Yhteinen kirjoittaminen on vaikeaa ja helppoa

By Kategoriassa kirjoittaminen, pilvipalvelut, sisällöntuotanto Avainsanat , Jätä kommentti

Kirjoitan työssäni aika lailla. Kirjoitan enimmäkseen yksin, mutta myös yhdessä muiden kanssa – ja joka kerta puren hammasta asian vaikeuden vuoksi mutta myös itken ilosta, kun kaikki sujui niin nopeasti ja lopputulos on hyvä.

Viimeksi keskiviikkona meitä oli kolme ihmistä saman asian kimpussa ihan fyysisestikin samassa huoneessa. Ennen talkoisiin ryhtymistä pidettiin kahvikuppien äärellä suunnittelupalaveri: mitä ollaan tekemässä ja miten edetään, mitä pitää saada aikaan mihin kellonaikaan mennessä. Ja koska pidetään ruokatauko.

Dokumentti oli Drivessa, ja jokainen meistä avasi sen omalla laitteellaan (pöytäkone ja ergonäppis, läppäri ja tabletti). Luimme rungon, jota yksi oli jo valmistellut, tarkistimme kirjoitusohjeet huolella, kertasimme suunnitelman ja teimme työnjaon. Meillä kaikilla oli oma menetelmämme tekstin tuottamiseen:

  1. kokonaisuuden hahmottaminen omassa päässä, pääkohtien jäsennys paperilla, sitten nopea kirjoittaminen
  2. aiemmin tuotetun mieleen palauttaminen, lähteiden käyttäminen, jo kerran kirjoitetun kopioiminen ja muokkaaminen
  3. järjestelmällinen eteneminen ensimmäiseltä riviltä ensimmäisestä sanasta loppuun saakka.

(Tästä hyvä pikatyypitys Maria Lassila-Merisalolla.)

Meillä oli myös omat tapamme toimia ympäristön kanssa: Yksi nökötti pystypöydän ääressä täysin keskittyneenä omaan tekemiseensä. Toinen prosessoi työtä ja tulosta ääneen ajatellen ja muilta kommentteja kysellen. Kolmas nousi vähän väliä hakemaan vettä tai käymään muualla tai vastaamaan puhelimeen. Kaikki menetelmät toimivat – jopa samassa suljettussa huoneessa.

Mitkä on sun kokemuksesi yhteiskirjoittamisesta?

 

Some on kuin perjantaipullo

By Kategoriassa sosiaalinen media Avainsanat , , , Jätä kommentti

Somessa on erilaisia palveluita, areenoita, tilaisuuksia ja tilanteita – ihan niin kuin ravitsemuksenkin saralla.

Festarit ovat keskittyneet yhden asian ympärille. Paikka on avoin, väkeä on paljon, on äänekästä ja vilkasta, keskikalja virtaa mutta porukka itse ja viimeistään järkkärit pitävät homman kasassa ja pahimmat häiriköt poissa.

Baariin mennään ottamaan yhdet tai kahdet töiden jälkeen. Paikka on julkinen ja koolla on iso joukko ihmisiä. On tiiviitä pöytäseurueita mutta on myös liikettä kuppikuntien välillä. Työasioiden purkamisen ja kuulumisten vaihtamisen jälkeen mennään kotiin.

Ravintolaillallinen on astetta suljetumpi tilanne. Aperitiivilla päästään pienessä porukassa leppoisaan fiilikseen. Pääasia on pihvi, ja sitä täydentää viinilasillinen. Mahdollinen kahvi avec päättää luottamuksellisen keskustelun tai liikesopimuksen tai tutkimussuunnitelman.

Kun on vieraita kylässä, ei tarvitse pukeutua mitenkään erityisesti eikä varoa, että joku kuulee, mitä puhutaan. Etiketillä ei ole niin väliä, vaan pääasia on että tutut viihtyvät yhdessä. Kukaanhan ei tiedä, miten yksityiset ihmiset iltaansa omassa kodissaan istuvat!

Sitten on se aamuneljän nakkikioski, joka on perjantaipullon päätepiste. Jos pullossa vielä on rähinäviinaa, niin jossain vaiheessa peikko pääsee irti ja lähtee räyhäämään kylille ja haastamaan riitaa tuntemattomien vastaantulijoiden kanssa.

