Aihearkisto: sosiaalinen media

Mitä taitoja lapsi tarvitsee tulevaisuudessa?

By Kategoriassa kehitys, mobiili, sosiaalinen media, työelämä, työkalut Avainsanat , Jätä kommentti

Olin viime viikon torstaina ja perjantaina perinteisessä ITK-konferenssissa. ITK tulee sanoista interaktiivinen tekniikka koulutuksessa – ja sitäkin tilaisuudessa käsiteltiin. Käsiteltiin myös tuoreempia asioita ja puhuttiin uudemmilla termeillä.

Osallistuin tilaisuuteen monessa roolissa. Meillä oli Vahtilan Outin kanssa alustus mobiilikesäkoulun konseptista ja olin myös esittelypaikalla demoamassa toimintaamme. Koulutusorganisaation edustajana kuuntelin alan kiinnostavammat esitykset ohjelmatarjonnasta, ja viestinnän saappaissa verkostoiduin ja tiivistin antia jakoon.

Äiti ihmeissään

Olin paikalla myös äitinä. Mietin ankarasti, mitä ovat ne taidot, joita lapseni tarvitsevat tulevaisuudessa, niin palkkatyössään kuin muussa tekemisessään. Mietin myös, kenen vastuulla osaaminen on: mikä on peruskoulun rooli ja miten itse voin varustaa lapsiani siihen, millaisen kuvittelen maailman olevan.

Ensimmäisen päivän jälkeen olin ristiriitaisissa tunnelmissa:

  • ostaako alakoululaisille omat tabit vai
  • suojella lapsuutta ja pitää lapsen vapaa-aikaa konevapaana vyöhykkeenä?

Jos en nyt pidä paitsi lukuharjoituksia myös nettilukuharjoituksia, jääkö lapseni osaaminen vajaaksi? Pitäisikö kymmensormijärjestelmää harjoittaa samalla intensiteetillä kuin hampaiden harjaamisen nykytystekniikkaa? Pätevätkö somessa oikeasti samat säännöt kuin koulun pihalla ja voinko lasten oikeasti olla siinä todellisuudessa läsnä?

Toistaiseksi mulla ei ole lapsiani varten mitään mediakasvatussuunnitelmaa. Ei mulla kyllä mitään muutakaan kirjallista kasvatussuunitelmaa ole, vaan olen edennyt varsin reaktiivisesti. Riittääkö se?

Työpaikalla osaaminen esiin somen toimintatavoilla

By Kategoriassa kehitys, organisaatioviestintä, sosiaalinen media, työelämä, työkalut Avainsanat , , , Jätä kommentti

Organisaation perinteinen hierarkiakolmio seisoo tukevasti kannallaan: työtä tekevien asiantuntijoiden joukko on suurin ja johto edustaa terävintä kärkeä. Välissä ovat esimiehet.

Mitä jos organisaation hierarkiakolmio nostetaan kärjelleen niin, että suurin joukko on näkyvin kerros? Tätä kysyi Sovelton Pasi Lehtiniemi aamun seminaarissa – ja vastasi itse:

Asiantuntijan osaamispotentiaali saadaan käyttöön niin, että

  • annetaan itsenäisyyttä
  • tarjotaan mahdollisuus olla hyvä
  • kannustetaan ideointiin ja tiedon jalostamiseen
  • tuetaan toisilta oppimiseen
  • teetetään ja tehdään tarkoituksellista työtä.

Näin parannetaan tilannekuvaa ja ihmisten vuorovaikutusta, ja niiden avulla ihmiset tekevät töitä.

Työkalut ja toimintatavat ovat jokaisella jo käytössä yksityiselämässään, mutta sosiaalisen median hyötykäyttö organisaation sisällä ei ole itsestäänselvyys.

Petteri Sjöholm kertoi organisaatioiden sisäisestä somevastustuksesta Yammerista puhuessaan. Hänen mukaansa sen käyttöönottoa vastustaa eniten keskijohto, sillä se pelkää tiedon ja osamisen vapaan jakamisen heikentävän omaa asemaansa ja merkitystä yhteisössä. Perinteisestihän viestintä johtajien ja suorittajien välillä on kulkenut keskijohdon suodattimen kautta niin ylös- kuin alaspäin.

