Aihearkisto: työkalut

Taskulounas on hengen ja ruumiin ravintoa

By Kategoriassa sosiaalinen media, työkalut Avainsanat , , 2 kommenttia

Taskulounas on twitteriä ja tarkoittaa suomeksi nettituttujen tapaamista reaalimaailmassa eli lounaspöydässä. Hämeenlinnan ensimmäisestä taskulounaasta sovittiin pari viikkoa sitten näin:

@katleena @MinLii Sure! How about Mon 10/3? @HPulkkinen @Eija_Makinen@kirsijii @LottaLinko #Hämeenlinna #Taskulounas

 Kun toimeen tartutaan

Kutsun lähetti  Minna Takala eli @Minlii:

– Olen muuttanut Hämeenlinnaan jokin aika sitten, ja Twitteristä olen hakenut paikallisia twiittaajia Hämeenlinna-hashtagillä. Nyt oli kiva nähdä nettituttavia kasvokkain ja tutustua ihmisiin paremmin kuin 140 merkkiä kerrallaan.

Taskulounaan idea on juuri verkostoituminen, tapaaminen face-to-face (eikä esim. facebook-to-facebook) ja tuttavuuden syventäminen. Lounaalla myös syödään ja puhutaan muustakin kuin työhön liittyvistä asioista. Me ehdimme käsitellä syksyn sienisaaliin sivuten sienioppaan mobiiliversiota; visioimme pyöräliikkeen pinnankiristysiltaa bisnesideana; kehittelimme analogiaa ravintolatoiminnan ja sosiaalisen median välille –  ja sovimme tapaavamme seuraavankin kerran. Kuka muu tulee mukaan?

Tyyppi osaa kohta aakkoset

By Kategoriassa oikeinkirjoitus, työkalut 1 kommentti
tyyppiaakkoset by LottaLinko
tyyppiaakkoset, a photo by LottaLinko on Flickr.

Ekaluokkalainen opettelee lukemaan ja kirjoittamaan.

Vanhana kaunokirjoittajana ensin kauhistelin uusia tyyppikirjaimia ja olin sitä mieltä, että kirjoittaminen on noilla turhan hidasta.

Sitten ajattelin uudestaan: tuollaisiahan kirjaimet nykyään ovat kaikkialla lasten ympäristössä.

Ajattelin toisenkin kerran uudestaan: kuinka paljon ihminen nykyään tuottaa tekstiä kynällä paperille kirjoittamalla? Vanha tapa hakkaa käsin kirjoittamisen nopeudessa uuden, mutta se ei nykymaailmassa ole vallitseva kommunikoinnin muoto.

Etäpäivä oli normipäivä

By Kategoriassa työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , , , , , , , , , Jätä kommentti

Kansallisena etätyöpäivänä en käynytkään työpaikalla, mutta sitä tuskin kukaan huomasi.

  • Avasin koneen ja käynnistelin päivän sähköposteilla, syötteillä, naamakirjalla, plussalla ja viserryksillä.
  • Kävin viemässä yhden lapsen tarhaan ja toisen kouluun. Keitin kahvit. Jatkoin surffailua eli oman ammattialani keskustelujen ja uutisten seuraamista.
  • Osallistuin kokoukseen Skypen kautta. Tunnin ja kolmen vartin aikana ehdin paitsi kuunnella keskustelua myös pitää yllä toista skypetystä äkillisestä tilanteesta.
  • Kokouksen jälkeen lepuutin korviani luurien paineelta ja aloin suunnitella paperille blogipostausta. Tein hahmotelmasta Google-dokumentin ja jaoin sen kolmelle kollegalle työstämistä ja kommentointia varten.
  • Aamukokouksen aikana ilmaantunut ’äkillinen tilanne’ realisoitui sähköpostiini doc-muotoisena liitetiedostona. Kävin läpi saamani dokumentin Word Viewerillä ja toimitin muutamat korjausehdotukseni vastauksena sähköpostiin. Jos raportti olisi vaatinut enemmän editointia, olisin joutunut avaamaan editorin, tekemään korjaukset tiedostoon, tallentamaan sen toisella nimellä ja lähettämään sen takaisin sähköpostin liitteenä.
  • Päivän toinen verkkokokous käynnistyi Adobe Connectissa. Samaan aikaan kun puhuimme, viestitimme ja seurasimme yhden näytön jakoa, työstimme projektisuunnitelmaa wikissä.
    (Anteeksi muuten, että pistelin samaan aikaan popkornia. Tein töitä keittiön pöydän ääressä, ja työpöydältä se poppispussi suorastaan huusi ”Syö minut!”.
    Ja anteeksi, että jalassani oli verkkarit ja villasukat. En minä niin tulisi työpaikalle.)
  • Tein läksyjä yhdessä ekaluokkalaisen kanssa.
  • Soitin työkaverille työpaikalle työpuhelimella työasiaa.
  • Tarkistin vielä meilit ennen kuin lähdin hakemaan lasta tarhasta.
  • Ruokaa laittaessani suunnittelin tätä blogikirjoitusta ruutuvihkoon.
  • Koneen kansi kiinni ja lasten suut auki.

