Muuttaminen kysyy pinnaa ja puhelinta

Talosta toiseen muuttaessaan pitää tehdä yksi jos toinenkin ilmoitus, mutta onneksi ne kaikki hoituvat koneitse tai puhelimitse.

Paras palveluista on muuttoilmoitus: sen voi tehdä verkossa pankkitunnuksilla ja täyttää kerralla koko perheen tiedot niin postiin kuin väestötietojärjestelmään. Nämä puolestaan välittävät uuden osoitteen kymmenille ja sadoille viranomaisille, yrityksille ja yhteisöille.

Itse tarvitsee kuitenkin huolehtia, että välttämättömät palvelut eivät katkea ja että oikeanlainen laskutus kulkee jatkossakin oikealle kuluttajalle. Minä olen asioinut kuukauden sisään mm. seuraavien tahojen kanssa:

  • vesilaitos
  • sähköyhtiö
  • kaapeli- ja laajakaistaoperaattori
  • sanomalehti
  • vakuutusyhtiö
  • jätehuolto.

Toisilla yrityksillä on omat asiointipalvelunsa verkossa, mutta niiden ongelmana ovat eri omat käyttäjätunnukset ja salasanat, jotka vielä mahdollisesti ovat riippuvaisia laskutusnumerosta, käyttöpaikka-id:stä tai muusta ihmiselle merkityksettömästä informaatiosta. Jotta firmojen verkkopalveluita käytettäisiin tehokkaasti ja turvallisesti, niissä pitäisi voida asioida pankkitunnuksilla.

Jokaisella yrityksellä on verkkosivut, mutta joskus kontaktipuhelinnumeron löytäminenkin on vaikeaa. Pahimmissa paikoissa puhelimeen ei vastata, ja jos vaihde vastaa, se ei osaa sanoa, voiko asiaansa hoitaa sähköisesti esim. palautekaavakkeella tai meilillä. Ynseää asiakaspalvelua saa onneksi vain yksittäisissä yrityksissä: pääosa palveluntarjoajista on ymmärtänyt asiakkaan voivan tehdä valintoja. Joillakin on myynti niin hyvin osa prosessia, että kuluttaja ostaa aikomaansa enemmän, ja hymy huulilla.

En listaa yrityksiä, joiden asiakas olen, mutta Paskapalvelu.comiin voisi joistain muutonaikaisista kokemuksistaan raportoida.

Teille ei myydä täytekakkua

Koetin tänä aamuna ostaa työpaikalle kakkua matkallani konttoriin. Pysähdyin yhteen konditoriamyymälään klo 8.15 ja kävelin avoimesta ovesta sisään. Tiskissä oli kakkuja ja tiskin takana kaksi myyjää järjestelemässä paikkoja.

–  Huomenta, ottaisin yhden kakun.

– Emme voi vielä myydä.

– Ette siis voi myydä minulle kakkua tuosta vitriinistä?

– Emme.

Siis siitä huolimatta, että liikkeessä oli ostaja, tuote ja myyjät, minulle ei myyty kakkua. Myyjät eivät  myöskään tuntuneet olevan tästä lainkaan pahoillaan eivätkä halunneet pehmentää tilannetta millään selityksellä. Mieleen tulivat esim. ”Kassakoneen sähkölukko ei vielä ole toiminnassa” tai ”Kakkuanniskelulaki kieltää myynnin ennen puoli yhdeksää aamulla.” En ruvennut tivaamaan myyjän selältä syytä.

Ajoin siis seuraavaan konditoriaan ja ostin kakun sieltä. Kiitos, Laurell, kyllä maistui.

Asiakaspalvelua: Aina

Olen hämeenlinnalaisen Ainacomin asiakas. Vaihdoin taannoin puhelinliittymäni tänne eettisistä syistä eli paikallista elinkeinoelämää tukeakseni. En ole katunut kertaakaan.

Kun jotain asioitavaa tulee, voin soittaa palvelunumeroon, josta vastataan aina alle minuutissa. Jos haluan selvittää jotain kasvotusten, menen keskustan myymälään, jossa ei koskaan ole pitkiä jonoja. Ja olemassa on verkkopalvelukin, josta saa asetuksia nokialaisiin.

Verkkopalvelusta ei kuitenkaan saanut asetuksia HTC-puhelimeen. En viime viikolla saanut uudesta luuristani kotikonstein enkä puhelinpalvelun ohjein multimediaviestejä lähtemään. Liikkeessä Aku pyöritteli luuriani hetken aikaa ja piip piip – uusi viesti saapunut.