*

Kipinä tähän postaukseen tuli eilen. JAT järjesti tilaisuuden, jossa Lilly Korpiola puhui kriisiviestinnässä tiukan kaksituntisen paketin. Jossain vihapuheen tienoilla Korpiola mainitsi somen olevan pahimmillaan kuin perjantaipullo: korkki aukeaa sih ja estot häviävät suh. Kiitos luennosta ja kiitos taas etäosallistumisen mahdollisuudesta!

Valtakunnallinen järjestö palveli maakunnan väkeä

By Kategoriassa asiakaspalvelu, verkkopalvelut Avainsanat , 1 kommentti

Tämä voisi olla Uutissirkuksen otsikko, mutta ei ole.

Osallistuin juuri aamulla JATin eli Julkisen alan tiedottajien tilaisuuteen, jossa kerrottiin tuoreesta viestinnän ammattilaiset -tutkimuksesta. Merkittävää on se, että tilaisuuteen pääsi osallistumaan etänä – siitä vielä suuri julkinen kiitos.

Kuulun useampaankin järjestöön, ja suuri osa tapahtumista ja tilaisuuksista pidetään edelleen fyysisinä tapaamisina ja yleensä Helsingissä. Se on ymmärrettävää, sillä suurin osa jäsenistöstä sijaitsee pääkaupunkiseudulla – mutta me rajaseutujen asukkaat voimme tosi harvoin irtautua aamukahville tai tutustumiskäynnille tai pikakoulutukseen. Niinpä oli tosi kivaa, että tämäntyyppiseen tunnin sessioon järjestettiin etäyhteys, jotta pääsi suoraan tiedon lähteille vaikkakaan ei verkostoitumaan tai paikan päälle pullan ääreen.

Etäosallistuminen on nykyaikaa. Se on vastinetta jäsenmaksuille. Se on hyvää palvelua. Se on hyvä syy kuulua järjestöön. Se korvaa ja täydentää fyysistä tapaamista.

Kiitos vielä erikseen @eevapenttila kokouksen hostauksesta ja meidän etäosallistujien hyvästä huomioinnista!

Tietohallinto ei paljon twiittaa

By Kategoriassa viestintä Avainsanat , , , Jätä kommentti

Olin korkeakoulujen it-päivillä (#itpäivät, #itpaivat, #itpaivat2015, #itpäivät2015) ensimmäistä kertaa. Kerroin kollegani kanssa HAMKin kokemuksista intran rakentamisesta pilveen.

Ohjelma oli mielenkiintoinen jopa (tai varsinkin) näin humanistille. Esitysten haarukka ulottui digitalisaation tulevaisuudesta tietosuojan juridiikkaan ja opiskelijan BYODista MOOCien pedagogiikkaan.

Mua ihmetytti päivissä eniten se, kuinka vähän sieltä tuitattiin. Normaalisti – eli viestinnän tai markkinoinnin tilaisuuksissa – eetteri on täynnä. Eihän niihin tilaisuuksiin tarvitse edes mennä paikan päälle, kun osallistujat tekevät muistiinpanot ja ottavat kuvat ja jakavat kaiken toisten puolesta. Twitteristä löytyvät myös samanhenkiset ajattelijat ja kiinnostavat seurattavat. IT-päivien osallistujamäärään nähden julkisesti jaettiin todella mitätön määrä!

Yhtenä syynä varmasti on alan toimintakulttuuri. Kertokaapas luonnontieteilijät ja insinöörit, miten te hankitte oman alanne sisältöjä, vaihdatte ajatuksia, seuraatte kehitystä, kerrotte mielipiteitänne tai jaatte osaamistanne!

Parkman tekee pysäköinnistä helppoa

By Kategoriassa mobiili Avainsanat , Jätä kommentti

Tämä voi kuullostaa mainokselta, mutta ei ole sitä. Tämä on autenttinen käyttäjälausunto.

Ongelma: auto pitäisi pysäköidä, mutta

  • parkkiautomaatti ei ota korttia
  • ei ole kolikoita
  • automaatille on matkaa ja on huono ilma tai liian kiire juosta edestakaisin rahojen ja lappujen kanssa.

