Ei tule niin nälkä, kun välillä syö

image

Heli Kuusipalo tarjoili meille lounaan päälle täyden kattauksen ravinto-oppia. Hän muistutti ihmisen fysiologian perustuvan glukoosin ja insuliinin toimintaan ja piirsi hyvän aineenvaihdunnan aaltoliikkeen. Riittävä määrä hiilihydraatteja (ja muita ravintoaineita niiden kyljessä) riittävän usein (kolmen neljän tunnin välein) on nykyinen suomalainen käsitys oikeasta ruokavaliosta ja ateriarytmistä. Aineenvaihduntaan vaikutetaan tietysti myös liikunnalla (kuntoutuksessa kun ollaan).

Keskustelimme karppauksesta. Ravitsemusterapeutti ei sitä elintavaksi kenellekään suositellut – äärimuodossaan siitä voi peräti olla kuolintavaksi! Karppaajankin on siis syytä syödä kahvipullat tai sortua muulla tavoin, jotta lihakset eivät kokonaan kuivuisi ja veri paakkuntuisi (suom. huom.)

Pintalihakset eivät selkää pelasta

image

Kuntoutuksessa tarjotaan liikunnan lisäksi teoreettista tietoa. Tänään kuulimme meille monille tuttujen selkävaivojen lääketieteelliset syyt kaaviokuvineen kaikkineen.

Selkärangan rakenne vaikutti valkokankaalla varsin yksinkertaiselta. Selän toiminnallisiin häiriöihin voi kuitenkin olla useita syitä, ja vikoja voi tulla mihin tahansa selässä. Yksi yleinen ongelmakohta on välilevy.

Luennoitsijamme Janne Soininen oli sitä mieltä, että pintalihaksilla ei selkää pelasteta. Kun ongelmat ovat rangan viereisissä syvissä pikkulihaksissa, myös niiden vähittäinen harjoittaminen tuo avun kipuihin. Punttisalin sijaan nykyään suositellaankin aineenvaihdunnan varmistamista ja liikkuvuuden lisäämistä lempein keinoin, esim. kävellen.

Jokainen voi vaikuttaa selkäänsä ainakin kahdella tavalla: 1) Aerobisesta kunnostaan ja lihastensa riittävästä verenkierrosta huolehtimalla. 2) Syviä lihaksiaan hiljaa herättelemällä: tuolista noustessa otetaan ensimmäiset askeleet samassa kulmassa kuin mitä jakkara seisoo.

Kunto puntarissa

image

Tänään teimme aamujumpan jälkeen ukk-kävelytestin. Siinä kävellään kaksi kilometriä niin kovaa kuin jaloista lähtee. Maalissa mitataan paitsi aika myös pulssi, ja näiden perusteella kävelijän kunto suhteutetaan verrokkiryhmään. Me teimme tämän testin vuosi sitten aslakin aloitusjaksolla, joten voin vertailla tulostani verrokkien, muiden keski-ikäisten naisten, suorituksiin ja omaan saavutukseeni viime kesänä.

Urheilussa käytetään yleisesti jäniksiä vauhtia siivittämään. Kyllähän tässäkin koetti päästä koko ajan edelläkävijän selkää lähemmäksi, mutta samaan aikaan askeliani siivitti perässä kulkeva ryhmämme viimeinen kävelijä. Sitä paikkaa en minä halunnut!

Kävelytestin jälkeen käytiin kisapunnituksessa ja sitten siirryttiin venyttelemään peilisaliin.

Lihasten jälkeen venytettiin vatsalaukku, ja seuraavaksi lukujärjestyksessä on rentoutus. Onnistunee.

Tyyny on hyvin

image

Aslak-kuntoutuksen päätösjakson ensimmäinen päivä on edennyt tyynyn saakka. Takana on sauvakävelyä sadeviitan helmat hulmuten, tasapainoilua ilmatyynyn päällä polvet tutisten ja vesijumppaa lötköpötkön päällä pysytellen. Päivän viimeinen urheilusuoritus on hirsien vetely.

***

Edellisen Aslak-jakson aikana pidin täydellistä somebaattia – tällä kerralla koetan, miltä tuntuu jakaa tekemistään mobiililaitteella.

Verkkoenkeleitä ja datapyöveleitä

Tutustuin tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin Innoparkin luovassa tulevaisuustilassa. Sessiomme teemana oli työnteko tulevaisuuden verkossa.

Yksi setti tulevaisuuden keskeisiä työtaitoja Institute for the Future -organisaation mukaan on

  • merkityksellistäminen
  • sosiaalinen älykkyys
  • luova, uudistava ja sopeutuva ajattelu
  • kulttuurienvälisyys
  • laskennallinen ajattelu ja tietojenkäsittelykyvyt
  • uusmedialukutaito
  • alojenvälisyys
  • design-ajattelu
  • infoähkyn hallinta
  • virtuaalisen yhteistyön taidot.

