Aihearkisto: kehitys

Työpaikalla osaaminen esiin somen toimintatavoilla

By Kategoriassa kehitys, organisaatioviestintä, sosiaalinen media, työelämä, työkalut Avainsanat , , , Jätä kommentti

Organisaation perinteinen hierarkiakolmio seisoo tukevasti kannallaan: työtä tekevien asiantuntijoiden joukko on suurin ja johto edustaa terävintä kärkeä. Välissä ovat esimiehet.

Mitä jos organisaation hierarkiakolmio nostetaan kärjelleen niin, että suurin joukko on näkyvin kerros? Tätä kysyi Sovelton Pasi Lehtiniemi aamun seminaarissa – ja vastasi itse:

Asiantuntijan osaamispotentiaali saadaan käyttöön niin, että

  • annetaan itsenäisyyttä
  • tarjotaan mahdollisuus olla hyvä
  • kannustetaan ideointiin ja tiedon jalostamiseen
  • tuetaan toisilta oppimiseen
  • teetetään ja tehdään tarkoituksellista työtä.

Näin parannetaan tilannekuvaa ja ihmisten vuorovaikutusta, ja niiden avulla ihmiset tekevät töitä.

Työkalut ja toimintatavat ovat jokaisella jo käytössä yksityiselämässään, mutta sosiaalisen median hyötykäyttö organisaation sisällä ei ole itsestäänselvyys.

Petteri Sjöholm kertoi organisaatioiden sisäisestä somevastustuksesta Yammerista puhuessaan. Hänen mukaansa sen käyttöönottoa vastustaa eniten keskijohto, sillä se pelkää tiedon ja osamisen vapaan jakamisen heikentävän omaa asemaansa ja merkitystä yhteisössä. Perinteisestihän viestintä johtajien ja suorittajien välillä on kulkenut keskijohdon suodattimen kautta niin ylös- kuin alaspäin.

Aamiaisseminaarissa puhuttiinkin yhteisöviestinnän avoimuuden puolesta. ”Kaikki kaikille” ei tietenkään ole sellaisenaan ratkaisu, vaan organisaatioissa tarvitaan uudenlaisen toimintakulttuurin lisäksi uudenlaisia työvälineitä ja -tapoja sekä niiden suunniteltua johtamista.

Asia kiinnostaa, koska omalla työpaikallani on alkanut viestintä- ja toimintakulttuurin muutos: me pyrimme uudenlaiseen tapaan tehdä töitä. Yhteisöllisyys ja ajasta ja paikasta riippumattomuus ovat meidänkin tavoitteitamme.

Onko organisaatiota, joka näihin en nykypäivänä pyri?

Terveiset retrosta

By Kategoriassa kehitys, verkkopalvelut Avainsanat , , , 3 kommenttia

Olemme toteuttaneet verkkopalvelu-uudistustamme kevytketterästi. Pyrimme julkaisemaan riittävän isoja ja tarpeeksi pieniä kokonaisuuksia eli releaseja, joiden eteen tehdään työtä pyrähdys eli sprintti kerrallaan. Käytännössä suunnittelemme noin kuukauden työt etukäteen ja valvomme niiden valmistumista pari kertaa viikossa yhteisissä pikapalavereissa (vartti käytävällä nojailupöydän ääressä). Jokaisen sprintin jälkeen kokoonnumme katsomaan sekä taaksepäin ja eteenpäin: pidämme retrospektiivin eli käymme läpi tuloksia suhteessa tavoitteisiin.

Retrot alkavat sillä, että näytämme, mitä konkreettista olemme saaneet aikaiseksi ja joko taputtelemme toisiamme selkään tai ruoskimme itseämme ankarasti. Sitten alamme itsearvioinnin: etsimme syitä onnistumisiin tai epäonnistumisiin ja käymme keskustellen keissejä läpi. Koko ajan pohdimme, mitä koko sprintistä tai yksittäisistä tapauksista opimme, mihin tekemämme ratkaisut ovat perustuneet ja miten ne vaikuttavat toimintaamme.