Normipäivä. Otsikosta huolimatta en ollut vetänyt edellisenä iltana tappiin asti.

Kymmenkätisesti etänä

By Kategoriassa kehitys, mobiili, sisällöntuotanto, työkalut Avainsanat , 3 kommenttia

Työstimme eilen viiden ihmisen kanssa Mobiilikesäkoulun loppuraporttia. Avasimme Skypeen ryhmäkeskustelun ja annoimme tajunnan virrata.

Jotenkin näin meidän spontaani tapaamisemme meni:

Yksi oli juuri lähdössä laskemaan lampaita laitumelle, yksi istui terveyskeskuksen aulassa, yksi odotti kohtsillään kotiutuvaa ekaluokkalaista, yksi piti skypetyksen lomassa asiakaspalaverin – yksi oli oikeasti työpaikalla työhuoneessaan ja johti keskustelun kulkua. Kaikki me mietimme ja tuotimme tekstiä aiheesta ”Mitä mobiilius vaatii?”.

Mobiilia ja mobiiliutta kuvattiin kolmella adjektiivilla: ajankohtainen, tilannekohtainen, henkilökohtainen. Näkemyksemme oli, että mobiilius vapauttaa ajasta ja paikasta, mutta vaatii halukkuutta kehittää itseään ja työtään sekä aktiivisuutta muuttaa toimintatapojaan.

Liikettä ja päämäärää

Skype-istuntomme  oli esimerkki siitä, miten olimme fyysisesti erillämme mutta samanaikaisesti riittävästi läsnä tilanteessa. Mobiili mahdollisti meidän kohtaamisemme tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Työkaluun jäi dokumentaatio keskustelustamme, mitä saatoin hyödyntää lopullista tulemaa eli loppuraportin yhtä osuutta myöhemmin kirjoittaessani.

Kaikkeen toimintaan tällainen moniajo ei tietenkään sovellu, mutta monta kertaa riittävä läsnäolo on parempi kuin ei läsnäoloa.

**

Mobiilikesäkoulun raportti ilmestyy syksyn aikana.

Verkkonäkyvyyden rakentaminen on kokeilua

By Kategoriassa blogit, sosiaalinen media, työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , 2 kommenttia

Hämeen Sanomilla on blogipohjainen Palvelut-palvelu, jossa on n. 60 Hämeenlinnan seudun yritystä tai organisaatiota. Myös HAMK on lähtenyt kokeilemaan kanavan tehoa paikallisessa markkinoinnissa. Muutaman ensimmäisen kuukauden jälkeen mietimme järkevintä jatkoa itsemme ja palvelun käyttäjien kannalta.

Kokenut tietää enemmän kuin lukenut

Verkkonäkyvyyden rakentaminen on juuri tätä: uusien palvelujen näkemistä ja niiden tutkimista, mahdollisuuksien kartoittamista ja päätösten tekemistä. Se on – ennen kaikkea – oppimista.

Kun lähdimme Facebookiin v. 2008, meillä ei ollut selvää kuvaa siitä, mihin palvelu kehittyisi, miten sosiaalinen media vaikuttaisi ihmisten tottumuksiin, miten oma viestintämme painottuisi tai miltä koko paletti näyttäisi muutaman vuoden päästä. Emme me oikeasti tienneet, mitä Facebookissa kannattaisi tehdä tai miten toiminta pitäisi järjestää! Me kuitenkin  lähdimme mukaan palveluun, joka vaikutti kiinnostavalta ja jossa näimme paljon potentiaalia.