Ratkaisu: pysäköinnin voi maksaa puhelimessa olevalla sovelluksella. Asensin vähän aikaa sitten Parkman-sovelluksen, ja auton parkkeeraus on helppoa.

  • Puhelin on aina mukana.
  • GPS kertoo, missä ollaan, mitä pysäköinti maksaa ja kauanko paikassa saa olla.
  • Pysäköintimaksu aloitetaan ja lopetetaan painamalla yhtä nappia, aikaa kuluu viisi sekuntia.
  • Pysäköintiä voi tarvittaessa jatkaa ilman erillistä käyntiä autolla.

Pitäisi varmaan seuraavaksi opetella kunnolla se taskuperuutus. Olisko siihen mitään appia?

Kysy kohteelta

By Kategoriassa kehitys, verkkopalvelut Avainsanat , Jätä kommentti

Uudistimme juuri HAMK.fi-etusivua. Kehitys lähti omasta näkemyksestämme: sivusto on tehty pari vuotta sitten, joten julkisivun pieni pintaremontti oli paikallaan. Seuraamme jatkuvasti Kollegani – verkkotoimintojen kehittäjä – seuraa jatkuvasti ja tiiviisti, mitä maailmalla web-rintamalla tapahtuu, joten hänellä oli selkeä näkemys nykyisistä trendeistä.

Ehkä isoin valintamme uudella etusivulla tapahtui perinteisen ja hampurilaismenun välillä. Meistä, jotka tunnemme sivuston läpikotaisin ja käytämme sitä päivittäin, olisi ollut mukavaa jättää valikot veks ja laittaa yletunnisteeseen tarjolle vain #HAMK ja mobiililaitteista tuttu hampurilaismenu. Päätimme kuitenkin kysyä käyttäjiltä mielipidettä.

etusivukuva2Yammerin kautta saa pikapalautetta

Yammerin kysely oli tässä tosi näppärä tapa kerätä mielipiteitä. (Eihän tämä mitään A/B-testausta ollut, mutta osviittaa mieltymyksiin kuitenkin.) Teimme kaksi kuvaa: yhden aukiolevan valikon kanssa ja toisen, jossa navigointi oli piilossa. Julkaisimme nämä kuvat opiskelijoiden Yammer-ryhmässä kyselynä: Kumpi vaihtoehto oli opiskelijoiden mielestä parempi? Vastauksia tuli toistasataa, ja pidimme sitä riittävänä otoksena. Tulos oli selvä: yhdeksän kymmenestä opiskelijasta halusi edelleen nähdä navigoinnin suoraan etusivulla, joten se säilytettiin.

Julkaisimme uuden sivun eilen, ja palaute on ollut positiivista. Yksi ihminen tosin on laittanut viestin, että yläkulmassa pitäisi olla logo, joka vie etusivulle – me uskomme toistaiseksi autenttisen sisällön olevan painavampaa asiaa. Mitä mieltä sinä olet uudistuksesta?

HAMK.fi:lle tehty pieni kasvojenkohotus

By Kategoriassa sosiaalinen media, verkkopalvelut Avainsanat , 1 kommentti

HAMKin etusivua on päivitetty. Kyseessä ei ole iso operaatio vaan pikemminkin virkistävä kasvojenkohotus, joka saa sivuston näyttämään ikäistään nuoremmalta ja korostaa parhaita piirteitä.

Sivu on entistä visuaalisempi, sillä kuvasliderin kokoa on kasvatettu ja tekstin osuutta vähennetty. Etusivulla pyörii nyt myös video (joskaan ei mobiililaitteissa). Myös muita kuva- ja tekstielementtejä on hiottu jonkin verran.

Muutoksessa on näkyvissä mobile first -suuntauksemme. Sivusto on tietysti alunperinkin rakennettu responsiivikseksi, mutta nyt ajattelua aletaan ajaa pikku hiljaa sisällöntuotantoon. (Painotus tässä sanoilla pikku hiljaa, sillä meillä on vielä pitkä matka verkkosisältöön, joka toimii kauniisti niin mobiilisti kuin perinteisellä PC:llä – jostain on aloitettava, ja me aloitimme etusivun isoimmista elementeistä.)