Harjoittelimme näiden työtaitojen yhdistämistä heikkoihin signaaleihin sekä yhdistelmien viemistä kolmeen netin ilmiöön, web 2.0:aan, web 3.0:aan ja pilvipalveluihin.

Käytännössä:

Otimme isosta pakasta yhden tunnistetun heikon signaalin (esim. verkko-osaamisen mentorointikonseptin) ja yhdistimme siihen mielestämme tärkeän työtaidon (esim. infoähkyn hallinnan). Sitten sijoitimme tämän yhdistelmän teemanamme oleviin netin ilmiöihin ja mietimme, mitä yhdistelmä voisi käytännössä tarkoittaa tulevaisuudessa. Visioimme mm., millaisia palveluita tai ammatteja tulevaisuudessa signaalin vahvistuminen voisi tuoda mukanaan. Somegurujen lisäksi tunnistimme ainakin verkkoenkelit ja datapyövelit!

Uuteen menetelmään tutustuminen materiaalilla, jota ei ole olemassa (siis tulevaisuudella) oli haastavaa ja mielenkiintoista. Työpajaa veti professori Sirkka Heinonen, joka painotti ennakointiosaamisen merkitystä nykypäivän työelämässä: tulevaisuus ei vain tule, vaan se tehdään.

Teille ei myydä täytekakkua

Koetin tänä aamuna ostaa työpaikalle kakkua matkallani konttoriin. Pysähdyin yhteen konditoriamyymälään klo 8.15 ja kävelin avoimesta ovesta sisään. Tiskissä oli kakkuja ja tiskin takana kaksi myyjää järjestelemässä paikkoja.

–  Huomenta, ottaisin yhden kakun.

– Emme voi vielä myydä.

– Ette siis voi myydä minulle kakkua tuosta vitriinistä?

– Emme.

Siis siitä huolimatta, että liikkeessä oli ostaja, tuote ja myyjät, minulle ei myyty kakkua. Myyjät eivät  myöskään tuntuneet olevan tästä lainkaan pahoillaan eivätkä halunneet pehmentää tilannetta millään selityksellä. Mieleen tulivat esim. ”Kassakoneen sähkölukko ei vielä ole toiminnassa” tai ”Kakkuanniskelulaki kieltää myynnin ennen puoli yhdeksää aamulla.” En ruvennut tivaamaan myyjän selältä syytä.

Ajoin siis seuraavaan konditoriaan ja ostin kakun sieltä. Kiitos, Laurell, kyllä maistui.

Asiakaspalvelua: Aina

Olen hämeenlinnalaisen Ainacomin asiakas. Vaihdoin taannoin puhelinliittymäni tänne eettisistä syistä eli paikallista elinkeinoelämää tukeakseni. En ole katunut kertaakaan.

Kun jotain asioitavaa tulee, voin soittaa palvelunumeroon, josta vastataan aina alle minuutissa. Jos haluan selvittää jotain kasvotusten, menen keskustan myymälään, jossa ei koskaan ole pitkiä jonoja. Ja olemassa on verkkopalvelukin, josta saa asetuksia nokialaisiin.

Verkkopalvelusta ei kuitenkaan saanut asetuksia HTC-puhelimeen. En viime viikolla saanut uudesta luuristani kotikonstein enkä puhelinpalvelun ohjein multimediaviestejä lähtemään. Liikkeessä Aku pyöritteli luuriani hetken aikaa ja piip piip – uusi viesti saapunut.

Otin sitten sen datapaketinkin takautuvasti käyttöön, kun Aku sitä suositteli yllätyslaskujen välttämiseksi.

Tiettyhän me hyvästä palvelusta maksammekin: meillä on puhelinliittymäni lisäksi Ainan kaapeli ja ohjelmakortti ja laaja laajakaista. Mutta niille rahoille saadaan myös vastiketta: palvelun lisäksi tuote ja prosessi ovat minun tarpeisiini nähden kunnossa.

(Ja kyllähän perinteet velvoittavat: isoäiti oli lähes koko ikänsä Hämeen Puhelimessa töissä.)

Valmistaudun mobiilikesäkouluun

Tämä blogi jää hetkeksi aikaa vähän vähemmälle huomiolle: keskityn toukokuun lopun mobiilikesäkouluun. Sisältöä tulee aiheeseen liittyen Avomobiilien blogiin. Luvassa mm. huonoja mobiilivideoita eli esimerkkejä epäonnistuneista kuvaussessioista:

Mobiilivideo ei tarkoita sitä, että kävellessä kuvataan.