Aslak-kuntoutuksen päätösjakson ensimmäinen päivä on edennyt tyynyn saakka. Takana on sauvakävelyä sadeviitan helmat hulmuten, tasapainoilua ilmatyynyn päällä polvet tutisten ja vesijumppaa lötköpötkön päällä pysytellen. Päivän viimeinen urheilusuoritus on hirsien vetely.
***
Edellisen Aslak-jakson aikana pidin täydellistä somebaattia – tällä kerralla koetan, miltä tuntuu jakaa tekemistään mobiililaitteella.
Tämä blogi jää hetkeksi aikaa vähän vähemmälle huomiolle: keskityn toukokuun lopun mobiilikesäkouluun. Sisältöä tulee aiheeseen liittyen Avomobiilien blogiin. Luvassa mm. huonoja mobiilivideoita eli esimerkkejä epäonnistuneista kuvaussessioista:
Mobiilivideo ei tarkoita sitä, että kävellessä kuvataan.
Eilen kuljin ITK:ssa kunnon seminaarivieraan tapaan reppu selässä, läppäri repussa ja ohjelma kädessä. Tänään olin kokonaan mobiili: otin vain kännykän taskuun. Janssonin Mervin vinkistä digitoin myös etenemissuunnitelmani.
Eilen pääsin kommentoinnin makuun Conexilla. Tänään minua ei pidätellyt mikään. Jos Lari Kotilaisen porukasta joku tutkii ITK-esitysten kommentteja ja löytää yhtäläisyyksiä verkkokielenkäytöstä, niin ainakin vieras158, vieras 879, vieras 106, vieras 57 ja vieras 343 useissa eri alustuksissa ovat yksi ja sama henkilö. (Eikä ainakaan se henkilö pilaa suomen kieltä!)
Toteuttajille suuri kiitos mobiilista ohjelmasta ja siinä olevasta kommentointimahdollisuudesta. Konferenssin aikana heitot, kysymykset ja mielipiteet eivät vaikuttaneet alustuksiin, mutta toivottavasti niiden avulla keskustelu jatkuu päivien jälkeen.
Mobiili voi tarkoittaa esim. sitä, että istuu rappusilla ulkona. Mutta oikeasti se on paljon muuta!
Viime vuonna sain olla mukana mobiilikesäkoulussa Mustialassa: kaksi päivää oltiin liikkeellä ja luonnon helmassa ja samaan aikaan tutustuttiin erilaisiin mobiilisovelluksiin itse tutkien ja tehden. Tänä vuonna kesäkoulu järjestetään taas, ja tällä viikolla kokoonnuimme yhdessä suunnittelemaan tokaluokan ohjelmaa.
’Opettajanhuoneemme’ oli tietysti virtuaalinen: meitä oli akselilla Tampereelta Tallinnaan. Keskustelimme edellisen vuoden kokemuksista ja osallistujien palautteesta, joiden pohjalta tätä pyörää lähdetään työntämään vauhtiin. Omat fiiliksemme olivat samansuuntaiset kuin osallistujien: ehdottomasti hyödyllistä – ja tosi kivaa. Kehitystä, täsmennystä ja parannusta tietysti tarvitaan aina.
Olen itse mobiilitiedotuksen otsikon alla. En haluaisi vastata vain ’miten’-kysymykseen, vaan herättää ajatuksia ennemmin siitä, ’mitä’ mobiilisti voi tehdä ja ennen kaikkea mietityttää, ’miksi’ mobiilisti kannattaa viestiä.
Minulle viestintä on väline haluttuun tulokseen pääsemiseksi – oli se sitten status quon säilyttäminen tai tilanteiden täydellinen muuttaminen tai jotain siltä väliltä. Mobiili taas on yksi tapa toimia, ja välineellä on vaikutusta myös toimintaan, sisältöön, vastavuoroisuuteen…
Mitä kaikkea mobiilius tuo tiedottamiseen tai laajemminkin viestintään? Mobiilin ominaisuudet ovat henkilökohtaisuus, tilannekohtaisuus ja ajankohtaisuus, ja nämä piirteet näkyvät myös meidän toimintapisteessämme. Viime vuonna lähetettiin laiturin nokasta tekstiä ja kuvaa Twitteriin – tänä vuonna keksitään jotain muuta.
