Työpaikalla osaaminen esiin somen toimintatavoilla

By Kategoriassa kehitys, organisaatioviestintä, sosiaalinen media, työelämä, työkalut Avainsanat , , , Jätä kommentti

Organisaation perinteinen hierarkiakolmio seisoo tukevasti kannallaan: työtä tekevien asiantuntijoiden joukko on suurin ja johto edustaa terävintä kärkeä. Välissä ovat esimiehet.

Mitä jos organisaation hierarkiakolmio nostetaan kärjelleen niin, että suurin joukko on näkyvin kerros? Tätä kysyi Sovelton Pasi Lehtiniemi aamun seminaarissa – ja vastasi itse:

Asiantuntijan osaamispotentiaali saadaan käyttöön niin, että

  • annetaan itsenäisyyttä
  • tarjotaan mahdollisuus olla hyvä
  • kannustetaan ideointiin ja tiedon jalostamiseen
  • tuetaan toisilta oppimiseen
  • teetetään ja tehdään tarkoituksellista työtä.

Näin parannetaan tilannekuvaa ja ihmisten vuorovaikutusta, ja niiden avulla ihmiset tekevät töitä.

Työkalut ja toimintatavat ovat jokaisella jo käytössä yksityiselämässään, mutta sosiaalisen median hyötykäyttö organisaation sisällä ei ole itsestäänselvyys.

Petteri Sjöholm kertoi organisaatioiden sisäisestä somevastustuksesta Yammerista puhuessaan. Hänen mukaansa sen käyttöönottoa vastustaa eniten keskijohto, sillä se pelkää tiedon ja osamisen vapaan jakamisen heikentävän omaa asemaansa ja merkitystä yhteisössä. Perinteisestihän viestintä johtajien ja suorittajien välillä on kulkenut keskijohdon suodattimen kautta niin ylös- kuin alaspäin.

Aamiaisseminaarissa puhuttiinkin yhteisöviestinnän avoimuuden puolesta. ”Kaikki kaikille” ei tietenkään ole sellaisenaan ratkaisu, vaan organisaatioissa tarvitaan uudenlaisen toimintakulttuurin lisäksi uudenlaisia työvälineitä ja -tapoja sekä niiden suunniteltua johtamista.

Asia kiinnostaa, koska omalla työpaikallani on alkanut viestintä- ja toimintakulttuurin muutos: me pyrimme uudenlaiseen tapaan tehdä töitä. Yhteisöllisyys ja ajasta ja paikasta riippumattomuus ovat meidänkin tavoitteitamme.

Onko organisaatiota, joka näihin en nykypäivänä pyri?

Terveiset retrosta

By Kategoriassa kehitys, verkkopalvelut Avainsanat , , , 3 kommenttia

Olemme toteuttaneet verkkopalvelu-uudistustamme kevytketterästi. Pyrimme julkaisemaan riittävän isoja ja tarpeeksi pieniä kokonaisuuksia eli releaseja, joiden eteen tehdään työtä pyrähdys eli sprintti kerrallaan. Käytännössä suunnittelemme noin kuukauden työt etukäteen ja valvomme niiden valmistumista pari kertaa viikossa yhteisissä pikapalavereissa (vartti käytävällä nojailupöydän ääressä). Jokaisen sprintin jälkeen kokoonnumme katsomaan sekä taaksepäin ja eteenpäin: pidämme retrospektiivin eli käymme läpi tuloksia suhteessa tavoitteisiin.

Retrot alkavat sillä, että näytämme, mitä konkreettista olemme saaneet aikaiseksi ja joko taputtelemme toisiamme selkään tai ruoskimme itseämme ankarasti. Sitten alamme itsearvioinnin: etsimme syitä onnistumisiin tai epäonnistumisiin ja käymme keskustellen keissejä läpi. Koko ajan pohdimme, mitä koko sprintistä tai yksittäisistä tapauksista opimme, mihin tekemämme ratkaisut ovat perustuneet ja miten ne vaikuttavat toimintaamme.

Analyyttisen keskustelun jälkeen on fiilistelyn vuoro. Listaamme sprintin hyvin menneet asiat ja hampaiden kiristelyä aiheuttaneet ongelmat. Mietimme, voimmeko muuttaa omaa toimintaamme vastaisten haasteiden välttämiseksi. Joskus päätämme muuttaa omaa toimintaamme, joskus emme – mutta ratkaisut ovat aina pohdittuja ja perusteltavissa.

