Aihearkisto: verkkopalvelut

AMK-lehden kävijätilastoissa mielenkiintoisimpia ovat kuopat ja kukkulat

By Kategoriassa kehitys, mittaaminen, työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , Jätä kommentti

Olen mukana tekemässä ammattikorkeakoulujen yhteistä verkkolehteä, AMK-lehteä. Verkkojulkaisu kertoo amkien tutkimustoiminnasta ja kehityshankkeista, ja se on suunnattu niin ammattikorkeakoulujen käyttöön kuin tiedotuskanavaksi yrityksille ja yhteistyökumppaneille.

Seuraamme sivuston kävijämääriä säännöllisesti ja tarkkailemme myös omaa toimintaamme, jotta voimme arvioida tavoitteiden saavuttamista. Katselemme siis absoluuttisia lukuja ja raportoimme niistä, mutta minusta mielenkiintoisempaa on pysähtyä piikkien eteen ja rotkojen ääreen: Mitä tässä on tapahtunut? Johtuuko tämä meistä? Olemmeko tyytyväisiä toimintaamme vai pitääkö prosessia muuttaa? Haemme palautetta myös muilta.

Käytämme sivuston kävijämäärien laskurina Google Analyticsiä. Katselin juuri viime kalenterivuoden lukuja, ja totesin taas kerran, kuinka mainio työkalu Analytics on. Normaalisti en paljon perusraporttia pidemmälle kulje: katselen etusivun normiraportin käynnit, kävijät ja sivujen katselut, käyntien kestot ja pituudet ja tietysti välittömän poistumisprosentin. Yhdellä silmäyksellä näkee käppyröistä muutokset niin hyvään kuin pahaan, ja punaisen luvun kohdalla voi pysähtyä arvioimaan tilanteen vakavuutta.

Halutessaan voi tietysti kaivautua syvemmällekin. Analytics antaa dataa monenlaiseen käyttöön, mutta me seuraamme valittuja mittareita, jotka on on määritelty tavoitteidemme mukaan. Tämä riittää toistaiseksi.

Kukkalahja ja QR-koodi

By Kategoriassa mobiili, sisällöntuotanto, verkkopalvelut Avainsanat , , Jätä kommentti

Työnantaja muistaa joka vuosi joulukukalla. Tänä vuonna jaettiin henkilökunnalle taas Lepaalta ihanat, punaiset amaryllikset – paitsi että ne eivät olekaan amarylliksiä vaan jaloritarinkukkia. Tämä ja moni muu asia selvisi kukkalaatikon kanteen tarratun ruutukoodin takaa.

Hämeen ammatti-instituutinpuutarhaopiskelijat olivat paitsi kasvattaneet kauniit kukat myös tehneet taustatiedoksi sivuston. Sivustolla kerrotaan sipulin matka Brasilian pellolta suomalaiseen joulukotiin: https://sites.google.com/site/jaloritarinkukka/

Kaksi opiskelijaryhmää tekivät kukkien ruukutuksen ja havainnoivat kasvun, ja yksi ryhmä toteutti sivuston ja sinne johtavan QR-koodin. Nimimerkki ”Ei enää epätietoinen” kiittää!

 

Asana auttaa hallitsemaan tehtäviä

By Kategoriassa työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , , , , , 3 kommenttia

Meillä on meneillään verkkopalvelun uudistamishanke. Projektinhallinnassa olemme pyrkineet perinteisestä vesiputousmallista ketterämpiin menetelmiin (joskaan puhdasta scrumia ei täällä synny).

Projekti on organisoitu tyypilliseen tapaan: ohjausryhmä linjaa ja projektiryhmä tekee. Rakennusvaiheessa päätekijät ovat sekä tietohallinnosta että viestinnästä, ja työssä ovat tukena sisäiset asiantuntijat ja ostetut palvelut.