Lue lisää:
Aktivoin oman puhelimeni lähettämään tekstiviestejä Twitteriin. (On monissa tilanteissa käytännöllisempää kuin selaimen ja mobiiliversionkaan avaaminen.) Alla oma suomennnos Twitterin ohjeista.
Twitter ei lähetä suomalaisiin liittymiin tekstiviestejä, joten et saa missään vaiheessa kuittausta järjestelmästä. Et voi myöskään vastaanottaa päivityksiä Twitteristä tekstiviesteinä. Yhteen tiliin voi liittää yhden matkapuhelinnumeron. Yhden matkapuhelinnumeron voi liittää yhteen tiliin (se pitää tehdä Settings>Mobile-välilehdellä).
Matti Kari toimii koulutusasiantuntijana Lounais-Suomen metsäkeskuksessa, jossa hän järjestää kursseja ja metsäpäiviä metsänomistajille sekä metsäretkiä koululaisille.
– Kuljen pitkin Satakuntaa, sillä tilaisuudet halutaan viedä lähelle metsänomistajia. Työssä alkaa jo näkyä se, että entistä useampi metsänomistaja asuu kaupungeissa. Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta, joten suhtautuminen uusimpaan teknologiaan on vielä aika varauksellista. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan. Uusille metsänomistajille suunnatuissa Metsän ABC -tapahtumissa olen huomannut, että kaikilla on jo sähköposti, ja koulutusmateriaalia toivotaan internetin kautta perinteisten paperikopioiden sijaan. Koska suuri osa koulutuksesta tapahtuu jatkossakin maastossa, tulevat mobiilipalvelut varmasti mukaan. Metsänomistajat toivovat usein koulutuksessa enemmän aikaa keskustelulle: Mobiilikoulusta sain ideoita, joilla tätä voisi helpottaa. Seuraavaan uuden metsänomistajan ABC-päivään taidan jo liittää jonkinlaisen keskustelufoorumin.
Mobiiliapuvälineitä olen kokeillut tähän saakka eniten koululaisten kanssa. Kerran tehtävänä oli etsiä metsikön paksuin puu ja lähettää siitä kuva, paikkatieto sekä läpimitta multimediavistillä. Tilannetta kuvasi hyvin, että viestin ja paikkatiedon lähettäminen onnistui kaikilta ryhmiltä. Sen sijaan mittanauhan käytönohjauksessa taisi olla ongelmia, kun osa ryhmistä mittasi läpimitan sijasta ympärysmitan. Näin saatiin siis hienosti lisättyä tehtävään myös matematiikan osio, jolla tulokset saatiin jälkikäteen korjattua.
Olen koulutukseltani metsätalousinsinööri (AMK) ja tietojenkäsittelyn DI. Aina olen ollut kiinnostunut tietotekniikan ja käytännön yhdistämisestä niin, ettei koko tietotekniikka-sanaa tarvitsisi edes mainita. Tekniikkaa tärkeämpää olisi löytää oikeisiin tilanteisiin liittyviä tehtäviä, joiden avulla metsä nähtäisiin puilta!
Mobiilikoulussa Matti Kari (vas.) tuotti kännykällä ohjevideon auton mäkistartista. Taustalla Terhi Kaisvuo, kuljettajana Jukka Syrén.
(Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Avomobiilien blogissa.)
Pasi Mattila alusti tulevaisuuden oppimisympäristöistä Mobiilikesäkoulussa. Opettaja ja koulutusteknologi julisti nykyisen koulumaailman sitovan paikalla olemiseen ja pitkälti vain yhdenlaiseen oppimiseen: olemme edelleen liitutaulukaudella, jossa keskitytään paljon kauniiseen käsialaan sisällön kustannuksella. – Tärkeää olisi kuitenkin kiinnittää huomio oppimisen prosessiin!
– Suomi on oppimisen mallimaa, samoin meillä on paljon annettavaa arkkitehtuurin ja teknologian saroilla. Tulevaisuuden ’koulussa’ nämä voitaisiin yhdistää, sanoo Mattila. Koulu muodostuu Mattilan mukaan opiskelijoista, opettajista, tiloista, laitteista ja ympäröivästä yhteisöstä. Kaikkien näiden on muututtava, jotta pääsemme uudenlaiseen oppimisen tapaan.