Aamiaisseminaarissa puhuttiinkin yhteisöviestinnän avoimuuden puolesta. ”Kaikki kaikille” ei tietenkään ole sellaisenaan ratkaisu, vaan organisaatioissa tarvitaan uudenlaisen toimintakulttuurin lisäksi uudenlaisia työvälineitä ja -tapoja sekä niiden suunniteltua johtamista.

Asia kiinnostaa, koska omalla työpaikallani on alkanut viestintä- ja toimintakulttuurin muutos: me pyrimme uudenlaiseen tapaan tehdä töitä. Yhteisöllisyys ja ajasta ja paikasta riippumattomuus ovat meidänkin tavoitteitamme.

Onko organisaatiota, joka näihin en nykypäivänä pyri?

Olemme somessa, koska asiakkaatkin ovat siellä

By Kategoriassa asiakaspalvelu, organisaatioviestintä, sosiaalinen media, verkkopalvelut Avainsanat , , , , Jätä kommentti

Sain eilen olla mukana tietoturva-asiantuntijoiden pilvipalvelupaneelissa. HAMKissa järjestettiin korkeakoulujen tietoturvapäivät, ja yhtenä ohjelmakohtana keskusteltiin siitä, miten korkeakoulu voi ottaa toimintaansa pilvipalveluja eli käytännössä somea. Kerroin omassa alustuksessani, miten HAMK käyttää maksuttomia pilvipalveluita osana omaa viestintäänsä.

Me olemme sosiaalisessa mediassa, koska meidän asiakkaamme ovat sosiaalisessa mediassa. Strategiamme painottaa sähköisen, yhteisen työskentelyn merkitystä. Pilvessä nämä tapahtuvat molemmat.

Perustimme oman sivun Facebookiin v. 2008. Vuosien varrella palettiin on otettu uusia palveluita niiden suosion ja oman sekä kohderyhmän käyttötarpeiden perusteella. Meillä on omien verkkosivujemme tukena Facebook, Youtube, Flickr, Twitter, Pinterest ja Instagram (sekä hostattu WordPress-blogi). Tavoitteenamme on käyttää valittuja kanavia suunnitelmallisesti ja resurssoidusti:

  • Me kerromme koulutuksestamme.
  • Me annamme opiskelijoiden kertoa omista kokemuksistaan.
  • Me neuvomme hakijoita.
  • Me jaamme materiaalia.
  • Me tarjoamme verkostoitumisen mahdollisuuksia.
  • Me olemme läsnä, jotta olemme olemassa.
  • Me johdatamme lisätiedon lähteille.

 

Meidän kokemuksemme pilvipalveluista ovat hyviä:

  • voimme palvella ihmisiä heidän omilla ehdoillaan
  • tekemisessä on mukana isompi joukko ihmisiä kuin organisaatioyksikkö
  • meillä on käytössä nopeat työkalut, kunhan omat prosessimme ovat kunnossa
  • saamme tietoa tarpeista ja palautetta toiminnastamme
  • meillä on mahdollisuus hyvään maineeseen verkostojen voimalla.

Olemme myös oppineet paljon matkan varrella:

  • Tavoitteet on määriteltävä ja niitä on mitattava.
  • Resurssi pitää olla kirjattuna toimenkuviin asti.
  • Pitää olla jatkuvasti valppaana uusien ilmiöiden, palvelujen ja käyttötapojen äärellä.
  • On osattava luopua vanhoista toimintatavoista/työkaluista.

Tulisiko listaan lisätä jotain? Onko oma kokemuksesi erilainen?

Onko Twitter-tiliini murtauduttu?

By Kategoriassa sisällöntuotanto, sosiaalinen media, työkalut Avainsanat , , Jätä kommentti

Vajaa kuukausi sitten toiseen Twitter-tiliini ilmestyi mystinen twiittaus:

Vgghdjfvgÿuiù*yyœ

Vähän ihmettelin (ja ihmetteli joku muukin), mutta päättelin sisällön syntyneen niin, että puhelin oli takataskussa ilman näppäinlukkoa ja kyseessä oli ns. taskutuitti.