Retron loppuosa käytetään seuraavan sprintin suunnitteluun. Meillä on tietysti taustanamme koko projektin projektisuunnitelma tavoitteineen ja vaiheineen, mutta keskitymme tietoisesti aina lähitulevaisuuden tekemiseen, jotta tehtäväkokonaisuuksista ei tule liian suuria, jotta voimme taas kuukauden päästä ihailla jotain konkreettista aikaansaannosta.

Verkkopalvelun vaiheittaisen uusimisen plussat ja miinukset

By Kategoriassa verkkopalvelut Avainsanat , , , , , 2 kommenttia

HAMKin verkkosivujen ensimmäinen osa uusittiin puolitoista kuukautta sitten. Palvelusta vielä noin puolet on vanhalla alustalla, vanhalla ilmeellä ja vanhalla jäsennyksellä. Ei ole kivan näköistä eikä käyttäjäystävällistä, mutta päädyimme vaiheittaiseen julkistukseen ja kahden järjestelmän ylläpitoon paristakin syystä.

Vähäisin ei ollut halu saada jatkuvasti jotain valmista aikaiseksi. Aiemmat www-uudistukset on tehty pitkän kaavan mukaan, ja se on tarkoittanut erittäin pitkiä suunnittelu- ja valmistumisaikoja, kun kaiken valmistumista on jouduttu odottamaan ennen minkään julkaisua. (Myös projektinhallinta on ollut organisaatiossa vesiputousmallista, mutta tässä hankkeessa olemme harjoitelleet ketterämpiä menetelmiä.)

Vaiheistuksen huonoja puolia ovat:

  • käyttäjän pitää seikkailla kahdessa järjestelmässä ja jäsennyksessä
  • meidän pitää pitää yllä kahta eri kokonaisuutta ja huolehtia linkityksistä ja piilotuksista.

Hyviä puolia ovat:

  • vaiheistamalla saa valmista aikaan
  • valmiista työstä saa palautetta
  • suunnitelmia voi muuttaa palautteen perusteella tai tilanteiden muuttuessa
  • uutta on helppoa lisätä olemassa olevaan kontekstiin.

Mindmeister mobiilisti ja stabiilisti

By Kategoriassa työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , , , Jätä kommentti

I’m on a mission from God.

Huhtikuun ITK:ssa puhutaan Sulosen Hanna-Kaisan kanssa miellekartoista. Olemme mukana ITK-torilla Mobiilieskarin toimintapisteessä, ja meillä on aiheena mindmappien mobiilikäyttö.

Mulla on itselläni käytössä Mindmeister-niminen pilvipalvelu. Käytän sitä

  • yksin
  • yhdessä
  • puhelimella
  • tietokoneilla
  • töissä
  • kotona
  • matkalla.

Olen ladannut Android-puhelimeeni Play-kaupasta Mindmeister-mobiilisovelluksen. Sillä voin luoda tilanteen tullessa uusia karttoja ja pääsen myös kätevästi kaikkiin pilvessä sijaitseviin karttoihini, jotka olen tallentanut aiheenmukaisiin kansioihin. Kun käytössä on tietokone, pääsen samoihin karttoihin ja pystyn muokkaamaan niitä mukavammin kuin kännykällä.

Voin määritellä ajatuskupliin aikatauluja tai tekijöitä, liittää muistiinpanoja tai linkittää muualle. Voin koodata asioita eri ikoneilla, joiden perusteella voin myös suodattaa sisältöjä isosta kokonaisuudesta.

Kartat voivat olla vain omassa käytössäni tai voin jakaa niitä eri tavoin: sisältö voi olla aivan julkista tai voin antaa siihen käyttöoikeudet yksittäisille ihmisille. Ollaan yhden porukan kanssa tehty yhteisiä miellekarttoja jo monta vuotta, ja varsinkin asioiden yhdessä suunnittelemiseen, hahmottamiseen ja järjestämiseen miellekarttojen tiimikäyttö on ehdottomasti oikea työtapa.

Olemme pitäneet pilvipalvelua niin hyödyllisenä, että käyttöön on hankittu lisenssi. Mindmeister-sovellus on maksullinen, mutta hyvin käytettynä hintansa arvoinen.