Analyyttisen keskustelun jälkeen on fiilistelyn vuoro. Listaamme sprintin hyvin menneet asiat ja hampaiden kiristelyä aiheuttaneet ongelmat. Mietimme, voimmeko muuttaa omaa toimintaamme vastaisten haasteiden välttämiseksi. Joskus päätämme muuttaa omaa toimintaamme, joskus emme – mutta ratkaisut ovat aina pohdittuja ja perusteltavissa.

Retron loppuosa käytetään seuraavan sprintin suunnitteluun. Meillä on tietysti taustanamme koko projektin projektisuunnitelma tavoitteineen ja vaiheineen, mutta keskitymme tietoisesti aina lähitulevaisuuden tekemiseen, jotta tehtäväkokonaisuuksista ei tule liian suuria, jotta voimme taas kuukauden päästä ihailla jotain konkreettista aikaansaannosta.

HAMK.fi responsiivisten amk-sivujen pienessä porukassa

By Kategoriassa kehitys, mobiili, sisällöntuotanto, työkalut, verkkopalvelut Avainsanat 4 kommenttia

​HAMKin uusien sivujen ensimmäinen osio julkaistiin 4.2.2014. Tein asiasta tiedotteen, jossa mainitsin meidän verkkopalvelumme kuuluvan ensimmäisten responsiivisten amk-sivustojen joukkoon.

Kävin ennen tiedotteen tekemistä kaikkien amkien sivut läpi. Responsiivisesti toimivat 5.2.2014 (lista aakkosjärjestyksessä)

Vielä viime syksynä responsiivisia sivustoja oli vain pari: kollega tutki asiaa opiskeluaan varten, ja juuri kukaan ei ollut siirtynyt uuteen tekniikkaan. Nyt kun muutama kuukausi on kulunut, porukassa on amkeista jo reilu neljännes.

Vieritys on jees

Sivustojen toteutuksen muutos kertoo laitteistokannan nopeasta kehityksestä ja organisaatioiden halusta olla mukana uusissa käyttötavoissa. Enää ei yritetä saada kaikkea mahtumaan yhdelle ruudulle vaan rakennetaan käyttäjän näytön koolle pinoutuvaa, koon mukaan mukautuvaa sisältöä. Vieritystä ei enää pelätä – kunhan vaan näytöllä on hahmotettava kokonaisuus.

Muuttuvat käyttötavat aiheuttavat haasteita paitsi tekniikalle myös sisällölle. Ja ennen kaikkea sisällölle: silmäiltävyys nousee suureen arvoon, kun tilaa on entistä vähemmän. Tässä meillä on vielä työtä.

AMK-lehden kävijätilastoissa mielenkiintoisimpia ovat kuopat ja kukkulat

By Kategoriassa kehitys, mittaaminen, työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , Jätä kommentti

Olen mukana tekemässä ammattikorkeakoulujen yhteistä verkkolehteä, AMK-lehteä. Verkkojulkaisu kertoo amkien tutkimustoiminnasta ja kehityshankkeista, ja se on suunnattu niin ammattikorkeakoulujen käyttöön kuin tiedotuskanavaksi yrityksille ja yhteistyökumppaneille.

Seuraamme sivuston kävijämääriä säännöllisesti ja tarkkailemme myös omaa toimintaamme, jotta voimme arvioida tavoitteiden saavuttamista. Katselemme siis absoluuttisia lukuja ja raportoimme niistä, mutta minusta mielenkiintoisempaa on pysähtyä piikkien eteen ja rotkojen ääreen: Mitä tässä on tapahtunut? Johtuuko tämä meistä? Olemmeko tyytyväisiä toimintaamme vai pitääkö prosessia muuttaa? Haemme palautetta myös muilta.