Eilen profiilissani oli uusi tuitti:

Uchu$urufuutuffuuufuuftutuu$igor Uyjtj

Havahduin asiaan, kun Facebook-kaverit epäilivät alkoholilla olevan osuutta asiaan ja tivasivat, kuka Igor oikein on. Nyt ei ollut puhelin ollut farkuntaskussa – oliko tiliini murtauduttu?

Olen tosiaan linkittänyt tuittini suoraan Facebookiin, ja sieltä kautta alkoi mysteeri ratketa: lähteeksi FB mainitsi HTC Sense -puhelimen. Se on vanha luurini, josta olen luopunut tammikuussa. Enpä vaan ole tyhjentänyt sitä sovelluksista kokonaan, sillä valokuvien siirto puhelimesta pilvipalveluun on vielä kesken: puhelin asuu olohuoneen pöydällä, ja ekaluokkalainen käyttää sitä Poun ruokkimiseen ja pesemiseen sekä YouTubesta musiikin kuuntelemiseen ja katselemiseen.

Ja näköjään äidin puolesta tuittailemiseen.

Kunhan pääsen tänään töistä kotiin, kirjaudun vanhassa puhelinlaitteessa ulos kaikista sovelluksista ja mietin puhdistuksen jälkeen pienen mediakasvatuskampanjan a) lapselle b) itselle.

P.S. Ei ole alkoholia eikä Igoria.

Työkaveri: näin menet Twitteriin

By Kategoriassa identiteetti, sisällöntuotanto, sosiaalinen media, työelämä, työkalut, verkkopalvelut Jätä kommentti
  1. Mieti, miksi menet Twitteriin: aiotko hakea tietoa, seurata oman alasi tapahtumia, kasvattaa omaa mainettasi asiantuntijana, jakaa osaamistasi muille, edistää firman brändiä, päästä ilmiöstä perille, ihan muuten vaan olla läsnä vai mikä on tarkoituksesi.
  2. Rekisteröidy palveluun. Valitse käyttäjänimi tarkoituksesi mukaan.
  3. Vaihda oletuskuva. Munapäita on maailmassa liikaa.
  4. Kirjoita itsestäsi kuvausteksti, jossa tiivistät olennaisen itsestäsi ja olostasi Twitterissä.
  5. Hae seurattavia. Käytä #-tunnistehakua ja suosituksia sekä tutki löytämiesi käyttäjien seurattavia ja listoja.
  6. Tarkkaile seurattaviesi piiriä ja yleensäkin käyttäytymistä Twitterissä. Katso, mitä Zentolla ja Sometekillä on sanottavaa.
  7. Ala tuitata. Hyvä sisältö on kuranttia, kiinnostavaa ja kantaaottavaa. Jokaisella asiantuntijalla on työstään 140 merkin verran sanottavaa vähintään joka toinen päivä.
  8. Oman tuittituotannon lisäksi kulttuuriin kuuluu ritvaus (RT eli re-tweet) ja ehdottomasti keskustelu ja kommentointi.
  9. Ole läsnä riittävästi. Valitse itsellesi sopiva ja tarkoitusta palveleva Twitter-aika. (Lapsillakin on ruutuaika.)
  10. Ole oma itsesi positiivisella tavalla. Munapäitä on maailmassa liikaa.

Näin kirjoitat hyvän twiitin

By Kategoriassa sisällöntuotanto, sosiaalinen media Avainsanat , , , , Jätä kommentti

Eilen postasin Twitterin käytön aloittamisesta. Etsin sitä varten innoitusta ja hain lausekkeella ”Näin kirjoitat hyvän twiitin”. Ei tullut tuloksia, joten päätin tuottaa ne itse.

Näin kirjoitat hyvän twiitin:

  • Valitse ajankohtainen aihe, josta muutenkin puhutaan. Ihmiset etsivät tietoa tietyillä hakusanoilla, ja Twitterissä on käytössä aihetunniste #. Näin ankkuroit twiittisi käytävään keskusteluun ja sinulla on mahdollisuus näkyä hakutuloksissa ja tulla toistetuksi.
  • Ole omaperäinen äläkä vain sano samaa kuin muut. Etsi aiheeseen uusi näkökulma tai ole ylivertainen ruuneperi. Twiitissä on oltava kiinnostava koukku, ja lupaus pitää lunastaa mahdollisessa linkissä.
  • Varmista jaettavuus.  Käytössä on 140 merkkiä, joista osa pitää varata linkeille (t.co), aihetunnistelle (#), äteille (@) ja ärteille (RT). Valitse. Tiivistä. Poista.

