Organisaation perinteinen hierarkiakolmio seisoo tukevasti kannallaan: työtä tekevien asiantuntijoiden joukko on suurin ja johto edustaa terävintä kärkeä. Välissä ovat esimiehet.

Mitä jos organisaation hierarkiakolmio nostetaan kärjelleen niin, että suurin joukko on näkyvin kerros? Tätä kysyi Sovelton Pasi Lehtiniemi aamun seminaarissa – ja vastasi itse:

Asiantuntijan osaamispotentiaali saadaan käyttöön niin, että

• annetaan itsenäisyyttä
• tarjotaan mahdollisuus olla hyvä
• kannustetaan ideointiin ja tiedon jalostamiseen
• tuetaan toisilta oppimiseen
• teetetään ja tehdään tarkoituksellista työtä.

Näin parannetaan tilannekuvaa ja ihmisten vuorovaikutusta, ja niiden avulla ihmiset tekevät töitä.

Työkalut ja toimintatavat ovat jokaisella jo käytössä yksityiselämässään, mutta sosiaalisen median hyötykäyttö organisaation sisällä ei ole itsestäänselvyys.

Petteri Sjöholm kertoi organisaatioiden sisäisestä somevastustuksesta Yammerista puhuessaan. Hänen mukaansa sen käyttöönottoa vastustaa eniten keskijohto, sillä se pelkää tiedon ja osamisen vapaan jakamisen heikentävän omaa asemaansa ja merkitystä yhteisössä. Perinteisestihän viestintä johtajien ja suorittajien välillä on kulkenut keskijohdon suodattimen kautta niin ylös- kuin alaspäin.

Aamiaisseminaarissa puhuttiinkin yhteisöviestinnän avoimuuden puolesta. ”Kaikki kaikille” ei tietenkään ole sellaisenaan ratkaisu, vaan organisaatioissa tarvitaan uudenlaisen toimintakulttuurin lisäksi uudenlaisia työvälineitä ja -tapoja sekä niiden suunniteltua johtamista.

Asia kiinnostaa, koska omalla työpaikallani on alkanut viestintä- ja toimintakulttuurin muutos: me pyrimme uudenlaiseen tapaan tehdä töitä. Yhteisöllisyys ja ajasta ja paikasta riippumattomuus ovat meidänkin tavoitteitamme.

Onko organisaatiota, joka näihin en nykypäivänä pyri?