Tehtävien koordinoimiseen ollaan koetettu useita eri menetelmiä. MS Project tuntui turhan massiiviselta järjestelmältä, eikä sitä ei ollut kiinnitetty mihinkään resurssipooliin. Product backlog perustettiinkin Exceliin – se kun on muodoltaan taulukko. Sprintit kirjasimme ensin välilehtiin, mutta tämä työkalu ei ollut kaikkein kätevin. Mietimme tehtävien hallintaa kalenterin avulla, mutta se homma ei meillä toiminut – osin syynä oma huono kalenterikulttuurimme, osin koko kalenteriohjelman vaihtuminen täysin toiseen systeemiin. Aloimmekin etsiä muita vaihtoehtoja.

Verkossa toimivaa Asanaa olemme pyöritelleet nyt parin kuukauden ajan, ja se on mielestämme helpottanut organisointia. Meillä on aliprojektikohtaiset tehtävälistaukset, joita voi pilkkoa ja ryhmitellä tarpeen mukaan. Tehtävillä on omat alitehtävänsä, tekijänsä, määräaikansa ja tunnisteensa, ja niitä pystyy siirtelemään ja kopioimaan osioiden välillä. Tehtäviä voi kommentoida ja niitä voi deletoida.

Palavereissa avaamme yhdessä Asanan ja käymme läpi kunkin projektin ja sprintin ja henkilön tehtävät. Palaverien välissä tietenkin jokainen kuittaa tehtäviään reaaliaikaisesti (tai sitten kun ehtii). Selainpohjainen yhteiskäyttöinen palvelu on auttanut meitä hahmottamaan kokonaisuutta paremmin, ja mielestämme ns. byrokratian pyörittäminen on keventynyt. Riittävä dokumentointi tulee tehtyä helposti kunkin tehtävä kohdalle: valintojen perusteet on helppo kirjata esim. kommentiksi.

Merkitystä on myös sillä, miltä asiat näyttävät: On riemullista, kun tehdyt tehtävät muuttuvat harmaiksi ja siirtyvät muualle. Tehtyjen tehtävien ja alitehtävien listasta myös muistaa, mihin aikansa on käyttänyt. Ja jonain päivänä vielä osoitan tukeni jollekin kollegan tehtävälle merkkaamalla sen kohdalle sydämen. ❤

Käyttöönotto oli tosi helppoa niin kuin hyvissä verkkopalveluissa on: me vain kirjauduimme palveluun ja aloimme tehdä niin kuin loogiselta tuntui. Opettelemista meillä vielä tehokäyttäjiksi on: Eri tehtävien keskinäinen riippuvuus on vielä hakusessa, samoin projektien ja osioiden tehokäyttö. Tageja emme ole ottaneet käyttöön, vaan suunnittelemme niille jonkun systeemin, jotta tunnisteista on oikeasti hyötyä. Siihen saakka keskitytään tehtävien tekemiseen, ei niiden hallinnoimiseen.

Tutkimuspäiviltä kehitysehdotuksia AMK-lehteen

By Kategoriassa kehitys, organisaatioviestintä, verkkopalvelut Avainsanat , , , , , , 1 kommentti

Meillä HAMKissa pidetään tänään ja huomenna ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen tutkimuksen päiviä. Olin yhdessä sessiossa puhumassa ammattikorkeakoulujen yhteisestä verkkojulkaisusta, AMK-lehdestä. AMK-lehti kertoo ammattikorkeakoulujen tekemästä tutkimus- ja kehitystyöstä ja sen tavoitteena on tiedottaa toiminnasta ulkoisille sidosryhmillemme ja edistää verkostoitumista niin amkien sisällä kuin niiden välillä.

Esitykseni aihe ja tutkimuskysymyksemme oli, voiko kävijädataa käyttää verkostoitumisen mittaamiseen ja arvioimiseen. Vastauksena oli ”eipä juuri”.