Käytämme sivuston kävijämäärien laskurina Google Analyticsiä. Katselin juuri viime kalenterivuoden lukuja, ja totesin taas kerran, kuinka mainio työkalu Analytics on. Normaalisti en paljon perusraporttia pidemmälle kulje: katselen etusivun normiraportin käynnit, kävijät ja sivujen katselut, käyntien kestot ja pituudet ja tietysti välittömän poistumisprosentin. Yhdellä silmäyksellä näkee käppyröistä muutokset niin hyvään kuin pahaan, ja punaisen luvun kohdalla voi pysähtyä arvioimaan tilanteen vakavuutta.

Halutessaan voi tietysti kaivautua syvemmällekin. Analytics antaa dataa monenlaiseen käyttöön, mutta me seuraamme valittuja mittareita, jotka on on määritelty tavoitteidemme mukaan. Tämä riittää toistaiseksi.

Tutkimuspäiviltä kehitysehdotuksia AMK-lehteen

By Kategoriassa kehitys, organisaatioviestintä, verkkopalvelut Avainsanat , , , , , , 1 kommentti

Meillä HAMKissa pidetään tänään ja huomenna ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen tutkimuksen päiviä. Olin yhdessä sessiossa puhumassa ammattikorkeakoulujen yhteisestä verkkojulkaisusta, AMK-lehdestä. AMK-lehti kertoo ammattikorkeakoulujen tekemästä tutkimus- ja kehitystyöstä ja sen tavoitteena on tiedottaa toiminnasta ulkoisille sidosryhmillemme ja edistää verkostoitumista niin amkien sisällä kuin niiden välillä.

Esitykseni aihe ja tutkimuskysymyksemme oli, voiko kävijädataa käyttää verkostoitumisen mittaamiseen ja arvioimiseen. Vastauksena oli ”eipä juuri”.

Itselleni esityksen arvo olikin kahdessa muussa seikassa, parantamisessa ja puffaamisessa:

  1. Pääsin avaamaan asiaa uusille ihmisille, joilta sai toisenlaista näkökulmaa. Niihin liittyvät kehitysehdotukset toivat uusia ajatuksia toimintamme tehostamiseen.
  2. Osallistujat tulivat tietoisiksi yhdestä yhteisestä viestinnän välineestä. Keskustelinkin monen ihmisen kanssa siitä, miten amkien oma toiminta ja yhteinen tekeminen saataisiin hyödyttämään toisiaan.

Käytännössä tämä päivä tuotti konkreettisia tuloksia: Olimme kollegan kanssa listanneet yhden dian verran kehitysehdotuksia ensi vuodelle, ja session osallistujilta tuli toinen kalvollinen kymmenessä minuutissa. Huoneellinen uusia silmiä ja viisaita päitä vei puolessa tunnissa loppuun sen, mitä itse oli kollegan kanssa pohtinut jo useaan otteeseen.

Suuret kiitokset kommenteista ja keskustelusta osallistujille yhdessä ja erikseen. Joukossa viisaus tiivistyy! Ja huomenna jatketaan.

Tapahtumasuunnittelun kymmenen käskyä

By Kategoriassa kehitys, koulutus Avainsanat , , Jätä kommentti

Henkilöstökoulutuksemme opetti minulle käytännössä kymmenen asiaa tapahtuman järjestämisestä:

  1. Määrittele tavoite: mitä halutaan saada aikaan ja miten onnistuminen mitataan?
  2. Mieti keinot: miten tavoite saavutetaan?
  3. Tutki tilanne: mitä, missä ja milloin tapahtuu?
  4. Tee suunnitelma.
  5. Tee varasuunnitelma.
  6. Toimi tilanteessa joustavasti mutta johdonmukaisesti.
  7. Tehkää yhdessä: luota ihmisiin, anna tapahtua, heittäydy mukaan.
  8. Kerää kokemukset ja muista mittarit.
  9. Arvioi onnistuminen ja ota opiksi seuraavaa kertaa varten.
  10. Toista, mutta tee paremmin.

