipuutarhaa, terassia, hotellihuonetta, aulabaaria… Olimme kuvittelleet saavamme ihmisten jakamattoman huomion ja innostuksen palon: jokunen Mindmap-uskovainen, uusia Instagram-käyttäjiä, tehokas Whatsapp-porukka….

Todellisuudessa saimme kilpailla ihmisten huomiosta. Ja kilpailimme ruokaa ja juomaa vastaan. Hävisimme.

Siinä vaiheessa, kun seisoin Aulangon aulassa A3-kokoista mobiilieskari-banneriani heilutellen, kiemurtelevaa ruokajonoa väistellen, korkokenkäisen kahvilippukaunottaren kanssa kilpalaulaen ja aulabaarissa lasin ääressä seurustelevia ihmisiä sivusilmällä seuraten, totesin, että suunnitelmaa piti muuttaa. Emme onnistuisi pitämään mobiilieskarin tietoiskuja aulabaarissa, vaan meidän pitäisi siirtyä opastuksinemme alakertaan mobiilikesäkoulun kämppään. (Työnteko aulabaarissa olisikin ollut liikaa: vielä emme ole siinä vaiheessa uutta työkulttuuria.)

Huomenna perjantaina siis mobiilieskarin tietoiskut A6-toripaikalla. Ruumiin ravinto siis tarjoillaan sisääntulokerroksessa ja henkinen kasvu paria kerrosta alempana. Tervetuloa!

Twitterin ABCD asiantuntijalle

A) Seuraa ja opi:
Kun joka tapauksessa seuraat omaa ammattialaasi ja sen guruja, voit tehdä sitä myös Twitterissä. Etsi oman alasi asiantuntijoita (@ eli käyttäjäprofiili) Twitterissä ja tutustu myös heidän seuraamiinsa henkilöihin tai tekemiinsä listoihin. Jo muutama twiittaus kertoo, onko henkilö seuraamisen arvoinen. Saat rakennettua pinnan, jota pitkin pääset hyppelemään eteenpäin uusiin kiinnostaviin aiheisiin ja ihmisiin.

B) Jaa ja kuratoi: 
Helppo tapa päästä twiittivirtaan mukaan on jakaa toisten tuottamaa sisältöä. Hyvä ihminen ei kuitenkaan jaa (RT eli retweet) kaikkea kritiikittömästi vaan suodattaa, kerää ja kokoaa (eli kuratoi) tarjonnasta oikeat helmet ja jakelee ne eteenpäin omille piireilleen. Oma lisäys sisältöön asemoi asiantuntijana ja tuo uutta kulmaa asiaan.

C) Kommentoi ja keskustele:
Omille kavereille jakaminen ja puhuminen on hyvä alku, mutta verkoston rakentaminen edellyttää avoimuutta ja tuntemattomiin tutustumista. Twitterkulttuuriin kuuluvat kommentointi ja keskustelu, joilla alkuperäiseen aiheeseen tuodaan uusia näkökulmia tai hiotaan pois pahimpia särmiä. Rajallinen merkkimäärä pakottaa tiivistämään ja miettimään, mikä ei tietotulvassa ole ollenkaan huono asia.

D) Tuota ja markkinoi:
Twitterissä ei kukaan ole minkään asian ainoa jälleenmyyjä eikä Twitterissä ole yksinoikeuksia sisältöihin. Tuota itse mahtimateriaalia säännöllisesti ja riittävästi, niin olet ensimmäisenä asian äärellä ja saat puhua gurun äänellä. Jos et ole vielä gurun asemassa, muista myös markkinoida eli hyödynnä verkostoasi viestinviejänäsi.

Olen mukana DCL-konferenssin oheisohjelmassa 7.-8.11.2013 opastamassa Twitterin käyttöön. Nähdäänkö? (Seuraa ainakin #dcl2013-twiittejä.)

Kiitos tämän postauksen inspiraatiosta menee Olanderill’ eli @olanderil.

Ohjaus on olennainen osa koulutusta

”Ohjauksen on oltava yksilöllistä ja konkreettista, jotta siitä olisi jotain hyötyä.” ”Ohjauksen tulisi olla rakenteellinen osa näyttötutkintojärjestelmää.” ”Ohjauksen ja koulutuksen substanssin tulee olla kokonaisuus, jolla varmistetaan opintojen eteneminen.”

Ohjauksen teema ja toteutus nousivat keskusteluun ammatillisen koulutuksen tutkimuksen päivillä yhdessä teemasessiossa.