Pitkä läsnäolomme on palkittu: meillä on yli neljätuhatta tykkääjää (kilpailuhenkisesti enemmän kuin muilla amkeilla), ja julkista sivuamme käytetään aktiivisesti paitsi markkinointiin ja tiedottamiseen myös hakijoiden neuvontaan ja yhteisön muodostamiseen.

Etukäteen ei voi varmasti tietää, mistä palvelusta tulee hitti ja mikä ajatus on kuolleena syntynyt. Tilanteet ja käyttäjät ratkaisevat, mikä palvelu jää elämään ja mikä putoaa verkon silmästä kenenkään kaipaamatta.

***

Hämeen Sanomat järjesti palvelustaan naisyrittäjille suunnatun infotilaisuuden 5.9. sosiaalisen median illan jälkimainingeissa. Myyntipäällikkö Mika Sutisen mukaan Hämeenlinnasta tehdään vuosittain n. 2,5 miljoonaa ostoskäyntiä alueen ulkopuolelle: muualta haetaan ennen kaikkea viihdettä ja kulttuuria, naisten vaatteita ja huonekaluja. Suurta sinikeltaista lukuun ottamatta tätä kaikkea on tarjolla myös omalla alueella – ja bisneksen voisi Sutisen mukaan suunnata paikallisiin yrityksiin. Logiikka on yksinkertainen: Ihmiset etsivät tuotteita ja palveluja verkossa. Paikallisen yrityksen on hyvä näkyä hakutuloksissa, jotta kauppa ylipäänsä olisi mahdollinen.

Naisyrittäjät verkostoituvat

By Kategoriassa koulutus, sosiaalinen media, työkalut Avainsanat , 1 kommentti

Minulla oli taas pari viikkoa sitten ilo olla Hämeenlinnan seudun naisyrittäjien koulutustilaisuudessa. Iltamme oli jatkoa vuoden takaiseen sosiaalisen median alustukseen, jossa puhuttiin ilmiöstä ja sen teoreettisesta hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Nyt oltiin astetta konkreettisempia ja käsiteltiin kaksi palvelua, Facebook ja blogi.*

Illan kokoonkutsujana toimi Inkeri Valtonen eli Purkkiarmeijan komentaja eli ajatteleva yrittäjä. Tilaisuudelle oli tilausta: Valtosen mukaan mikään yrittäjänaisten tilaisuus ei ole täyttynyt niin nopeasti kuin tämä sosiaalisen median ilta.

Valtosella on nyt vuoden kokemus sosiaalisen median hyödyntämisestä liiketoimintansa tukena, ja hän toimi ’ylistyksenjohtajana’. Valtonen kertoi lopettaneensa muun markkinoinnin kokonaan ja käyttävänsä aikansa ja rahansa mieluummin blogin kirjoittamiseen eli oman asiantuntijuutensa jakamiseen, yrityksensä brändäämiseen, tuotteista kertomiseen ja uusien asiakkaiden hankkimiseen. ”Minä olen yritykseni kasvot”, totesi Valtonen.

Bloggaamisesta puhui myös viestintäkonsultti ja kouluttaja Katleena Kortesuo. Hän  kertoi, mitä bloggaaminen hänen liiketoiminnalleen, ammattitaidolleen ja persoonalleen on merkinnyt sekä antoi käytännön ohjeita kirjoitusajan järjestämiseksi. Kortesuo haastoi osallistujat kokeilemaan blogin kirjoittamista ja tarjosi juuri tälle porukalle myös vierihoidon mahdollisuutta. On mielenkiintoista nähdä, miten homma etenee.

 

* Facebook ja blogihan eivät ole täysin yhteismitallisia, mutta verkostoitumispalveluna FB on omassa sarjassaan ja monelle sosiaalisen median synonyymi.

Aikaa on!

By Kategoriassa koulutus, sosiaalinen media, työkalut, verkkopalvelut 1 kommentti

image

Tietokirjailija, konsultti ja kouluttaja Katleena Kortesuo alusti yrittäjän ajankäytöstä sosiaalisen median illassa. Hän kertoi omasta työstään ja oman aikansa hallitsemisesta sekä haastoi kollegansa miettimään päivän tuntien käyttöä.