Otin sitten sen datapaketinkin takautuvasti käyttöön, kun Aku sitä suositteli yllätyslaskujen välttämiseksi.

Tiettyhän me hyvästä palvelusta maksammekin: meillä on puhelinliittymäni lisäksi Ainan kaapeli ja ohjelmakortti ja laaja laajakaista. Mutta niille rahoille saadaan myös vastiketta: palvelun lisäksi tuote ja prosessi ovat minun tarpeisiini nähden kunnossa.

(Ja kyllähän perinteet velvoittavat: isoäiti oli lähes koko ikänsä Hämeen Puhelimessa töissä.)

Siwa on kiva

Käytiin illalla lasten kanssa lähikaupassa kävellen. Päästiin ovesta sisään, ja nelivuotiaalle tuli vessahätä. Aiemmista kokemuksista monessa liikkeessä oppineena lähestyin myyjää nöyrästi: ”Anteeksi, olisiko mahdollista… Itselleni en tietenkään vaan lapselle… Yleensä kyllä käydään vessassa kotona, mutta…”

Myyjä – taisi olla Teemu nimeltään – totesi, että ”Kyllä meillä autetaan hädän hetkellä aikuistakin. Tätä tietä, olkaa hyvä.” Takahuoneen ovi auki, ohjaus sosiaalitiloihin ja hienovarainen poistuminen paikalta.

Ostettiin sitten enemmänkin kuin se siivousjätski ja saunamakkara, mitä oltiin tultu iltalenkillä hakemaan. Ja tyytyväisyysautomaatista painettiin ehdottomasti vihreintä nappia. Kaksi kertaa.

Tarvitaanko taloudessanne miesten alushousuja?

 

Sain työsähköpostiini mainoksen merkkiparfyymien alesta. Minkä ihmeen takia?

  • Meilissä ei ollut mainintaa osoitteeni lähteestä.  En ole työssäni missään tekemisissä kosmetiikan kuluttajakaupan tai merkki- tai muiden parfyymien kanssa. En ole ikinä käyttänyt työsähköpostiani henkilökohtaisen hygieniani edistämiseen.
  • Ulkoasu ei houkutellut sen paremmin kuin sisältökään.
  • Meilissä sentään oli asiallisesti linkki tulevien tarjousten perumiseksi. Linkin painamisesta ei kylläkään ollut mitään hyötyä: sain vain virhesivun ”–cannot display the web page–”.
  • En tilannut.

Niin kuin en taannoin tehnyt tilausta sille puhelinmyyjälle, joka soitti työnumeroon ja tiedusteli, tarvitaanko taloudessamme miesten alushousuja.

 

Missä oikeus, missä kohtuus?

Kuvan juna ei liity tapaukseen.

Ei ainakaan junassa:

Ystäväni myöhästyi intercitystä noin nanosekunnin. Hän ehti laiturille, junan viereen ja jopa painamaan oven avausnappia, mutta juna ei enää avannut ovia vaan lähti liikkeelle. Ystäväni meni välittömästi aseman lipunmyyntiin vaihtamaan lippuaan seuraavaan junaan.

Sepä ei käynytkään, sillä kyseessä oli e-lippu.

Siis siitä hyvästä, että ihminen itse tekee kaiken – selaa aikataulut, varaa paikan ja tulostaa lipun omalla printterillään kertaakaan VR:n henkilökuntaa työllistämättä ja ilman alennusta hinnasta – VR on täydellisen järkkymätön säännöissään?

Lainkuuliainen ystäväni osti uuden lipun ja odotti seuraavaa junaa. Joku toinen olisi voinut mennä seuraavaan junaan vanhalla lipulla ja puhua tiensä perille. Ja joku muu olisi ajanut vastaisuudessakin omalla autolla.

Noviisit Hesessä

Tapahtumapaikka: Hesburger

Henkilöt: Äiti ja kaksi lasta (kaikki noin toista kertaa elämässään hampurilaisella), myyjä.

Äiti: – Ottaisin kaksi lasten hampurilaista ja yhdet isot ranskalaiset, kiitos.

Myyjä: – Laitetaanko siis isot vai vielä isommat?

Äiti: – Ai isommat kuin mitkä?

Myyjä: – Isot.

Äiti: – Mitä isoilla ja vielä isommilla on eroa?

Myyjä: – No niitä vaan laitetaan enemmän.

Näinhän se on. ’Isommat’ on isommat kuin ’isot’.