Luovuimme logosta

WP_20150924_007Suurin sisällöllinen uudistus on someseinän käyttöönotto. Teimme niin radikaalin tempun, että poistimme staattisen tunnuksen (eli kuvamuotoisen logon) vasemmasta yläkulmasta ja korvasimme sen #HAMK-tunnisteella. Tämän takaa aukeaa valituista sosiaalisen median palveluista filtteroitu ja moderoitu meitä koskeva sisältö. Moderointi tarkoittaa lähinnä sellaisen sisällön poistamista, joka ei liity meihin millään tavalla (esim. japanilaista rokkipumppua). Someseinä-palvelu tuli meille kehitysideana omilta opiskelijoilta. Näin vielä julkisesti kiitos aktiivisuudesta!

Toteutus Sharepointilla

Meillä on alustana SharePoint 2013. On-premises -versio mahdollistaa juuri niin paljon räätälöintiä kuin mitä haluamme. Täytyy näin julkisesti kiittää myös kollegoita, joilla on kehitysnäkemystä ja ennen kaikkea toteutusosaamista!

AMK-lehti on työväline kansainvälisyyden edistämiseen

By Kategoriassa kehitys, seuranta Avainsanat , , Jätä kommentti

Korkeakoulutuksen kansainvälisyyttä toteutetaan monin eri tavoin. Keinoina ovat mm. opiskelija- ja henkilöstövaihto, koulutuksen vienti, tutkimus- ja kehitystoiminta ja kumppanuuksien kehittäminen.

AMK-lehti eli UAS Journal voi olla yksi väline työkalupakissa: se tarjoaa amkien yhteisen alustan kansainvälisestä toiminnasta kertomiseen ja yhteistyömahdollisuuksien avaamiseen. Julkaisun fokus ja pääkohderyhmät ovat toistaiseksi Suomessa ja suomeksi, mutta mahdollisuuksia kansainvälisyyden tukemiseen on nähty ja toimia sen edistämiseen on tehty. AMK-lehden etuna on se, että se on kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteinen julkaisu ja siten myös monialainen mutta teemoitettu verkkolehti.

AMK-lehti on ilmestynyt vuodesta 2011. Sen suunniteltuja, kansainvälistymistä tukevia toimia ovat vuosien varrella olleet:

  • lehden nimen ja domain-nimen valinta,
  • teemanumeroiden ja artikkelien aiheet,
  • tiivistelmistä tehdyt englanninkieliset käännökset,
  • muut kuin suomalaiset kirjoittajat sekä
  • kansainvälisille verkostoille kohdennettu markkinointi ja tiedotus.

Näiden lisäksi julkaisusta tehtiin erillinen kansainvälinen numero vuosi sitten (UAS Journal 3/2014). Kaikki artikkelit olivat englanninkielisiä, ja suurin osa aiheista käsitteli kansainvälisiä projekteja tai muunlaista yhteistyötä. Artikkeleita oli tavanomainen määrä, vajaat 20, mutta niissä oli eroja muihin numeroihin verrattuna: Tavallisesti AMK-lehdessä on kansainvälisestä toiminnasta kertovia artikkeleita keskimäärin 10 %, mutta kansainvälisessä numerossa niitä oli 63 %. Muita kuin suomalaisia kirjoittajia on yleensä 4 %, tässä numerossa 26 %. Sivuston kävijämäärät muista kuin suomalaisista IP-osoitteista nousi 9 %:sta 18 %:iin.

AMK-lehden seuraava kansainvälinen numero ilmestyy lokakuussa 2015. On mielenkiintoista verrata sen vastaanottoa edellisen numeron lukuihin.

Epätieteellisellekin kyselylle saa hyvän vasteen

By Kategoriassa mittaaminen, työkalut Avainsanat , , Jätä kommentti

Testasimme pari viikkoa takaperin kyselyiden tekemistä tabletilla. Meillä oli ollut jo jonkin aikaa hakusessa laite ja softa, jolla voisimme tehdä hymynaamoja monipuolisempia mutta taloustutkimusta yksinkertaisempia kyselyitä niin opiskelijoille, henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. Survey on Tablet oli tarjolla olevista vaihtoehdoista meille passelein.