Mikä on sinun paras twiittisi? Mikä on levinnyt ja mihin itse olet tyytyväinen? Tai miten olisit parantanut tätä twiittiä?

Twitterin ABCD asiantuntijalle

By Kategoriassa identiteetti, koulutus, sosiaalinen media Avainsanat 1 kommentti

A) Seuraa ja opi:
Kun joka tapauksessa seuraat omaa ammattialaasi ja sen guruja, voit tehdä sitä myös Twitterissä. Etsi oman alasi asiantuntijoita (@ eli käyttäjäprofiili) Twitterissä ja tutustu myös heidän seuraamiinsa henkilöihin tai tekemiinsä listoihin. Jo muutama twiittaus kertoo, onko henkilö seuraamisen arvoinen. Saat rakennettua pinnan, jota pitkin pääset hyppelemään eteenpäin uusiin kiinnostaviin aiheisiin ja ihmisiin.

B) Jaa ja kuratoi: 
Helppo tapa päästä twiittivirtaan mukaan on jakaa toisten tuottamaa sisältöä. Hyvä ihminen ei kuitenkaan jaa (RT eli retweet) kaikkea kritiikittömästi vaan suodattaa, kerää ja kokoaa (eli kuratoi) tarjonnasta oikeat helmet ja jakelee ne eteenpäin omille piireilleen. Oma lisäys sisältöön asemoi asiantuntijana ja tuo uutta kulmaa asiaan.

C) Kommentoi ja keskustele:
Omille kavereille jakaminen ja puhuminen on hyvä alku, mutta verkoston rakentaminen edellyttää avoimuutta ja tuntemattomiin tutustumista. Twitterkulttuuriin kuuluvat kommentointi ja keskustelu, joilla alkuperäiseen aiheeseen tuodaan uusia näkökulmia tai hiotaan pois pahimpia särmiä. Rajallinen merkkimäärä pakottaa tiivistämään ja miettimään, mikä ei tietotulvassa ole ollenkaan huono asia.

D) Tuota ja markkinoi:
Twitterissä ei kukaan ole minkään asian ainoa jälleenmyyjä eikä Twitterissä ole yksinoikeuksia sisältöihin. Tuota itse mahtimateriaalia säännöllisesti ja riittävästi, niin olet ensimmäisenä asian äärellä ja saat puhua gurun äänellä. Jos et ole vielä gurun asemassa, muista myös markkinoida eli hyödynnä verkostoasi viestinviejänäsi.

Olen mukana DCL-konferenssin oheisohjelmassa 7.-8.11.2013 opastamassa Twitterin käyttöön. Nähdäänkö? (Seuraa ainakin #dcl2013-twiittejä.)

Kiitos tämän postauksen inspiraatiosta menee Olanderill’ eli @olanderil.

Näin lataat videon YouTubeen suoraan Lumia 620:stä

By Kategoriassa mobiili, sisällöntuotanto, sosiaalinen media, työkalut Avainsanat , , , , , , , 2 kommenttia

Suunnittelemme isoa henkilöstökoulutusta mobiilikesäkoulun malliin. Aiomme panna porukan töihin ja saada ryhmät tekemään videoita aiheesta ”Kohti uutta”. Videot suunnitellaan, kuvataan ja julkaistaan käytössä olevillä kännyköillä noin tunnissa, minkä jälkeen ne vielä katsellaan ja arvoidaan yhdessä.

Tänään selvitimme käytännössä, miten peruspuhelimellamme, Lumia 620:llä, saa videon kuvattua ja ladattua suoraan YouTubeen. Minulla prosessi meni näin:

  1. Käytössä on oltava Google-tili, jotta saa käyttöönsä YouTube-kanavan.
  2. Puhelimeen on ladattava Kaupasta Google+ eli ilmainen G+-sovellus (FlooNetwork).
  3. Google+:aan on kirjauduttava käytössä olevalla puhelimella.
  4. Puhelimeen on ladattava YouTube HD -sovellus (Idea Creator Corp).
  5. YouTube HD -sovellukseen on kirjauduttava Google-tilillä, joka on puhelimessa aktiivisena.
  6. Kohdat 3 ja 5 pitää tehdä langattomassa verkossa, 3G:llä ensikirjautuminen ei toimi.
  7. Video kuvataan kännykän kameralla YouTube HD -sovelluksella, varustetaan tarvittavilla metatiedoilla ja ladataan omaan YouTube-kanavaan, jossa jo ollaan kirjautuneena.