Itselleni esityksen arvo olikin kahdessa muussa seikassa, parantamisessa ja puffaamisessa:

  1. Pääsin avaamaan asiaa uusille ihmisille, joilta sai toisenlaista näkökulmaa. Niihin liittyvät kehitysehdotukset toivat uusia ajatuksia toimintamme tehostamiseen.
  2. Osallistujat tulivat tietoisiksi yhdestä yhteisestä viestinnän välineestä. Keskustelinkin monen ihmisen kanssa siitä, miten amkien oma toiminta ja yhteinen tekeminen saataisiin hyödyttämään toisiaan.

Käytännössä tämä päivä tuotti konkreettisia tuloksia: Olimme kollegan kanssa listanneet yhden dian verran kehitysehdotuksia ensi vuodelle, ja session osallistujilta tuli toinen kalvollinen kymmenessä minuutissa. Huoneellinen uusia silmiä ja viisaita päitä vei puolessa tunnissa loppuun sen, mitä itse oli kollegan kanssa pohtinut jo useaan otteeseen.

Suuret kiitokset kommenteista ja keskustelusta osallistujille yhdessä ja erikseen. Joukossa viisaus tiivistyy! Ja huomenna jatketaan.

Simulaatio muuttaa suunnitelmia

By Kategoriassa koulutus, mobiili, sisällöntuotanto, työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , , , , , 2 kommenttia

Kävimme perjantaina tutustumassa henkilöstökoulutuksemme tapahtumapaikkaan, jotta saatoimme varmistaa suunnitelmamme toimivuuden käytännössä.

Ja eihän se olisi toiminut niin kuin olimme paperilla ajatelleet.

Ajatuksemme oli, että salista käynnistetään Lync-verkkokokous kaikkiin toimipaikkoihimme ja demotaan Outlook-kalenteria näytönjakoa hyödyntäen. Paikan wlan vain on niin hidas, että kuvassa tapahtuvat viiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiveet ovat huomattavia! Edestakaisen pallottelun sijaan meidän täytyy siis suunnitella verkkaisempi eteneminen ja näytön hitaita tapahtumia täydentävä kerronta.

Langattoman verkon nopeus (eli hitaus) ja kapasiteetti (eli sen puute) pakottavat meidät myös käyttämään ryhmätöissä puhelinten 3G:tä suunnitellun wlanin lisäksi tai sen sijaan. Käytännössähän tämä ei ole ongelma, sillä mobiilityöskentelyn oletuksena ja edellytyksenä on toimiva datapaketti. Jaamme porukoita niin, että toiset käyttävät wlania Lync-tekstiyhteyksiin ja toiset lataavat videon YouTubeen puhelinliittymästään.

Jos lataavat.

Mobiilikesäkoulu: osallistujat määräävät tahdin ja suunnan

By Kategoriassa identiteetti, koulutus, mobiili, sosiaalinen media, verkkopalvelut Avainsanat , , , , , , 2 kommenttia

Mobiilikesäkoulun ensimmäinen päivä on takana. Olin Mustialan puistossa leiripaikka 6:ssa keskustelemassa verkkoidentiteetistä yhdessä Hanna-Kaisa Sulosen ja Jaana Nuuttilan kanssa. Samassa teltassa sadetta pitivät myös Agropit-osuuskunnan Sanna Lahtinen ja matkatoimisto Somen Pauliina Mäkelä.

Pisteellä kävi kolme ryhmää. Ensimmäinen sessio pidettiin englanniksi, sillä siihen ryhmään oli koottu mobiilikesäkoulun ulkomaiset vaihtarit. Keskustelu oman online-identiteetin rakentamisesta oli vilkasta, ja kokemuksia jaettiin innolla. Samat somekysymykset pätevät niin Suomessa kuin muualla Euroopassa: kuka olla, miten olla, missä olla, miksi olla? Tässä ryhmässä vain osa pääsi tehtävään saakka, kun kännykkäliittymän datamaksut pelottivat eikä wlan kuulunut riittävän hyvin sujuvaan työntekoon. Toinen porukka olivat tekniikkapainotteiset  osallistujat, ja heidän kanssaan päästiin harjoituksessa paljon pidemmälle – laitteet kun olivat viimeisen päälle!