Miellekartta on jumalan lahja ihmiselle

By Kategoriassa sisällöntuotanto, työkalut Avainsanat , , 7 kommenttia

Yksi työurani mieleenpainuvimpia hetkiä oli, kun organisaation ylimmän johdon edustaja totesi miellekartta-alustukselleni: ”Ei voi hommista tulla mitään, kun tollaisia käkkyröitä piirrellään ja esitellään.” Sanamuoto ei ehkä juuri ollut tämä, mutta viesti oli selvä: olin kohdannut excel-ihmisen. Niitä on paljon!

Itse olen mindmap-uskovainen. Oli kyse sitten matkalaukun pakkaamisesta, syntymäpäivien suunnittelusta, verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin piirtämisestä, tiedotteen tekemisestä, osaamisen hahmottamisesta, kokousmuistiinpanojen tallentamisesta, blogipostauksen jäsennyksestä – teen kaikesta miellekartan.

Miellekartta on mulle yksinkertaisin tapa aloittaa asioiden purkaminen tai kokoaminen. Miellekartta toimii ison kokonaisuuden pilkkomiseen tai yksittäisten asioiden luokittelemiseen. Miellekartan avulla näen yhdellä silmäyksellä asiat ja niiden keskinäiset suhteet. Miellekarttaan voi lisätä asioita, siitä voi poistaa asioita, ja asioiden paikkaa voi siirrellä.

Miellekartalla voi paitsi suunnitella toimintaa myös dokumentoida sitä. Ja mikä parasta: os prosessin etenemisestä ei tarvitse jäädä jälkeä, miellekartan voi heittää pois, kun se on tehnyt tehtävänsä eli auttanut ihmistä pääsemään ajattelussaan eteenpäin.

Tällaista ilosanomaa aion kuuluttaa kollegan kanssa ITK-päivillä. Voitko auttaa? Mihin sinä käytät miellekarttoja? Jos et käytä, miksi et?

Olemme somessa, koska asiakkaatkin ovat siellä

By Kategoriassa asiakaspalvelu, organisaatioviestintä, sosiaalinen media, verkkopalvelut Avainsanat , , , , Jätä kommentti

Sain eilen olla mukana tietoturva-asiantuntijoiden pilvipalvelupaneelissa. HAMKissa järjestettiin korkeakoulujen tietoturvapäivät, ja yhtenä ohjelmakohtana keskusteltiin siitä, miten korkeakoulu voi ottaa toimintaansa pilvipalveluja eli käytännössä somea. Kerroin omassa alustuksessani, miten HAMK käyttää maksuttomia pilvipalveluita osana omaa viestintäänsä.

Me olemme sosiaalisessa mediassa, koska meidän asiakkaamme ovat sosiaalisessa mediassa. Strategiamme painottaa sähköisen, yhteisen työskentelyn merkitystä. Pilvessä nämä tapahtuvat molemmat.

Perustimme oman sivun Facebookiin v. 2008. Vuosien varrella palettiin on otettu uusia palveluita niiden suosion ja oman sekä kohderyhmän käyttötarpeiden perusteella. Meillä on omien verkkosivujemme tukena Facebook, Youtube, Flickr, Twitter, Pinterest ja Instagram (sekä hostattu WordPress-blogi). Tavoitteenamme on käyttää valittuja kanavia suunnitelmallisesti ja resurssoidusti:

  • Me kerromme koulutuksestamme.
  • Me annamme opiskelijoiden kertoa omista kokemuksistaan.
  • Me neuvomme hakijoita.
  • Me jaamme materiaalia.
  • Me tarjoamme verkostoitumisen mahdollisuuksia.
  • Me olemme läsnä, jotta olemme olemassa.
  • Me johdatamme lisätiedon lähteille.

 

Meidän kokemuksemme pilvipalveluista ovat hyviä:

  • voimme palvella ihmisiä heidän omilla ehdoillaan
  • tekemisessä on mukana isompi joukko ihmisiä kuin organisaatioyksikkö
  • meillä on käytössä nopeat työkalut, kunhan omat prosessimme ovat kunnossa
  • saamme tietoa tarpeista ja palautetta toiminnastamme
  • meillä on mahdollisuus hyvään maineeseen verkostojen voimalla.

Olemme myös oppineet paljon matkan varrella:

  • Tavoitteet on määriteltävä ja niitä on mitattava.
  • Resurssi pitää olla kirjattuna toimenkuviin asti.
  • Pitää olla jatkuvasti valppaana uusien ilmiöiden, palvelujen ja käyttötapojen äärellä.
  • On osattava luopua vanhoista toimintatavoista/työkaluista.

Tulisiko listaan lisätä jotain? Onko oma kokemuksesi erilainen?