Myyntimies on myyntimies

Ring ring.

– Nyt on, Lotta, minulla sinulle hyviä uutisia! Olet aikaisemmin ollut asiakkaamme ja nyt, Lotta, on taas mahtava tilaisuus tutustua uudistettuun lehteen todella edulliseen tarjoushintaan.

– Juu, meille se lehti tulee työpaikan kahvih…

– Lehtihän on, Lotta, uudistettu ja siksi haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden tutustua siihen todella edulliseen hintaan. Eikä siinä kaikki, saat tilaajalahjaksi arvokkaan Lumi-laukun. Ajattelepas, Lotta: kahdeksan kuukauden lehdet, design-laukku ja vielä Joulu-lehti kaupan päälle alle kolme kymppiä!

– Kyllähän tuo on edullista, mutta lehti tosiaan tulee meille työpaikan kahvih…

– Tässähän on vielä se hyvä puoli, että paitsi että pääset tutustumaan uudistettuun lehteen todella edullisesti ja saat ilmaiseksi Joulu-lehden ja Lumi-laukun, voit kätevästi kauppareissullasi perua nimellisen kestotilauksen pudottamalla asiakaskortin postilaatikkoon. Niin että miten on? Laitanko, Lotta, sinulle tilauksen tulemaan?

– Laita vaan.

Sainhan minä teiltä pakastimenkin.

Paskapalvelu.com

Jos olisi Paskapalvelu.com-verkkopalvelu, niin ilmoittaisin sinne ainakin seuraavat asiakaskokemukset:

Asiakas: – Anteeksi, mutta tämä korvapuusti on sisältä raaka.
Kahvilan myyjä: – Raaka, raaka, mikä raaka tämä muka on? (repii korvapuustista kerroksia, kunnes käsissä on suikale ja riekaleita) Korvapuustin kuuluu olla mehevä eikä mikään kuiva käntty!
-> Asiakas poistuu sanattomana eikä palaa kahvilaan enää koskaan. Ja syystä: samassa paikassa laitettiin myös lihapasteija (A) mikroon (B) minuutiksi.

Asiakas: – Tarvitsisin tulpan kylpyammeeseen.
LVI-liikkeen myyjä: – Ja minkäkokoinen reikä neidillä on?
-> Neiti alkaa käydä suihkussa.

Asiakas: – Joudun valitettavasti lopettamaan kotisiivouspalvelun perheemme muuttuneen taloustilanteen vuoksi. Kiitos näistä vuosista, olemme olleet todella tyytyväisiä.
Siivousyritys: – Avainlokeroon on asennettu peitelevy.
-> Asiakas päättää lottovoitettuaan etsiä uuden siivoojan, joka on edes näennäisesti kiitollinen saamistaan tuhansista euroista.

Asiakas: – Löysin grillimakkarastani metallisiruja. Miten ne ovat joutuneet tuotteeseen? Voinko jatkossa luottaa laatuunne?
Valmistaja: –
-> Asiakas ei enää koskaan osta tältä firmalta mitään tuotetta, koska reklamaatioon ei edes reagoida. Asiakas olisi ilahtunut postilaatikollisesta makkaraa, mutta pelkkä vastauskin olisi riittänyt.

Asiakas: – Emme ole täysin tyytyväisiä keittiökalusteisiimme, sillä ne eivät olleet sitä priimaluokkaa, jota myyntipuheen perusteella kuvittelimme saavamme. Myös toimitus myöhästyi merkittävästi.
Kalustekauppias: – Olen keskustellut tästä ystäväni, alueen tavarantarkistajan kanssa. Hänen mielestään saamanne laatu on riittävä.
-> Asiakas ei ikinä käänny saman yrittäjän puoleen missään sisustukseen tai rakentamiseen liittyvissä asioissaan.

Asiakas: – Tilaamamme eteiskaappi saapui viikon myöhässä, ilman takaseinää ja kattoa. Lisäksi teräksisestä tukitangosta puuttui ruuvinreikä vaatetangolle. Lisäksi ovessa oli naarmu.
Kalustevalmistaja: – Piirustukseen ei ollut piirretty takaseinää.
-> Asiakkaan perhe ja kaapin toimitetut osat odottavat puuttuvia osia ja firman huoltoasentajaa toisen viikon. Täältä ei osteta enää mitään – ei vaikka seuraavalla kerralla saataisiin halvalla.

***

Tämä blogiteksti on alunperin vuodelta 2009. Nythän Kulutusjuhla on voimisssaan.