Kolmannessa porukassa pohdinta keskittyi somen syvimpään: mistä jää paitsi, jos siellä ei ole? Pauliina Mäkelä totesi, ettei voi enää verrata aikaan ennen somea, sillä se on niin olennainen osa jokapäiväistä elämää. Some ei ole paikka, jonne mennään tekemään somejuttuja, vaan se on tapa olla yhteydessä ja tehdä sitä, mitä muutenkin tekisi. Käytännnön esimerkiksi somehyödystä Pauliina antoi ilmaisen Whatsapp-sovelluksen, jolla heidän perheensä on korvannut maksulliset tekstiviestit. Some voi siis säästää aikaa, vaivaa ja rahaa ja hoitaa sen, mitä joka tapauksessa pitää tehdä.

Oli kiva taas kerran todeta, miten hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – mutta vain puoliksi. Jokainen sessio muodostuu erilaiseksi riippuen siitä, millaisia osallistujia ryhmässä on, millaisia näkemyksiä, ominaisuuksia ja taitoja porukassa kohtaa ja millaiseksi dynamiikka kunkin aiheen ja tilanteen kohdalla muodostuu.

Verkkokoulutuksen paras anti on asiasta poikkeaminen

By Kategoriassa blogit, kirjoittaminen, koulutus, sisällöntuotanto, työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , Jätä kommentti

Meillä oli tänään iltapäivällä tiivis verkkoistunto verkkokirjoittamisesta. Väki oli vähäistä, mutta pidot paikallaan – kiitos osallistujille hyvistä kysymyksistä ja kivasta keskustelusta.

Vetäjälle pienen porukan ’paimentaminen’ on kiitollisempaa kuin ison joukon opastaminen. Nytkin saatoimme poiketa suunnitelmasta heti alkumetreillä ja selvittää yhden kysymyksen, joka oli jäänyt toisaalla vaivaamaan mieltä. On mukavaa jakaa osaamistaan, kun sille on aito kysyntä ja täsmällinen tarve.

Muutaman osallistujan kanssa voi myös käyttää yhteistä ääntä eri tavalla kuin suuremmalla porukalla. Nyt ei tarvinnut jaella eikä odotella puheenvuoroja, vaan asiat päästiin käsittelemään tuoreeltaan. Etukäteen valmistelemani kyselytkin jätin julkaisematta, kun samat seikat voitiin käsitellä keskustelun lomassa. Chattiin ei syntynyt kilpailevaa keskustelua, kun jokainen sai puheenvuoron sitä välittömästi kaivatessaan.

Verkkokoulutuksessa on sekin mukava puoli, että osallistuminen vaatii vain sen ajan, mikä on käytössä – matkustamiseen ei kulu sen paremmin rahaa kuin vaivaakaan. Mutta kahvit ja tarjoilut joutuu tuomaan pöydälleen itse, jos on seminaaripullan perään! 😀

Old Reader vanhan G:n tilalle

By Kategoriassa työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , , 2 kommenttia

Olen testannut Google Readerin korvaajaksi Old Readeria – kiitos vinkistä, Jussi.

Alku vaikutti tahmealta eikä siirtyminenkään mennyt yhtä nappia painamalla:

  • Ensin jouduin odottamaan rekisteröitymisen vahvistusmeiliä kauemmin kuin sekunnin (eli puoli tuntia). Ei ollut mennyt roskiin, vaan pyyntöni vain oli jonossa muiden G-pakolaisten kanssa.
  • Sitten piti tehdä manuaalisia toimintoja syötteiden tuomiseksi Google Readerista. Piti itse tallentaa Takeout-tiedosto, purkaa se ja tuoda uuteen lukijaan.