Koulutuksen järjesti Hämeenlinnan seudun yrittäjänaiset ry.

Kolme askelta työhuoneen ergonomiaan

By Kategoriassa työkalut Avainsanat , , , Jätä kommentti

Olin viikon pois työpaikalta. Tänä aikana osastomme muutti rakennuksen toiseen siipeen. Palatessani vanha huone oli tyhjennetty ja tavarat kannettu uuteen kämppään – kiitos, kollegat! Kalusteita ei kuitenkaan ollut vielä sijoitettu kovin tarkoituksenmukaisesti, saati sitten ergonomisesti.

Lisäksi huoneesta puuttui työpöytä, mutta olihan ikkunalauta ja käytävän seisoskelupöytä. Pääasia oli, että verkko toimi ja tökkeleistä tuli sähköä – kiitos, tietohallinto! Aamupäivän tein töitä seisten, iltapäivän istuin ikkunalla.

Seuraavana päivänä huoneessa olivat jo asianmukaiset kalusteet asianmukaisilla paikoillaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Kymmenen käyttöä kännykälle kuntoutuksessa

By Kategoriassa mobiili, työkalut Avainsanat , , , Jätä kommentti

Viiden päivän kuntoutusmatkalla olin iloinen, että minulla oli puhelin mukana. En vain siksi, että saatoin soitella kotiin vaan myös siksi, että

  • bloggasin
  • kirjoitin
  • kuvasin
  • matkustin
  • navigoin
  • seurasin syötteitä ja luin uutisia
  • sähköpostitin
  • tekstasin
  • vertailin ja valitsin.

Bloggaukseni oli tapahtumien dokumentoimista ja niiden raportoimista niin itselleni kuin muille.  Mobiilisovelluksella valitsin ja tekstareilla sovin iltarientoja. Sähköpostilla hoidin virallisempia asioita. Käytin syötteenlukijaani ja seurasin mobiilisivuja uutisvirrassa pysyäkseni. Ratikalla matkustin normaalia halvemmalla kännykkälipulla.

Ja onneksi oli se navigointikin olemassa, kun likkojen kanssa lähdettiin autolla kauppakeskukseen yhden tietyömaan liepeille!

Verkkoenkeleitä ja datapyöveleitä

By Kategoriassa kehitys, työkalut Avainsanat , , , Jätä kommentti

Tutustuin tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin Innoparkin luovassa tulevaisuustilassa. Sessiomme teemana oli työnteko tulevaisuuden verkossa.

Yksi setti tulevaisuuden keskeisiä työtaitoja Institute for the Future -organisaation mukaan on

  • merkityksellistäminen
  • sosiaalinen älykkyys
  • luova, uudistava ja sopeutuva ajattelu
  • kulttuurienvälisyys
  • laskennallinen ajattelu ja tietojenkäsittelykyvyt
  • uusmedialukutaito
  • alojenvälisyys
  • design-ajattelu
  • infoähkyn hallinta
  • virtuaalisen yhteistyön taidot.

Harjoittelimme näiden työtaitojen yhdistämistä heikkoihin signaaleihin sekä yhdistelmien viemistä kolmeen netin ilmiöön, web 2.0:aan, web 3.0:aan ja pilvipalveluihin.

Käytännössä:

Otimme isosta pakasta yhden tunnistetun heikon signaalin (esim. verkko-osaamisen mentorointikonseptin) ja yhdistimme siihen mielestämme tärkeän työtaidon (esim. infoähkyn hallinnan). Sitten sijoitimme tämän yhdistelmän teemanamme oleviin netin ilmiöihin ja mietimme, mitä yhdistelmä voisi käytännössä tarkoittaa tulevaisuudessa. Visioimme mm., millaisia palveluita tai ammatteja tulevaisuudessa signaalin vahvistuminen voisi tuoda mukanaan. Somegurujen lisäksi tunnistimme ainakin verkkoenkelit ja datapyövelit!

Uuteen menetelmään tutustuminen materiaalilla, jota ei ole olemassa (siis tulevaisuudella) oli haastavaa ja mielenkiintoista. Työpajaa veti professori Sirkka Heinonen, joka painotti ennakointiosaamisen merkitystä nykypäivän työelämässä: tulevaisuus ei vain tule, vaan se tehdään.