Sessiossa Alvarin johtaja Veikko Ollilla kertoi näyttötutkintojärjestelmän kehittämistarpeista ja esitteli joitain käytännön malleja, joilla järjestelmää voisi uusia. Vuosittain näyttöihin valmistavaan koulutukseen osallistuu 150 000, näytön antaa 70 000 ja todistuksen saa 30 000 ihmistä. Hallitusohjelmassa on tavoitteena uusia rahoitusjärjestelmää niin, että se ei suosi tarpeettoman koulutuksen järjestämistä, mitoittaa taustaresurssit oikein sekä kehittää arvioijien koulutusta. Ollila puhui mm. osaamisen arvioinnin ja ohjauksen merkityksestä kannustavan ja kannattavan mallin osina.

OAMKin projektikoordinaattori Laura Paaso ja Otuksen tutkija Elina Lavikainen esittelivät nuorisotakuun toteuttamista ammatillisissa oppilaitoksissa ja hankkeeseen liittyvää haastattelututkimusta. Heidän mukaansa nuoret kaipaavat henkilökohtaista ohjausta ja konkreettisia työkaluja omiin tarpeisiinsa, eivät etäistä viranomaisbyrokratiaa.

Ammattikorkeakouluissa kohdataan ohjauksen merkitys yhtä lailla kuin aikuisten tai nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Oman työnantajani strategia on juuri uusittu, ja siinä painotetaan välittävää ohjauskulttuuria ja henkilökohtaisten urapolkujen rakentamista.

Lavikaisen tutkimuksessa nuoret kokivat tärkeänä, että heidät kohdataan täysivaltaisina ja tasavertaisina yhteisön jäseninä. Vedän suoran linjan mihin tahansa työhön: olennaista on lähteä todellisesta tarpeesta ja oikeasta ihmisestä ja rakentaa toimintansa sen ympärille. Kokonaisen organisaation haasteena onkin rakentaa palveleva, mielekäs ja kustannustehokas järjestelmä, joka on lisäksi kestävä, ehyt ja tunnustettu. Siinä sarkaa!

Tapahtumasuunnittelun kymmenen käskyä

Henkilöstökoulutuksemme opetti minulle käytännössä kymmenen asiaa tapahtuman järjestämisestä:

  1. Määrittele tavoite: mitä halutaan saada aikaan ja miten onnistuminen mitataan?
  2. Mieti keinot: miten tavoite saavutetaan?
  3. Tutki tilanne: mitä, missä ja milloin tapahtuu?
  4. Tee suunnitelma.
  5. Tee varasuunnitelma.
  6. Toimi tilanteessa joustavasti mutta johdonmukaisesti.
  7. Tehkää yhdessä: luota ihmisiin, anna tapahtua, heittäydy mukaan.
  8. Kerää kokemukset ja muista mittarit.
  9. Arvioi onnistuminen ja ota opiksi seuraavaa kertaa varten.
  10. Toista, mutta tee paremmin.

Ihan ensimmäisenä kohtana listassa on tietysti se, että jokainen ammattilainen tekee sen, mitä osaa.

Symphony opettaa

Toissaviikon koulutustilaisuutemme Silja Symphonylla oli hyödyllinen monessa mielessä. Osallistujat oppivat käytännössä uusia asioita verkkokokouksesta videointiin, ja me tapahtuman järjestäjät saimme myös uutta kokemusta tilaisuuksien organisoinnista:

Olimme suunnitelleet demoavamme Lync-verkkokokousta eri toimipaikkojen kanssa, mutta käytännössä emme saaneet riittävän ripeää yhteyttä videokuvan järkeväksi lähettämiseksi. Olimme testanneet toimivuuden etukäteen ja testasimme sen myös koulutustilaisuuden aamuna – ja kaikki toimi – mutta H-hetken koettaessa tapahtui demoefekti eikä yhteys laivalta maihin käynnistynyt. Onneksi olimme varautuneet tähän ja käynnistimme etukäteen tehdyn tallenteen: asiasisältö tuli esitettyä, vaikka etäosallistumisen hyöty jäikin todentamatta.

Olimme myös suunnitelleet parinkymmenen ihmisen olevan toisiinsa yhteydessä kännyköillään Lync-verkkokokouksen kautta. Tämä onnistui eli saimme ihmiset kutsuttua perustamaamme kokoukseen ja käyttämään chattia. Kokouksessa emme käynnistäneet ääntä emmekä videota, koska se olisi vienyt aivan liikaa kaistaa eikä olisi toiminut Lync 2010 -versiossa. Osa ihmisistä käytti laivan wlania, osa oli kokouksessa oman 3G:nsä kautta.