Ihan ensimmäisenä kohtana listassa on tietysti se, että jokainen ammattilainen tekee sen, mitä osaa.

Mobiilikesäkoulussa näkee eteenpäin

By Kategoriassa kehitys, koulutus, mobiili, työkalut Avainsanat Jätä kommentti

Mobiilikesäkoulu järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Olen ollut mukana joka kevät, ja huomenna matkaan taas Mustialaan.

Eilen juttelin kesäkoulun ’äidin’ eli Vahtilan Outin kanssa, ja Outi heittäytyi melkein nostalgiseksi vanhoja muistellessaan. – Eihän meillä silloin aloittaessamme ollut kuin visioita ja riskejä, mutta lähdettiin viemään asiaa eteenpäin isolla innolla ja kovalla uskolla. Tekninen kehitys on neljän vuoden aikana ollut todella huimaa: silloinhan uusimmatkin laitteet olivat aivan toisenlaisia kuin nykypäivän peruspuhelimet, eikä langaton verkko tai jatkuva internet-yhteys ollut todellisuutta samalla tavalla kuin nyt.

Näin on: muistan ensimmäisessä kesäkoulussa käyttäneeni taskulaskinmallista älytöntä älypuhelinta, asentaneeni sovelluksia sekä määritelleeni asetusten asetuksia ja keksineeni kiertoteitä jo kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Tuolloin taisin tehdä myös ohjeen, miten Twitteriä käytetään tekstiviesteillä, ennen kuin sain liittymääni rajattoman datapaketin.

Vaikka tekniikka on kehittynyt valtavasti ja arkiset toimintatavat muuttuneet merkittävästi, mobiilikesäkoulussa on joka vuosi ollut sama perusvire: lähdetään yrittämään ennakkoluulottomasti ja ’onnistuu kyllä’ -asenteella. Eri toteutusmalleja on harjoiteltu myös mobiilikesäkoulun eri vuosikursseilla eli samalla sapluunalla ei ole menty jokaista kertaa. Kivaa mobiilikesäkoulussa on nimenomaan se, että osallistujat tekevät toteutuksen: porukasta riippuu, millaiseksi leiripaikka muodostuu, millaista oppiminen on ja millaisia tuotoksia saadaan aikaan.

Viime viikolla kokoonnuttiin taas kerran tutun porukan kanssa kenraaliharjoitukseen, käveltiin leiripaikat läpi, simuloitiin tilanteita etukäteen ja jopa mainittiin sateen varalta Plan B. Nyt on hyvät eväät mobiilikesäkoululle 2013!

P.S. Joka vuonna on paistanut aurinko – toivottavasti sää suosii tänäkin vuonna.

Ajanhallinta on priorisointia

By Kategoriassa kehitys, kirjoittaminen Jätä kommentti

Olin jokin aika sitten ajanhallinnan pikakurssilla (!). Kuluva vuosi on ollut minulle erityisen haastava muissa kuin työkuvioissa: aika ei ole pitkään aikaan tuntunut riittävän kaiken tarvittavan hoitamiseen riittävän hyvin. Tai edes hoitamiseen.

Valmentajamme muistutti, että ajankäyttö on aina priorisointia ja ajanhallinta itsensä johtamista. Minä johdankin itseni nyt pois tämän blogin kirjoittamisesta.

Kirjoitan edelleen, mutta muualla ja muista kuin viestinnän aiheista: Olemme muutaman muun hämeenlinnalaisaktivistin kanssa perustaneet Joulunaikaan-blogin. Joulun jälkeenkin elän keltaisessa talossani, ja toivon voivani dokumentoida hyvin etenevää remonttia. Hengitystä en aio sitä odottaessani pidätellä.

Kiitos ja kuulemiin.