Onko Twitter-tiliini murtauduttu?

By Kategoriassa sisällöntuotanto, sosiaalinen media, työkalut Avainsanat , , Jätä kommentti

Vajaa kuukausi sitten toiseen Twitter-tiliini ilmestyi mystinen twiittaus:

Vgghdjfvgÿuiù*yyœ

Vähän ihmettelin (ja ihmetteli joku muukin), mutta päättelin sisällön syntyneen niin, että puhelin oli takataskussa ilman näppäinlukkoa ja kyseessä oli ns. taskutuitti.

Eilen profiilissani oli uusi tuitti:

Uchu$urufuutuffuuufuuftutuu$igor Uyjtj

Havahduin asiaan, kun Facebook-kaverit epäilivät alkoholilla olevan osuutta asiaan ja tivasivat, kuka Igor oikein on. Nyt ei ollut puhelin ollut farkuntaskussa – oliko tiliini murtauduttu?

Olen tosiaan linkittänyt tuittini suoraan Facebookiin, ja sieltä kautta alkoi mysteeri ratketa: lähteeksi FB mainitsi HTC Sense -puhelimen. Se on vanha luurini, josta olen luopunut tammikuussa. Enpä vaan ole tyhjentänyt sitä sovelluksista kokonaan, sillä valokuvien siirto puhelimesta pilvipalveluun on vielä kesken: puhelin asuu olohuoneen pöydällä, ja ekaluokkalainen käyttää sitä Poun ruokkimiseen ja pesemiseen sekä YouTubesta musiikin kuuntelemiseen ja katselemiseen.

Ja näköjään äidin puolesta tuittailemiseen.

Kunhan pääsen tänään töistä kotiin, kirjaudun vanhassa puhelinlaitteessa ulos kaikista sovelluksista ja mietin puhdistuksen jälkeen pienen mediakasvatuskampanjan a) lapselle b) itselle.

P.S. Ei ole alkoholia eikä Igoria.

Nettitikku Chromebookiin

By Kategoriassa asiakaspalvelu, työkalut Avainsanat , , , Jätä kommentti

Ostin Chromebookin 3G-version, koska halusin käyttää hyödyksi laajakaistan kyljessä kulkevan nettitikun. Itse tikkua ei voi Chromebookiin tökätä, vaan siitä irrotetaan SIM-kortti verkkoyhteyksien luomiseen. Prosessi meni mulla näin:

  1. Varmistin liikkeessä, että voin käyttää olemassa olevaa SIM-korttia uudessa koneessa.
  2. Avasin nettitikun ja poistin siitä kortin.
  3. Avasin Chromebookin takaa korttipaikan luukun.
  4. Yritin pähkiä, miksi aukossa oli tiivis vaahtokumipalanen kaksipuolisella teipillä kiinni.
  5. Googletin ja soitin tukeen. Aloin epäillä, että mulla oli vääränlainen kone.
  6. Palasin liikkeeseen, jossa sain kuulla saaneeni väärän version koneesta. Molemmissa malleissa on sama perusrunko mutta vain toisessa toimiva paikka kortille. Sain uuden koneen pahoittelujen ja karamellipussin kera.
  7. Palasin kotiin ja toistin kohdat 2 ja 3.
  8. Työnsin SIM-kortin paikoilleen ilman ongelmia.
  9. Muutin asetuksista mobiilidatan kohdalle palveluntarjoajan asetukset, jotka olin saanut selville soittamalla.
  10. Toimii.

Kortinvaihtohan mulla on taas kohta edessä, kun Sonera on ostanut operaattorini Ainan. Seuraavalla kerralla menee varmasti kerralla.