Ryhmät kuvasivat lyhyitä videoita YouTube HD -sovelluksella, jolla ne on myös mahdollista ladata YouTubeen. Suurimmalla osalla lataus onnistui ongelmitta (3G tai wlan), mutta joillain sovellus jumitti videot puhelimeen niin, että niitä ei saatu koneesta ulos millään (ei edes piuhalla). Tähänkin ongelmaan tosin keksittiin humanistiratkaisu eli kuvasimme puhelimen ruutua toisella puhelimella ja latasimme sitten tämän videokuvan toimivan puhelimen sovelluksesta YouTubeen. Videon laatu kärsi huomattavasti, mutta sisältö saatiin jakoon!

Opetus: tekniikka pettää, mutta ihmiset eivät.

Simulaatio muuttaa suunnitelmia

Kävimme perjantaina tutustumassa henkilöstökoulutuksemme tapahtumapaikkaan, jotta saatoimme varmistaa suunnitelmamme toimivuuden käytännössä.

Ja eihän se olisi toiminut niin kuin olimme paperilla ajatelleet.

Ajatuksemme oli, että salista käynnistetään Lync-verkkokokous kaikkiin toimipaikkoihimme ja demotaan Outlook-kalenteria näytönjakoa hyödyntäen. Paikan wlan vain on niin hidas, että kuvassa tapahtuvat viiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiveet ovat huomattavia! Edestakaisen pallottelun sijaan meidän täytyy siis suunnitella verkkaisempi eteneminen ja näytön hitaita tapahtumia täydentävä kerronta.

Langattoman verkon nopeus (eli hitaus) ja kapasiteetti (eli sen puute) pakottavat meidät myös käyttämään ryhmätöissä puhelinten 3G:tä suunnitellun wlanin lisäksi tai sen sijaan. Käytännössähän tämä ei ole ongelma, sillä mobiilityöskentelyn oletuksena ja edellytyksenä on toimiva datapaketti. Jaamme porukoita niin, että toiset käyttävät wlania Lync-tekstiyhteyksiin ja toiset lataavat videon YouTubeen puhelinliittymästään.

Jos lataavat.

Evankelistoja etsimässä

Henkilöstökoulutuksemme lähestyy. Ensi viikolla opettelemme ryhmittäin mobiilia yhteydenpitoa ja sisällöntuotantoa mobiilikesäkoulun konseptia seuraten.

Olen värvännyt organisaatiosta ryhmänjohtajia porukoiden ohjaajiksi ja opastajiksi. Nyt on koossa noin neljäkymmentä vapaaehtoista, jotka toimivat pareittain puolentoista tunnin session ajan: Toisen ryhmyrin tehtävänä on pitää ryhmä kiinni Lync-istunnossa, raportoida liikkeistä ja tekemisistä sekä olla tarvittaessa yhteydessä muihin ryhmiin neuvoa kysyäkseen tai apua antaakseen. Toisen harteilla on videon kuvaaminen ja jakaminen. Ryhmänjohtajien rooli ei tietenkään ole itse tehdä kaikkea vaan neuvoa, kannustaa ja varmistaa, että ryhmä saa yhteisvastuullisesti tuloksia aikaiseksi.

Tehtävä on otettu tosi kivasti vastaan. Ihmiset ovat suostuneet matkanjohtajiksi ilman isoja maanitteluja, ja aktiivisimmat ovat värvänneet mukaan muitakin. Toki on niitäkin, jotka mieluummin vain osallistuvat takarivissä, mutta tarvittava etujoukko on nyt käytännössä kasassa.

Vaikuttaa myös siltä, että jo miltei jokaisella on tehtävään tarvittava työkännykkä viritettynä toimintakuntoon. Osalla on vielä ongelmia joidenkin sovellusten kanssa – on mystistä, miten periaatteessa samat laitteet ja sovellukset eivät toimi käytännössä samalla tavalla! Maanantaina pidämmekin puhelinpajan eli koetamme saada kaikki kännykät valmiiksi loppuviikon koulutusta varten. Puhelinpaja pidetään sekä fyysisesti että virtuaalisesti: halukkaat voivat tulla tiettyyn neuvotteluhuoneeseen, jossa on päällä verkkokokous kuvan ja äänen kanssa. Osallistuminen kännykän kautta on siis mahdollista, mutta samanaikainen kokoustaminen ja sovellusten säätäminen ei taida onnistua!