Mobiilivälineet tarjoavat todellisen mahdollisuuden oman oppimisympäristön ja sen ilmiöiden havainnointiin ja sitä kautta tarkoituksenmukaiseen oppimiseen, väittää Mattila. Etukäteen määritellyn tiedon hakemisen sijaan oppimisprosessi tulee monimuotoisemmaksi ja motivoivammaksi: tuottaessaan oppii oikeasti. Tulevaisuuden koulussa opettaja ei ole tiedonjakaja vaan oppimisen resurssi.
Pedagogi ja opetusteknologi Pasi Mattila operoi mobiili- ja muita laitteita Mobiilikesäkoulussa 2010.
(Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Avomobiilien blogissa.)
Mobiilius vapauttaa meidät työpöydän ja -tuolin orjuudesta. Mobiilin avulla on mahdollisuus suoristaa selkä, nostaa perä penkistä ja kääntää katse kiinnostavaan! Näin väitti projektipäällikkö Outi Vahtila Mobiilikesäkoulun avajaispuheessaan.
Paitsi lähdetään liikkeelle, mobiilikesäkoulussa otetaan selvää, onko virtuaalinen läsnäolo mahdollista. Kesäkoulussa kehitetään, testataan, kokeillaan ja hankitaan palautetta. Idea ei siis ole se, että ’asiantuntijat’ luennoivat ’osallistujille’ vaan se, että tehdään yhdessä ja opitaan toisilta. Kesäkoulu on myös suunniteltu ja toteutettu virtuaalisesti: vasta nyt tapasivat järjestäjät toisensa kasvokkain ensimmäistä kertaa.
Etualalla Outi Vahtila ottaa kuvaa Lotta Lingosta, joka ottaa kuvaa Outi Vahtilasta – liikkeellä.
(Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Avomobiilien blogissa.)
Olen saanut olla mukana mobiilikesäkoulun järjestelyissä. Mobiilikesäkoulu on kaksipäiväinen tapahtuma, jossa ollaan liikkeellä ja luonnon helmassa – ja samaan aikaan tutustutaan erilaisiin mobiilisovelluksiin itse tutkien ja tehden.
Meidän pisteemme otsikko on mobiilikonferenssit ja -tiedotus. Tutustumme tunnin aikana kolmeen eri sovellukseen käyttäen ainakin läppäriä, iPhonea ja älypuhelinta ja tuotamme samalla tekstiä ja kuvaa osallistujista, maisemista ja tunnelmista. Kehitystä voi seurata Twitterissä ja Twitpicissä. Twitterin risuaita tilaisuudelle on #mobiilikesakoulu. Tapahtumalla on tämä julkinen blogi, varsinaisen pedagogisen blogin lisäksi.
Tilaisuutta on suunniteltu, valmisteltu ja järjestelty jo pitkään. Taustajoukoissa on ihmisiä ainakin akselilta Oulu-Hyvinkää – ja kertaakaan emme ole tavanneet koko porukalla nokikkain. Tänään pidimme ensimmäisen yhteisen kokoontumisen pääkallopaikalla Mustialassa, ja tähänkin tilaisuuteen osallistui kaksi henkeä mobiilisti (toinen jopa liikkuvasta autosta käsin). Yhteisen briiffauksen lisäksi eri toimipisteet kuivaharjoittelivat oman osuutensa juuri siinä, missä huomennakin ollaan. Me testasimme verkon kantavuutta asuntolan kuistilta pyykkitelineelle ja lehmuksen juurelle saakka: tänään kaikki toimi hyvin. (Peukut pystyyn.)
On hienoa saada olla mukana tällaisessa tapahtumassa, jossa sisältö ja toteutus ovat yhtä. Emme vain puhu mobiilista vaan elämme sitä: harjoittelemme, tutkimme ja opimme yhdessä. Raamit ovat olemassa, mutta toteutuksen tekevät ihmiset.
Tätäkään tekstiä ei muuten ole tehty kirjoituspöytä- vaan puutarhapöytätyönä. Kuva otettu kännykällä – tästä kappaleesta taitaa paikkatieto puuttua!
(Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Avomobiilien blogissa.)
Viestintälotta 