Onko tiedossa vaihtoehtoisia tapoja tai sovelluksia?

Marimekko vastaa Facebookissa

By Kategoriassa asiakaspalvelu, organisaatioviestintä, sosiaalinen media Avainsanat , , Jätä kommentti

Seuraan parhaillaan Facebookissa Marimekon taiteellisen johtajan Minna Kemell-Kutvosen ’keskustelua’ sivun tykkääjien kanssa. Termimerkit keskustelun ympärillä eivät ole tässä ironiset vaan liittyvät siihen, että teknisesti käyttäjät kommentoivat kuvaa, johon Kemell-Kutvonen vastakommentoi Marimekkona.

Päällimmäiset huomioni:

  • Kemell-Kutvonen vastailee todellankin pörssiyhtiönä ja virallisella äänellä. Sisällöt eivät ole persoonallisia eivätkä henkilökohtaisia, vaan tässä organisaatio viestii yksittäisille ihmisille hivenen epäsuhtaisesti.
  • Kommentteissa puhutaan sekä asiasta että sen vierestä. Metsänväkeä käsitellään, mutta mm. myös Facebookiin käyttöä tässä tapauksessa, yrityksen tuotantomaita yleensä ja tuotehinnoittelun perusteita.
  • Joukossa on niin vastustajia kuin kannattajia, ja he myös keskustelevat keskenään. Yhtiötä puolustellaan ja sitä vastaan liittoudutaan: kuppikunnat toimivat tässä samalla tavalla kuin muuallakin.

Minä annan pisteet Marimekolle tästä toiminnasta. Kun saisi vielä lisää henkilökohtaisuutta ja konkreettisuutta pörssiyhtiön someviestintään, niin pistesaldo nousisi edelleen.

Arvostettu professio vai somesekoilua?

By Kategoriassa identiteetti, sosiaalinen media Avainsanat , , , , , 1 kommentti

Pidimme viime viikolla Sulosen Hanna-Kaisan kanssa kanssa mobiilikesäkoulussa kaksi päivää leiripistettä aiheesta verkkoidentiteetti ja opettajan työ. Keskiviikon ja torstain aikana meillä kävi yhdeksän eri ryhmää, joiden kanssa keskustelimme somesta opettajan työssä ja julkisesta näkymisestä persoonana ja/tai roolina. Suurin osa sessioistamme oli rauhallista konsensusta ja yhteisen näkemyksen rakentamista, mutta parissa ryhmässä käytiin myös kiivasta keskustelua sosiaalisen median merkityksestä opettajan ammattissa ja sen käytännön toteuttamisessa.

Nämä kriittiset puheenvuorot olivat todella mielenkiintoisia ja aiheuttivat lisää keskustelua: Onko opettajan ammatti niin arvostettu professio, että se ei salli menoa ”someen sekoilemaan”?

Hanna-Kaisa eli Hanzus on opettaja, paljasjalkajuoksija ja paljon muuta. Hän on valinnut sosiaalisen median osaksi professionaalista palettiaan: – Ilman somea olisin ulkona monesta hyödyllisestä ja järkevästä verkostosta. En ajattele, että edustan sosiaalisessa mediassa itseäni nimenomaan opettajana. Satun vain tekemään sellaista työtä. Muutenkin tuntuu siltä, että oma opettajaidentiteettini on paljon liberaalimpi kuin monen muun opettajan. Ehkä siksi voin sallia itselleni “somesekoilun”. Minulle somen käyttö tarkoittaa työkeskustelun ja verkostoitumisen lisäksi myös keskustelua harrastuksista, mielenkiinnon kohteista tai muusta ihanmistävain.

Niin: voiko opettaja tehdä ihanmitävain niin, että siitä jää jälki?