Työkaveri: näin menet Twitteriin

By Kategoriassa identiteetti, sisällöntuotanto, sosiaalinen media, työelämä, työkalut, verkkopalvelut Jätä kommentti
  1. Mieti, miksi menet Twitteriin: aiotko hakea tietoa, seurata oman alasi tapahtumia, kasvattaa omaa mainettasi asiantuntijana, jakaa osaamistasi muille, edistää firman brändiä, päästä ilmiöstä perille, ihan muuten vaan olla läsnä vai mikä on tarkoituksesi.
  2. Rekisteröidy palveluun. Valitse käyttäjänimi tarkoituksesi mukaan.
  3. Vaihda oletuskuva. Munapäita on maailmassa liikaa.
  4. Kirjoita itsestäsi kuvausteksti, jossa tiivistät olennaisen itsestäsi ja olostasi Twitterissä.
  5. Hae seurattavia. Käytä #-tunnistehakua ja suosituksia sekä tutki löytämiesi käyttäjien seurattavia ja listoja.
  6. Tarkkaile seurattaviesi piiriä ja yleensäkin käyttäytymistä Twitterissä. Katso, mitä Zentolla ja Sometekillä on sanottavaa.
  7. Ala tuitata. Hyvä sisältö on kuranttia, kiinnostavaa ja kantaaottavaa. Jokaisella asiantuntijalla on työstään 140 merkin verran sanottavaa vähintään joka toinen päivä.
  8. Oman tuittituotannon lisäksi kulttuuriin kuuluu ritvaus (RT eli re-tweet) ja ehdottomasti keskustelu ja kommentointi.
  9. Ole läsnä riittävästi. Valitse itsellesi sopiva ja tarkoitusta palveleva Twitter-aika. (Lapsillakin on ruutuaika.)
  10. Ole oma itsesi positiivisella tavalla. Munapäitä on maailmassa liikaa.

Chromebook on pilviläppäri

By Kategoriassa työkalut, verkkopalvelut Avainsanat , , , 3 kommenttia

Vanha miniläppäri alkoi käydä toooooosi hitaaaaaaaaaaaksi. Olisin voinut tehdä taas kerran siivousta ja myös koettaa ehetystä ja uudelleenasennusta – jos olisin osannut/viitsinyt (yliviivaa tarpeeton).

Päätin ostaa uuden koneen, ensimmäistä kertaa elämässäni ihan itse. (Joo, tällä varmaan saisi pisteen ”En koskaan ole” -kisassa, mutta kotikäytössä olleet koneet on tähän saakka tulleet talouteen jotain muuta kautta: nyxältä, exältä, vaarilta, veljeltä, työpaikalta…)

Ensimmäisenä kysyin itseltäni, mihin tarkoitukseen konetta käytän. Vastasin itselleni: selaamiseen ja kirjoittamiseen. Tarvitsen

  • sähköpostia asioiden hoitamiseen
  • syötteenlukijan ’maailman’ asioiden seuraamiseen
  • paikan valokuvieni tallentamiseen ja jakamiseen
  • tekstinkäsittelyohjelman satunnaisten dokumenttien tuottamiseen
  • pääsyn blogeihini sisällöntuotantoon (anteeksi ruma sana)
  • asiointimahdollisuuden verkkopankkiin ja muihin virallisiin tai virattomiin palveluihin.

Kaiken tämän hoidan selaimella pilvipalveluissa, ja kaikista koneista löytyy selain. Valinta tapahtuikin siis fyysisten ominaisuuksien perusteella.

  1. Koneessa piti olla näppäimistö, sillä tabletilla tekstin tököttelu on kiinalaiseen vesikidutukseen verrattava piina.
    Kävin kaupassa testailemassa näppäimistöllistä tablettia, mutta en tykännyt siitä yhtä paljon kuin aidosta näppäimistöstä. Onneksi näppistabletti maksaa paljon, joten oikeata valintatilannetta ei koskaan tullut.
  2. Koneessa piti olla verkkoyhteys sekä wlanin että 3G:n kautta.
    Yleensä olen kiinni lähimmässä langattomassa verkossa, mutta halusin varmistaa pääsyn palveluihin muuallakin kuin kotona. Halusin myös hyödyntää nettitikkuni, kun sellaisen kerran olin laajakaistani kylkeen hankkinut.
  3. Koneen piti olla helppo käyttää.
    Mua ei oikeasti kiinnosta, mitä kuorien sisällä on. Haluan aukaista kannen ja ruveta hommiin.
  4. Koneen piti olla riittävän kevyt ja näytön piti olla riittävän iso.
    Koska mulla on konttoristin lihakset ja keski-ikäisen silmät.
  5. Kone ei saanut olla liian kallis.
    Koska mulla on keski-ikäisen konttoristin palkka.

Google-palvelujen käyttäjänä päädyin Chromebookiin. Parin kuukauden käytön perusteella valinta oli oikea: avaan koneen ja jo viiden sekunnin päästä olen selaimen kautta palveluissa, joita käytän. Chromebook toimii mun käytössäni kuin muinaisen junan vessa: kansi auki ja sinne meni.

Siihenkin olen jo tottunut, että koneessa ole ole delete-näppäintä vaan sen paikalla on virtanappi. 🙂