Mutta nyt toimii. Pelaa IE:llä, mikä oli yksi alkuperäisistä kriteereistäni. On pääosin mustavalkoinen ja laatikkomainen eli tuo tekstin esiin hyvin. Näyttää samalta kuin entinen lukija ja vaikuttaa toimivankin aivan samalla tavoin.

Huh, ikään kuin muutosta ei olisi tapahtunutkaan! Ja jos en yritäkään etsiä ystäviä tai seurata muiden sisältöjä, voin jatkaa samaan malliin kuin tähän saakka. 🙂

Joulukalenteri aukeaa jo marraskuussa

By Kategoriassa verkkopalvelut Jätä kommentti

Tikkurilan joulukalenterin kasiluukusta kurkkaa käpy. Kuva Tikkurila.

Tikkurila on avannut joulukauden julkistamalla joulukalenterinsa jo marraskuussa. Luukkujen takaa paljastuu tuunausta, tekemistä ja askartelua – maalilla tietysti.

Firman ’sähkömies’ eli digitaalisen markkinoinnin kehityspäällikkö Pekka Karhu kertoo: – Joulukalenteri on meillä jo perinne. Viime vuonna saimme asiakkailta kuitenkin palautetta, että hyvät vinkit tulivat liian lähellä joulua! Huomioarvon kannaltakin marraskuu on parempi aika: kilpailua kalenterimarkkinoilla on paljon vähemmän kuin ensi kuussa.

Marraskuu on erinomainen aika julkistaa joulukalenteri! Tiksin kalenterin perimmäinen tarkoitus on tietysti maalin myynnin edistäminen, mutta toimii se myös virikkeenä ja virkityksenä kansalle, joka pimeydessä vaeltaa. Itse päätin tänään aamuseitsemältä  päivän luukun innoittamana kerätä pihan puhtaaksi kävyistä, maalata ne kultamaalilla ja ripustaa takaisin kuuseen jouluvalojen kanssa.

Toteutushan tietysti on toinen asia. Ja huomenna tulee taas uusi idea.

Tarvitaan pulpettia ja pilveä

By Kategoriassa sosiaalinen media, verkkopalvelut Avainsanat Jätä kommentti

Digital Competence and Learning -seminaarin ensimmäinen päivä on takana. Tänään käsiteltiin varsin kattavasti teemaa ”pulpetista pilveen”: puhuttiin mm. fyysisistä tiloista, oppimisympäristöistä, innovatiivisuudesta, pilvipalveluista ja ihmisten kohtaamisesta.

Dicolen Teemu Arina totesi tehokkaimman työ- ja oppimisympäristön olevan ihmisen ’laajennus’: tarpeiden mukainen ja jatkuvasti muuttuva toiminnan osa, ei suinkaan IT-osaston vakioitu ja stabiili tuote. Googlen Ari Lampela oli samoilla linjoilla ja uskoi (henkilökohtaisten ja räätälöitävien) mobiililaitteiden parantavan niin työn tuottavuutta kuin opiskelun tehokkuutta. Microsoftin Marianna Nieminen haastoi antamaan ihmiselle vapautta: herättämään halun vastuun kantamiseen ja yhdessä tekemiseen. Myös Yliopistokiinteistöjen Olli Niemi tunnusti oppivansa parhaiten yhdessä, ja varsinkin hyvässä ja toimivassa fyysisessä tilassa.

Puheenvuoroissa siis vaadittiin laatikosta ulos astumista ja laatikon ulkopuolella ajattelemista.

Laatikkoon on sitten hyvä vetäytyä pureskelemaan kohtaamisissa saatuja uusia virikkeitä, erilaisia näkökulmia, tuoreita teesejä tai vastustavia antiteesejä. Laatikossa on rauhallista muodostaa synteesejä.