Testasimme henkilöstön koulutustilaisuudessa kahta erilaista kyselyä: tabletilla täpättävää ja QR-koodilla käytettävää.

tablettikyselyTablettikyselyssä kartoitimme Yammerin tuntemusta. Meillä oli tapahtumapaikalla android-tabletti, johon olimme tehneet neljästä kysymyksestä koostuvan kyselyn. Ihmiset houkuteltiin (mm. sisäänheittäjien ja karamellien avulla) laitteen luokse vastaamaan ja osallistumaan palkinnon arvontaan. Homma oli helppo: kysymyksiin vastattiin kyllä tai ei ja lopuksi annettiin puhelinnumero palkinnon ilmoittamista varten. Yksi henkilö vastasi kyselyyn noin puolessa minuutissa, ja kaikkiaan saimme tuloksia kasaan reilut sata.

QR-koodin takana oleva kysely oli sisällöltään vielä yksinkertaisempi. Ihmisten piti lukea kännykällään ruutukoodi, joka vei suoraan mobiilikyselyyn (ja tämä oli kyselyn vaikein osuus) ja sitten valita kolmesta ikonista sopivin – hymynaama, viivanaama tai ruttunaama. Tähän kyselyyn vastasi reilut 130 henkeä, vaikka luvassa ei ollut palkintoa ja käytössä oli vain paperille painettu ruutukoodi ohjeineen.

Näin epätieteellisellä menettelyllä emme tietenkään voi tehdä tilastollisia johtopäätöksiä, mutta saamme ainakin signaaleja. Operaatiossa meillä olikin päätarkoituksena tuoda ihmisen huomio asiaan, josta kyselyä teimme. Bonuksena osa henkilökunnasta kiinnostui laitteesta ja softasta ja tunnisti heti käyttötarkoituksia palautekyselylle omassa toiminnassaan.

Pilottimme siis onnistui: Totesimme, että hankittu sovellus palveli tarkoitusta. Saimme huomiota kiinnitettyä asiaan, jota halusimme tuoda esille. Jatkon hyödyntämiseen tuli heti uusia ideoita.

Blogi: erilaisia sisältöjä samalla menetelmällä

By Kategoriassa blogit Avainsanat , , , 2 kommenttia

Juttelin tänään kirjoittamisesta* joidenkin nykyisten ja tulevien bloggaajien kanssa. Kerroin omasta blogistani ja siitä, miten postaukset syntyvät.

Blogissani on hyvinkin erityyppisiä sisältöjä aina yksittäisestä kuvasta luentoreferaatin ja käännöksen kautta pidempään kirjoitussarjaan. Yhteistä niille kaikille on aihepiiri – Viestintälottahan kirjoittaa viestinnästä ja viestii kirjoittamisesta – sekä tuotantotapa.

Lähes kaikki postaukseni syntyvät näiden viiden vaiheen kautta:

  1. Pääasian ja näkökulman valinta -> ydinsisältö.
  2. Jäsennyksen teko (usein miellekartaksi).
  3. Sisällön hahmottaminen ja materiaalin kerääminen.
  4. Kirjoittaminen.
  5. Julkaiseminen ja jakaminen.

Yleensä eniten aikaa vievät aiheen tunnistaminen ja näkökulman valinta sekä jäsennyksen teko. Itse kirjoittaminen on varsin mekaanista, kunhan taustatyö on tehty kunnolla. Julkaisemiseen ja jakamiseen on käytössä ajastusta ja automatiikkaa.

Kiitos kurssilaiset mukavasta tunnista! Huomaatte, että toimin niin kuin sanoinkin: Tässä postauksessa käytin valmista aineistoa enkä juurikaan tuottanut uutta sisältöä. Teksti ei ole kovin pitkä ja siinä on helposti silmäiltävä lista.

Mitä teille jäi tämänpäiväisestä mieleen? Kommentoikaapa harjoitustyönä tätä postausta!

*Päivän sessio oli osa HAMKin sosiaalisen median koulutussarjaa.