Kymmenkätisesti etänä

By Kategoriassa kehitys, mobiili, sisällöntuotanto, työkalut Avainsanat , 3 kommenttia

Työstimme eilen viiden ihmisen kanssa Mobiilikesäkoulun loppuraporttia. Avasimme Skypeen ryhmäkeskustelun ja annoimme tajunnan virrata.

Jotenkin näin meidän spontaani tapaamisemme meni:

Yksi oli juuri lähdössä laskemaan lampaita laitumelle, yksi istui terveyskeskuksen aulassa, yksi odotti kohtsillään kotiutuvaa ekaluokkalaista, yksi piti skypetyksen lomassa asiakaspalaverin – yksi oli oikeasti työpaikalla työhuoneessaan ja johti keskustelun kulkua. Kaikki me mietimme ja tuotimme tekstiä aiheesta ”Mitä mobiilius vaatii?”.

Mobiilia ja mobiiliutta kuvattiin kolmella adjektiivilla: ajankohtainen, tilannekohtainen, henkilökohtainen. Näkemyksemme oli, että mobiilius vapauttaa ajasta ja paikasta, mutta vaatii halukkuutta kehittää itseään ja työtään sekä aktiivisuutta muuttaa toimintatapojaan.

Liikettä ja päämäärää

Skype-istuntomme  oli esimerkki siitä, miten olimme fyysisesti erillämme mutta samanaikaisesti riittävästi läsnä tilanteessa. Mobiili mahdollisti meidän kohtaamisemme tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Työkaluun jäi dokumentaatio keskustelustamme, mitä saatoin hyödyntää lopullista tulemaa eli loppuraportin yhtä osuutta myöhemmin kirjoittaessani.

Kaikkeen toimintaan tällainen moniajo ei tietenkään sovellu, mutta monta kertaa riittävä läsnäolo on parempi kuin ei läsnäoloa.

**

Mobiilikesäkoulun raportti ilmestyy syksyn aikana.

Verkkoenkeleitä ja datapyöveleitä

By Kategoriassa kehitys, työkalut Avainsanat , , , Jätä kommentti

Tutustuin tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin Innoparkin luovassa tulevaisuustilassa. Sessiomme teemana oli työnteko tulevaisuuden verkossa.

Yksi setti tulevaisuuden keskeisiä työtaitoja Institute for the Future -organisaation mukaan on

  • merkityksellistäminen
  • sosiaalinen älykkyys
  • luova, uudistava ja sopeutuva ajattelu
  • kulttuurienvälisyys
  • laskennallinen ajattelu ja tietojenkäsittelykyvyt
  • uusmedialukutaito
  • alojenvälisyys
  • design-ajattelu
  • infoähkyn hallinta
  • virtuaalisen yhteistyön taidot.

Harjoittelimme näiden työtaitojen yhdistämistä heikkoihin signaaleihin sekä yhdistelmien viemistä kolmeen netin ilmiöön, web 2.0:aan, web 3.0:aan ja pilvipalveluihin.

Käytännössä:

Otimme isosta pakasta yhden tunnistetun heikon signaalin (esim. verkko-osaamisen mentorointikonseptin) ja yhdistimme siihen mielestämme tärkeän työtaidon (esim. infoähkyn hallinnan). Sitten sijoitimme tämän yhdistelmän teemanamme oleviin netin ilmiöihin ja mietimme, mitä yhdistelmä voisi käytännössä tarkoittaa tulevaisuudessa. Visioimme mm., millaisia palveluita tai ammatteja tulevaisuudessa signaalin vahvistuminen voisi tuoda mukanaan. Somegurujen lisäksi tunnistimme ainakin verkkoenkelit ja datapyövelit!

Uuteen menetelmään tutustuminen materiaalilla, jota ei ole olemassa (siis tulevaisuudella) oli haastavaa ja mielenkiintoista. Työpajaa veti professori Sirkka Heinonen, joka painotti ennakointiosaamisen merkitystä nykypäivän työelämässä: tulevaisuus ei vain tule, vaan se tehdään.